Rutola - Sahakylästä lähiöksi
Rutolan kylä sijaitsee n. 10 km Lappeenrannan keskustasta länteen Mikkelintien varressa. Tukinuittoväylän varteen rakentui viime vuosisadalla tiivis sahakylä, jossa elää edelleen "kutsettilainen" henki. Viime vuosina kylään on rakennettu runsaasti uusia omakotitaloja.
Rutolassa on oma kolmeopettajainen koulu, jossa opiskelee reilut 40 oppilasta. Myymäläauto ja kirjastoauto käyvät säännöllisin väliajoin, mutta muut palvelut, kauppa, pankki ja terveyskeskus, löytyvät Uus-Lavolasta tai Sammonlahdesta. Ruoholammella on lähin päiväkoti ja tulevaisuudessa myös koulua käydään siellä - Lappeen koulussa.
Rutolan alue on ollut mullistusten kohteena VT 6:n ja Mikkelintien perusparanusten ja niistä johtuvien liikennejär-jestelyjen takia. entisen teurastamon, Karjaportin alueelle, ollaan kaaavoittamassa uusia tontteja yrityksille ja sitä kautta yritystoiminta tulee laajenmaan.
Rutola on historiallisesti merkittävää aluetta. Salpalinja halkoo kylää, vanhoja sahan ja uiton aikaiseia rakenteita on vielä olemassa ja rakennuskantakin omalta osaltaan kertoo työläisperinteestä.
Harrastusmahdollisuudet liittyvät lähinnä jokamiehenoikeuksiin ja luontoon: sienestys, lenkkeily, metsästys ja kalastus ovat suosittuja harrastuksia. Talvisin pelataan jääkiekkoa ja hiihdetään. Koulun tiloissa voi käydä voimistelemassa naisvoimistelijoiden kanssa. Lisäksi monet käyvät harrastuksissa kaupungissa.
Rutolan kylätoimikunta on perustettu 1980-luvun lopulla. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Rutolan lisäksi Iitiän, Turkkilan, Munteron, Torppakylän, Selkäharjun ja Rännikorven kylät.
Rutolan vapaapalokunta ry kouluttaa jäsenistöään ja ylläpitää kalustoaan hälytysten varalle. Rutolassa toimii myös urheiluseura Rutolan yritys, joka järjestää talvisin yleensä kahdet hiihtokilpailut sekä kesällä maastojuoksukilpailut. Iitiän martat kokoontuvat myös säännöllisesti.
Sotien muistot
Rutolan kylä sijaitsee Saimaan ja Kymijoen vesistöt jakavalla kankaalla. Ennen Vuoksen puhkeamista Saimaa laski sitä kautta vetensä Kymijokeen ja mereen. Kivikautista asutusta on löytynyt Salpamajan alueelta, Etu- ja Taka-Munterosta sekä Sahalahdesta ja Hietarannalta.
Rutolaan rakennettiin uittoväylä ja saha 1800-luvun lopussa. Saha toimi 1930-luvulle asti, mutta uitot jatkuivat 1960-luvun alkuun.
Kylän historiaa leimaa vuonna 1918 käyty punaisten ja valkoisten kansalaissota, jolloin Rutolan miehistä teloitettiin 47 ja kylään jäi 26 punaleskeä ja 60 orpoa. Tästä tapahtumasta on Heikki Hietamies kirjoittanut kirjan ”Naisten talvi”, joka kertoo leskien ja orpojen yhteisön selviytymiskamppailusta sen hetkisessä maailmassa.
1940-luvulla kylään rakennettiin Salpa-aseman rakenteita: Kylässä on kaksi isompaa luolaa ja useita konekivääri- ja miehistön majoituskorsuja sekä panssarintorjuntaestekivetystä.
Rutolan kylätoimikunta
puheenjohtaja Mauno Sirén
0400 889 057