Lappeenranta

Lappeenrannan itäisimmässä osassa asutaan upean luonnon helmassa

JOUTSENON Korvenkylä ja Rauha liittyivät kuntaliitoksen myötä Lappeenrannan kaupunkiin 1.1.2009. Nämä olivat silloisen Joutsenon kaupungin kaupunginosia. Nyt niistä käytetään termiä Lappeenrannan kaupungin Joutsenon kaupunginosan asuinalueet.

KORVENKESKUKSEN länsipäässä on teollisuusaluetta. Asunnot ovat keskittyneet Hepoharjun alueelle ja Korvenkylän koulun tienoille. Asutus on pääosin omakotitalovaltaista. Taloja rakennettiin harvakseltaan jo 1930-luvulla, mutta varsinainen rakennusbuumi ajoittuu 1970-luvulle. Alueen muutamat kerrostalot rakennettiin 1960- ja 1990-luvuilla.

HIEKKAPELTOA voisi ehkä kutsua Korvenkylän keskukseksi. Siellä sijaitsevat palvelut pääosin. Kerrostaloasuntoja tällä alueella on vähän eli asutus painottuu selkeästi pientaloasutuksen puolelle. Hiekkapeltoa aloitettiin rakentamaan jo 1920–luvulla. Pääosin omakotitalot syntyivät alueelle kuitenkin 1950–luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä ilmestyivät ne muutamat kerrostaloasunnot.

VESIVALO on täysin omakotitalovaltainen asuinalue. Rakentaminen on tapahtunut pikku hiljaa alkaen 1920 –luvulta aina vuoteen 2008 asti. Vesivalo sijaitsee aivan Imatran rajalla.

RAUHAN asuinalue on sijoittunut Tiurunniemen yläosaan Saimaan rantaviivaa seuraillen. Asuinrakentaminen alueelle keskittyy 1920 – ja 1960–luvuille. Vanhimmat kerrostaloasunnot ovat 1960 –luvulta. Rauhan alueella on Repokiven alue, joka on syntynyt lähinnä 1980 –luvulla, niin kerrostalot kuin pientalotkin.

ASUTUS kokonaisuudessaan tällä Lappeenrannan itäisimmällä asuinalueella on selkeästi pientaloasutusvaltaista ja omistusasuntopohjaista. Koko asutuskanta käsittää lähes 800 asuntoa, joista 74 prosenttia on pientaloasumista ja omistusasuntoja kaikista asunnoista on lähes 75 prosenttia. Määrällisesti asutuimmat alueet lähes samoin lukemin ovat
Korvenkeskus ja Rauhan alue.

ASUKKAITA näillä alueilla on yhteensä vähän yli 1 400 henkilöä. Tästä luvusta lasten osuus on 20 prosenttia kuten myös ikääntyneidenkin. Nuoria aikuisia on 7 prosenttia ja 30 – 64 –vuotiaita on loput 53 prosenttia. Lapsia on suhteellisesti jokaisella alueella suunnilleen saman verran. Ikääntyneissä sen sijaan Hiekkapelto erottui muista.

JOUTSENON kaupunginosaan kuuluu näiden alueiden lisäksi myös Keskustataajama. Yhteensä Joutsenon kaupunginosan eri alueilla asukkaita on noin 8300. Entisen Joutsenon kaupungin alueella on kuitenkin paljon myös maaseutua ja kyläasutusta, reilut 2 200 henkeä. Joutsenon kuntaliitoksen myötä Lappeenrantaan liittyi parisen vuotta sitten noin 10 600 uutta asukasta.

Rauhallinen ja luonnonläheinen asuinympäristö

KORVENKYLÄN tienoo sijaitsee lähellä kahta kaupunkia, mutta asuinympäristö on rauhallinen ja luonnonläheinen. Upean Saimaan läheisyys luo oman leimansa alueelle. Uimarannat ovat lähellä ja kuivahkot kangasmetsät ovat marjastajille ja sienestäjille helppokulkuisia. Alue on lähellä palveluita, mutta silti omassa rauhassa ja järven rannalla. Matkaa Imatralle on vain 5 kilometriä, Joutsenon keskustaan 14 kilometriä ja Lappeenrantaan 35 kilometriä. Eräs asukas kertoikin, että ei oikein tiedä minne kuuluisi. Ehkä se onkin niin, että Korvenkylä ja Rauha on ihan oma maailmansa, pieni yhteisöllinen kylä, jossa on hyvä asua.

Pohjoismaiden suurin matkailuja elämyskeskus avasi ovensa 2011

RAUHAN matkailukeskusaluetta markkinoidaan nimellä Saimaa Gardens. Alueelle valmistui Holiday Club Saimaa –kylpylähotelli. Sen yhteydessä on muun muassa ravintola- ja anniskelutiloja, keilahalli, neuvottelukeskus ja monitoimiareena. Hotellin läheisyydessä on myös 300 loma-asuntoa. Alueelle valmistui myös uusi 18-reikäinen golf kenttä. Vuoden 2012 loma-asuntomessut järjestettiin Saimaa Gardensin alueella.

Palvelut – lähellä sekä Imatran puolella

KORVENKYLÄ on nykyaikainen taajama, josta löytyy kaikki tärkeimmät palvelut. Keskeisellä paikalla ovat päivittäistavarakauppa sekä kahvila-ravintola. Kirjasto ja apteekki ovat myös keskeisillä paikoilla. Korvenkylässä on majatalo. Sen yhteydessä toimii tuottajien suoramyyntipiste sekä postin asiamiespalvelut. Majatalossa on kahvila sekä ravintola. Siellä myydään myös hollantilaisia huonekaluja. Taidetta on esillä asukkaiden ja matkailijoiden iloksi. Etelä-Karjalan Automuseo toimii majatalon pihapiirissä. Majataloa vastapäätä löytyy pieni hotelli. Hotellissa on majoituksen lisäksi ravintola kesäterasseineen.

KORVENKYLÄN koulussa käydään alakoulua. Yläasteelle mentäessä siirrytään Joutsenon koulukeskukseen. Korvenkylän päiväkotiin kuuluu kaksi erillistä yksikköä. Repokiven alueella on Kunniaportin leikkikenttä lapsille. Terveyspalveluita edustaa Korvenkylän neuvola ja sairaanhoitajan vastaanotto, joka toimii parittoman viikon torstaina ilman ajanvarausta klo 9-11 Vanhustentalon kerhohuoneella. Mallu-auto käy kiertämässä, kun on tarvetta rokotuksille. Pihlajatien vanhustentalossa on 10 asuntoa.

TIURUNIEMEN Rauhan alueella ei varsinaisesti ole palveluita, Repokiven kioski kyllä löytyy. Tämä tilanne varmasti muuttuu, kun kylpyläkeskus aikanaan valmistuu. Julkiset liikenneyhteydet ovat vielä hiukan vielä vaiheessaan. Useat Imatran ja Lappeenrannan välisistä kaukoliikenteen busseista poikkeavat Korvenkylässä ja koululaisbussit kulkevat.
Mutta niin sanotun Lappeenrannan paikallisliikenteen vuorot puuttuvat vielä.

HARRASTUSMAHDOLLISUUDET ovat monipuoliset. Lähistöllä olevalla hevostallilla voi ottaa ratsastustunteja, Korvenkylän seuratalolla on kuntosali ja jumppatoimintaa. Korven Honka ry on alueen urheiluseura, joka järjestää monipuolista toimintaa monenikäisille tytöille ja pojille, naisille ja miehille. Luonto antaa loistavat puitteet harrastaa. Monipuoliset ulkoilumahdollisuudet, metsiä kiertävät merkityt kävely- ja hiihtoreitit. Alueella on myös kaksi urheilukenttää ja jääkiekkokaukalo. Yleinen uimaranta on Valkamanrannassa, jossa on kesäisin myös sauna. Toinen uimapaikka on Rauhan ranta.

PARTIOTOIMINTAA voi harrastaa Korven Vaeltajat partiolippukunnassa. Lippukunnassa on noin 90 jäsentä ja toiminta on varsin aktiivista. Kerhotoimintaa on seurakuntakodin tiloissa. Nuorisotilana toimii Korvenkylän työväentalo.

Muistoja entisiltä ajoilta

VUOSINA 1894–1910 Rauhassa oli hotelli, ”Rauha pensionat för turister” isännöitsijä Gustav Almin toimesta palvelemassa turisteja. Vuonna 1910 hotelli muutettiin kylpylähotelliksi, joka oli aikansa parhaita alan laitoksia. Sen perusti venäläinen lääkäri Dmitri Gavrilovitsh. Sanatori tarjosi monipuoliset liikunta- ja hoitomahdollisuudet. Vieraita kävi aina Venäjältä, Puolasta, Romaniasta ja Preussista sekä Amerikasta asti. Oli kreivejä ja kreivittäriä, ruhtinaita ja ruhtinattaria Tsaarin hovista, liikemiehistä puhumattakaan.

VENÄJÄN vallankumouksen jälkeen turistien virta kuitenkin ehtyi, ja kylpylähotellin päärakennuksen tuhouduttua tulipalossa vuonna 1923 ei laitosta avattu enää uudestaan. Raunioille rakennettiin Rauhan piirimielisairaala vuonna 1926. Mielisairaala huolehti silloisen Viipurin läänin mielisairaista. Rauhassa toimi toisen maailmansodan aikana sotilassairaala ja vuosina 1946–1954 myös synnytyslaitos. 1950-luvulle tultaessa oli Rauhasta kehittynyt eräs Suomen suurimmista mielisairaaloista, jossa huippuaikanaan oli hoidettavana jopa 800 potilasta. Se lakkautettiin vuonna 2000 sairaalantoiminnan siirtyessä Etelä-Karjalan keskussairaalaan Lappeenrantaan.

TYÖVÄENTALOJEN kiihkein rakennusvaihe oli 1900 –luvun parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Korvenkylään työväentalo rakennettiin talkoilla vuonna 1922 ja sen piirsi postinkantaja Ville Korhonen. Korvenkylän seurantalokin rakennettiin ja vuonna 1985 kunnostettiin.