Kaupungin maaomaisuudesta on metsämaita 3300 ha. Kaupungin metsäomaisuus on kasvanut Joutsenon ja Ylämaan kuntaliitosten myötä noin 1000 hehtaarilla.
Metsien hoito- ja hakkuutoimenpiteet vaihtelevat alueen sijainnin mukaan. Toiminnassa noudatetaan ns. vuorovaikutteista suunnittelu- ja toteutusmallia, jossa asukkaiden toiveet otetaan huomioon.
Kaupungin metsätaloudessa pyritään yhdistämään hyvä taloudellinen nettotulos ja muut tärkeät painotukset.
Metsien ulkoilu- ja virkistysarvot, puuston terveys ja monimuotoisuus, kaupunkikuva ja maisema, biologian opetuskohteet sekä melun, saasteiden ja pölyn torjunta ovat merkittävimmät painotukset asuttujen alueiden taajamametsissä.
Kaupungin metsille on myönnetty PEFC-sertifikaatti osallistumisesta kestävän metsätalouden edistämiseen. Metsäsertifikaatti ja luonnonhoitoon liittyvät seikat määrittävät metsäryhmän tavan toimia. Lappeenrannan kaupungin metsätalous on auditoitu metsätoiminnan osalta vuosina 2003 ja 2006 ja poikkeamia ei ole havaittu.
Kaupungin metsiä hoidetaan ja hakataan jatkuvasti ajantasalla pidettävien metsäsuunnitelmien mukaisesti kestävää kehitystä tukien.
Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt otetaan huomioon kaupungin metsätaloudessa.
Metsälain piiriin sisältyy seitsemän erityisen tärkeää elinympäristöä. Myös luonnonsuojelulain perusteella on määritelty suojeltuja luontotyyppejä. Tämän lisäksi kaupunki ottaa metsänhoitotöissään huomioon arvokkaat elinympäristöt kuten vanhat metsät.
Viereisessä kuvassa on rehevä, luonnontilaisen kaltainen lehto. Puusto alueella on harvaa kuusi-koivu sekametsää. Lisäksi alueella on kaatuneita lahopuita.
Alueen kasveja ovat esimerkiksi kotkansiipi, mesiangervo, sudenmarja, lehväsammal, lehtokorte, lehtokuusama ja paatsama.
|
 |
Hakkuut ja metsänhoitotyöt kaupungin metsissä hoidetaan omalla työvoimalla tai urakoitsijoiden toimesta. Leimikoita myydään myös ns. pystykaupalla metsäyhtiöille, jotka hoitavat puuston korjuun.
Kohteen sijainti määrittää työn laatutekijät ja asukkaille tiedottamisen. Hakkuutulot ovat tärkeitä, jotta myös hoitotyöt saadaan taajama- ja muissa metsissä suoritettua.
Kuvassa metsänhoitotyöntekijä Aaro Muhli.
|
 |
Taajamametsien uudessa suunnitelmassa on viisi ns. Saimaa-näkymäavausta.
Saimaan rannat ovat vuosien kuluessa peittyneet voimakkaan lehtipuukasvuston alle ja näkymät Saimaan sinisille selille ovat hävinneet. Korkkitehtaan rannan Saimaa-askimaisema avattiin keväällä 2005 asukkaiden ja matkalijoiden iloksi.
|
 |
Saimaa-näkymä avattiin asukkaiden toivomuksesta myös Tyysterniementieltä.
1960-luvulla avauspaikalla oli asuintalo ja maisema oli avoin. Tyysterniemen maisema Saimaalle on jakanut mielipiteitä puolesta ja vastaan.
|
 |