Päivähoidon ja perusopetuksen järjestäminen Joutsenon ja Lauritsalan alueella ja lukiokoulutuksen järjestäminen koko kaupungin alueella – Palveluverkkopäivitys 2012
Kasvatus- ja opetuslautakunta on tehnyt linjauspäätöksiä päivähoidon, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä ja järjestämispaikoista 18.11.2008 ja 18.5.2011 § 46. Noiden päätösten taustamateriaalit ovat luettavissa vasemmalta löytyvien otsikoiden kautta. Lautakunnan päätökset puolestaan löytyvät
Kasvatus- ja opetuslautakunnan pöytäkirjat
Lauritsalan ja Joutsenon alueet sekä lukiokoulutus oli tarkoitus ottaa tarkempaan tarkasteluun vuonna 2013. Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan 15.3.2011 § 23 aikaistaa Lauritsalan alueen ratkaisuja mm. eräiden koulutilojen sisäilmapulmien vuoksi. Koska Lauritsalan alueen päätökset vaikuttavat myös lukioon, on aikaistettu tarkastelu ulotettu koskemaan myös Joutsenon palvelualuetta sekä koko Lappeenrannan kaupungin järjestämää lukiokoulutusta. Tarkastelun aikaistamista puoltavat myös ajankohtaiset päivähoidon tilapulmat sekä rakennusten sisäilmaongelmat niin Lauritsalassa kuin Joutsenossakin. Myös määrärahavarausten tekemiseksi kaupungin taloussuunnitelmiin periaatepäätökset on tehtävä hyvissä ajoin.
Nyt on ratkaistava mm.
- miten Lauritsalan alueelle saadaan riittävästi päivähoitopaikkoja - peruskorjataanko vanhat päiväkoti- ja koulurakennukset vai rakennetaanko uutta
- jos rakennetaan uutta, rakennetaanko uusi päiväkoti ja koulu Pontukselle
- minne rakennetaan Joutsenon Honkalahden päiväkodin korvaava päiväkoti
- mihin sijoitetaan Joutsenossa taajaman 1 -6 vuosiluokkien perusopetus
- rakennetaanko Joutsenon maaseudulle uusi koulu vai käyvätkö maaseudun lapset koulua taajamassa yhdessä muiden kanssa?
- montako lukiota tulevaisuudessa tarvitaan, kun lukioikäisten määrä vähenee
- miten turvataan laadukas opetus myös tulevaisuudessa lukiolaisille
- miten lukiolaisten määrän vähentyessä vapautuva tila voidaan parhaiten hyödyntää perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttöön?
Ratkaisut tehdään tulevaisuutta varten
Nyt tarkastelun kohteena olevat koulurakennukset ovat Lauritsalassa jo noin 100 vuotta vanhoja ja Joutsenossakin yli 50 vuotta vanhoja. Ne ovat palvelleet hyvin ja joustavasti koulutiloina jo usean sukupolven ajan. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt ovat muuttuneet vuosisadan aikana ja tulevat edelleen muuttumaan.
Ratkaisut vaikuttavat lasten kasvu- ja oppimisympäristöihin Lauritsalassa ja Joutsenossa pitkälle tulevaisuuteen. Korjaus- tai uudisrakentaminen toteutunee vasta vuosina 2015 - 2018. Varhaiskasvatus- ja opetustyötä tehdään kiinteistöissä todennäköisesti seuraavat 25 -30 vuotta, ennen kuin seuraavat merkittävät peruskorjaus- tai rakenteelliset muutostyöt ovat jälleen mahdollisia. Tuolloin eletään jo vuosia 2040 – 2045. Silloinkin koulua käyvien lasten tulisi oppimisympäristöissään pystyä omaksumaan ne tiedot ja taidot, joita he tulevaisuudessaan tarvitsevat.
Diaesityksessä on esitelty mm. Opetushallituksen tuntijakotyöryhmän sekä Elinkeinoelämän keskusliiton koordinoiman osaamistarpeiden ennakointihankkeen arvioita tulevaisuudessa tarvittavista tiedoista ja taidoista.
Aiemmissa palveluverkkopäätöksissä tehdyt linjaukset laadusta ja kehittämissuunnista ovat edelleen voimassa.
Laatu
• Laadukas kasvua ja oppimista edistävä kasvatus ja opetus
- Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelman mukainen toiminta
- Lasten yksilöllisten tarpeiden ja oppimisedellytysten huomioon ottaminen
- Osaava, pätevä, kehittymiskykyinen ja –haluinen, pysyvä, hyvinvoiva henkilöstö
- Riittävästi henkilöstöä, sopiva ryhmäkoko
- Hyvät liikenneyhteydet, turvalliset kulkureitit
- Tarpeelliset tukipalvelut
• Toimitaan tiloissa, jotka ovat
- terveellisiä, turvallisia ja riittäviä
- perustehtävän laadukkaan toteuttamisen mahdollistavia
- varhaiskasvatussuunnitelmien ja opetussuunnitelmien mukaisia
- muunneltavia ja joustavia, taloudellisesti tehokkaan toiminnan mahdollistavia
- koulujen pihoista lähiliikuntapaikkoja, jotka mahdollistavat koulupäivän jälkeisen leikin ja liikunnan
Linjaukset laadun toteuttamiseksi
• Sijoitetaan esiopetusta koulutiloihin
• Rakennetaan 3 - 5 uutta päiväkotia koulujen yhteyteen ja luovutaan vuokratiloissa toimivista ja pienistä yksiköistä, mikäli tarve vähenee
• Luovutaan tarpeettomista koulutiloista ja vähennetään näin kiinteitä kustannuksia
• Ryhmitellään oppilaita siten, että määrärahat voidaan käyttää opetukseen ja pitää opetusryhmät pieninä
• Sijoitetaan päivähoito ja opetus niin, että kaikilla päivähoitoyksiköillä ja kouluilla on asianmukaiset ja riittävät tilat
• Huolehditaan laatutekijöiden toteutumisesta kaikkien lasten ja nuorten osalta
• Säilytetään keskitettyä erityisopetusta, mutta osa erityisluokista sijoitetaan alueille lähemmäksi oppilaiden asuinympäristöä
Muutosten tavoitteena on turvata sopivan pienet opetusryhmät
• Turvata kasvatuksen ja opetuksen laatu sekä siihen tarvittavat resurssit
• Siinä voidaan onnistua, jos voidaan vähentää kustannuksia muusta kuin opetuksesta
• käyttää tiloja tehokkaasti ja luopua tarpeettomista toimitiloista sekä niiden korjaus- ja ylläpitokustannuksia
• edistää ruokapalvelujen järjestämisen tehokkuutta
• Keskittämällä toiminta isompiin yksiköihin, kiinteistönhoito ja ruokailumenot pienenevät ja määrärahoja jää enemmän käytettäväksi opetukseen eli ryhmät ovat pienemmät
• Koskee kaikkia kaupungin oppilaita, sillä määrärahat ovat yhteiset
Palveluverkkopäivitys 2012 -ratkaisun valmistelusta
Kuntalaisille esiteltiin 12.9.2011 tutkittavaksi valittuja vaihtoehtoja. Kuntalaispalautteissa selvitettäväksi toivotut vaihtoehdot otettiin myös tarkasteltavaksi.
Selvitystyö on pyritty tekemään mahdollisimman monipuolisesti. Tarkastelussa on keskeistä kasvatus- ja opetustyön laadun säilyttäminen nyt ja tulevaisuudessa. Resurssit ohjataan perustehtävään eli lasten kasvun ja oppimisen ohjaamiseen. Tarkastelussa on pyritty ottamaan huomioon myös muut lapsivaikutukset, ympäristövaikutukset sekä yhteisövaikutukset.
Kasvatus- ja opetustyön laatutekijöiden toteutumista eri vaihtoehdoissa ovat arvioineet rehtorit ja varhaiskasvatuksen esimiehet. Yksityiskohtaiset arviot ovat liitteessä Varhaiskasvatus- ja perusopetus laatutekijöiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa.
Lukiolaisten osalta saavutettavuus on arvioitu laskemalla mikä osuus kaikista 16 -18 –vuotiaista asuu enintään 5 km ja yli 10 km etäisyydellä lukiosta. Hakutoiveiden toteutumista on arvioitu viime vuosien hakutoiveiden perusteella. Tämä ei anna oikeata kuvaa kahden ja kolmen lukion malleista, sillä jos tarjolla olisi ollut vain nämä vaihtoehdot, olisivat hakutoiveet todennäköisesti hajautuneet toisin. Peruskoulun päättäneillä on vapaa hakeutumisoikeus mihin tahansa toisen asteen oppilaitokseen. Liitteessä näkyvät Lappeenrannan lukioiden opiskelijoiden asuinpaikat lukuvuonna 2011 - 2012. Keskustassa oleviin lukioihin on hakeutunut enemmän opiskelijoita, kuin niissä on ollut paikkoja.
Ympäristövaikutukset on arvioinut Lappeenrannan seudun Ympäristötoimi. Liite Arvio Lappeenrannan itä-alueen koulujen ja päiväkotien CO2-päästöistä.
Koulutilat on suunniteltu ja kustannukset arvioitu noudattaen Opetushallituksen suunnittelu – ja mitoitusohjeita. Päiväkotirakentamisen suunnitelmissa on noudatettu RT-kortin ohjeita. Teknisen toimen tilakeskus on laskenut rakennusten investointi – ja ylläpitomenot ja palvelutuotanto on puolestaan arvioinut kevyen liikenteen reittien rakentamisenkustannukset. Kustannuksia on arvioitu viime aikoina Lappeenrannassa toteutettujen päiväkoti- ja koulurakennusten toteutuneiden kustannusten perusteella. Lappeen koulun suunnitelmat, jotka ovat olleet pohjana ”Pontuksen koulun ” laskelmissa ovat nähtävänä Lappeen koulun kotisivuilla. Talorakentamiseen liittyvät kustannukset näkyvät Tilakustannukset eri vaihtoehdoissa liitteestä. Liitteeseen sisältyy useita taulukoita ja vertailulaskelma. Diaesityksessä on vertailulaskelmia sekä yhdistelmävertailu viidelle vaihtoehdolle.
Taloudelliset realiteetit pakottavat etsimään kustannuksiltaan edullisimmat vaihtoehdot. Kustannusten tarkastelussa on laskettu eri tilavaihtoehtojen kustannuksia. Vaihtoehtojen vertailukustannuksissa on otettu huomioon vain tiloista aiheutuvat kustannukset. Tilakustannuksissa on otettu huomioon rakentamisen kustannukset sekä rakennuksen ylläpidosta ja siivouksesta aiheutuvat menot. Kasvatus- ja opetustyöhön käytettävissä olevat resurssit on vertailussa säilytetty nykyisellään, sillä ei ole realistista odottaa niiden lisääntyvän. Lukiota koskevissa laskelmissa on otettu huomioon myös hallinnon kustannuksia, mutta opetusresurssit on mitoitettu kokoaan vastaavan yksikön mukaisesti.
Ratkaisu on yhdistelmä, joka sisältää sekä päivähoidon, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen
Tutkituista vaihtoehdoista voi muodostaa monenlaisia yhdistelmiä. Koska lukioratkaisu vaikuttaa sekä Lauritsalassa että Joutsenossa käytettävissä oleviin tiloihin, on ratkaisu koottava yhdistäen samaan kokonaisuuteen sekä päivähoito- että perusopetusratkaisu Lauritsalassa ja Joutsenossa. Oheiseen diaesitykseen on valittu viisi erilaista yhdistelmävaihtoehtoa.
Oheisessa diaesityksessä on esitelty investointimenoiltaan sekä käyttökustannuksiltaan sekä sisällön laatutekijöiden toteutumisen kannalta paras ratkaisumalli. Tässä mallissa on muihin vaihtoehtoihin nähden vähiten ylläpidettäviä neliöitä, minkä vuoksi vuosittaiset tilojen käyttömenot poikkeavat olennaisesti muista vaihtoehdoista. Mikäli päädytään muihin vaihtoehtoihin, rakennetaan ja ylläpidetään tarpeettomia tiloja.
Lapsivaikutuksia on pyritty arvioimaan pohtimalla onko eri vaihtoehdoilla eroja lapsen terveyteen, ihmissuhteisiin, kehitykseen ja hyvinvointiin, kasvuympäristön turvallisuuteen, saavutettavuuteen, liikkumiseen, haku- ja valintatoiveiden toteutumiseen, osallisuuteen, tasa-arvoon ja harrastamisen mahdollisuuteen. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että saavutettavuutta lukuun ottamatta muut lasten hyvinvointiin liittyvät tekijät tulevat arvioiduiksi opetuksen ja tilojen laatutekijöiden kautta. Mikäli koulu ei ole kävelymatkan etäisyydellä oppilaan kodista, edellyttää koulukiinteistöllä oleviin liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiin osallistuminen koulupäivän ulkopuolisena aikana kuljetusta. Toisaalta vaikka koulu olisi kävelymatkan päässä, mutta siellä ei ole esim. jäädytettyä kenttää tai riittävästi lapsia harrastusryhmän perustamiseen, ei läheisyyskään mahdollista näihin harrastuksiin osallistumista. Eri vaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu erillisessä liitteessä Ratkaisuvaihtoehtojen vaikutukset.
Lauritsalan ja Joutsenon oppilasmääräennusteet on päivitetty vuoden 2011 lopun väestörekisteritiedoista sellaisena kuin ne olivat 4.1.2012. Liitteenä/diaesityksessä olevista kartoista käy ilmi miten lasten asuinpaikat sijoittuvat nykyisiin kouluihin nähden. Diaesityksessä olevista kartoista näkyvät myös nykyiset oppilasaluerajat. Joutsenon koulukeskuksen ja ”Pontuksen” koulun osalta on tehty myös tarkemmat kartat, josta käyvät ilmi tällä hetkellä koulussa olevien asuinpaikkojen sijoittuminen 3 ja 5 kilometrin etäisyydelle.
Hankkeiden rahoituksesta
Kasvatus- ja opetustoimessa pidetään päiväkoti- ja koulurakentamisia kaupungin tärkeimpinä investointikohteina. Tilojen tulee olla terveellisiä ja turvallisia. Lauritsalan ja Joutsenon hankkeiden lisäksi on vielä vailla lopullisia rahoituspäätöksiä aiemmissa palveluverkkotarkasteluissa ja investointien puiteohjelmissa esiin nostetut muut hankkeet esim. Kuusimäen koulun ja sekä Skinnarilan koulujen peruskorjaus ja Myllymäen päiväkodin rakentaminen. Diaesityksessä Päivähoidon, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen on taulukko, johon on sijoitettu kustannuksiltaan edullisimman ja laadultaan parhaaksi arvioidun ratkaisun toteutus investointisuunnitelmaan, jossa kasvatus- ja opetustoimen käytössä oleviin kiinteistöihin ohjattaisiin tulevina vuosina suunnilleen sama summa kuin kuluvana vuonna eli noin 12 miljoonaa euroa.
Kaupunginhallitus ja –valtuusto joutuvat asettamaan päiväkoti- ja kouluinvestoinnit tärkeysjärjestykseen mm. muiden kaupungin kiinteistöjen, katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamisen, vesi- ja jätevesiratkaisujen sekä liikuntapaikkarakentamisen kanssa.
Valmistelun perusteena oleva taustamateriaalia on diaesityksen lisäksi Lukioiden opiskelijat kartalla, Tilakustannukset eri vaihtoehdoissa ja niiden vertailu, Joutsenon ja Lauritsalan kuljetukset, Joutsenon palvelualueella asuvat 0 – 20 –vuotiaat, Lauritsalan palvelualueella asuvat 0 – 20 –vuotiaat, Alakoulujen oppilasennuste ja Yläkoulujen oppilasennuste.
Osallistuminen ja kuuleminen
Kuntalaistilaisuudessa 12.9.2011 on kerrottu ratkaisun valmistelusta sekä pyydetty ehdotuksia muista tutkittavista vaihtoehdoista. Lukiolaisten liiton paikallinen edustaja on osallistunut lukion laatutekijöiden arviointiin yhdessä lukion rehtoreiden kanssa. Henkilöstölle ja lukioiden oppilaskunnille materiaalia on esitelty 12.1.2012. Palautteita on saatu henkilöstöltä kaksi; toisessa, Lauritsalan lukion opettajien palautteessa vastustetaan, Lauritsalan lukion lakkauttamista, toisessa, lukion opettajan antamassa palautteessa, puolletaan kahden lukion mallia. Lukioiden oppilaskunnat ovat antaneet yhteisen lausunnon, jossa vastustetaan kahden lukion mallia. Vaikka lukioiden oppilaskuntien lausunnoissa todetaan ryhmäkoolla olevan tärkeä merkitys laadukkaan koulutuksen takaamiseksi, arvioidaan 600 opiskelijan lukion olevan yhteisöllisyyden, vaikuttamismahdollisuuksien ja opiskelijatuntemuksen kannalta liian suuri. Myös saavutettavuuden koetaan olennaisesti heikentyvän. Lauritsalan ja Joutsenon lukioiden oppilaskunnat ovat omissa lausunnoissaan vastustaneet lukioidensa lakkauttamista. Lappeenrannan Lasten Parlamentti on 26.1.2012 pohtinut, millainen lasten mielestä on hyvä oppimisympäristö. Parlamentin näkemykset sisältyvät diaesitykseen.
Lukion koon vaikutusta lukiolaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen on arvioitu vuonna 2007 Suomen Lukiolaisten Liiton tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden hyvinvoinnissa ei käytännössä ole eroja erikokoisissa kouluissa. Seuraavan lukiolaisten hyvinvointitutkimuksen odotetaan valmistuvan lähiaikoina.
Kuntalaisilla on mahdollisuus esittää näkemyksiään palveluverkkotarkastelusta, vaihtoehdoista sekä ratkaisumalleista 9.3.2012 saakka. Palautteet tulee toimittaa kirjallisesti kasvatus- ja opetustoimen kirjaamoon, Brahenkatu 5 A, 53100 tai sähköpostitse osoitteeseen kasvatusjaopetus.kirjaamo@lappeenranta.fi
Kasvatus- ja opetuslautakunta tekee asiasta päätöksiä kokouksessaan 19.3.2012.
Lisätietoja antavat tarvittaessa kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, perusopetusjohtaja Mari Routti ja vs. varhaiskasvatusjohtaja Leena-Kaisa Häyhä. Talonrakennuksen kustannuslaskelmista antaa tarvittaessa lisätietoja rakennuttajainsinööri Mika Sutinen ja ympäristövaikutuslaskelmista projektitutkija Ville Reinikainen, sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi .