Rakenneyleiskaava

Taustaa

Rakenneyleiskaava on laadittu Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen, Taipalsaaren ja Ylämaan kuntien alueelle. Seitsemän kunnan yhteinen rakenneyleiskaava on laadittu maakuntakaavoituksen ja kuntien osayleiskaavoituksen tueksi sekä osana PARAS-hanketta. Rakenneyleiskaava on kuntien yhteinen pitkän aikavälin toiminnallinen maankäytön näkemys, mutta se ei ole oikeusvaikutteinen kaava. Rakenneyleiskaava on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa suunnittelualueen kuntien edustajien muodostaman ohjausryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa selvitettiin laajemmin muiden sidosryhmien näkemyksiä rakenneyleiskaavan sisällöstä.

Rakenneyleiskaava 2050

Rakenneyleiskaavan yhdyskuntarakenne perustuu 6-tien suuntaiseen kehityskäytävään, joka toimii Etelä-Karjalan kasvun runkona. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Nykyistä rakennetta hyödynnetään tehostamalla ja tiivistämällä maankäyttöä ja ottamalla huomioon alueiden luontaiset vahvuudet.
Asuminen, työpaikat ja palvelut keskittyvät kuutostien varrella oleviin keskuksiin, joita kehitetään monipuolisina asuin-, työpaikka- ja palvelukeskittyminä. Kehityskäytävälle syntyy myös uusia keskuksia erityisesti valtatien risteysalueille. Myös rautatien asemien seudut kehittyvät.

Valtaosa uusista asukkaista, työpaikoista ja palveluista sijoittuu kehityskäytävän keskuksiin. Myös nykyiset kuntakeskukset kehittyvät ja niiden asemaa vahvistetaan ohjaamalla rakentaminen pääosin nykyisiin keskuksiin ja taajamiin.

Kehityskäytävän pohjoispuolista aluetta luonnehtivat II Salpausselkä sekä Saimaa ja pienemmät vesistöt. Kehityskäytävän eteläpuolista aluetta luonnehtivat maanviljelysalueet, Ylämaan kiviesiintymät ja Konnunsuon kulttuurimaisema-alue.

Etelä-Karjalan keskusverkko muodostuu maakunta- / kaupunkikeskuksesta, paikalliskeskuksista ja alakeskuksista. Maakuntakeskus Lappeenranta on vetovoimainen valtakunnallinen asuin-, palvelu- ja työpaikkakeskittymä. Monipuolisena keskuksena se pystyy tasavertaisesti kilpailemaan suurten kaupunkiseutujen kanssa.

Lappeenranta on verkostoitunut Pietarin metropolialueeseen ja osa Pietarin kasvusta ja kehityksestä pystytään hyödyntämään Lappeenrannassa ja koko kehityskäytävän alueella. Paikalliskeskukset, Taavetti ja Joutseno, tarjoavat monipuolisia asumisvaihtoehtoja, palveluja ja työssäkäyntimahdollisuuksia. Paikalliskeskukset sijoittuvat kehityskäytä vän alueelle valtatien 6 varteen. Alakeskukset, Lemi, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari ja Ylämaa, ovat kehittyviä keskuksia, joissa on monipuoliset asumisvaihtoehdot ja päivittäiset palvelut. Rakenneyleiskaava perustuu kehitysarvioon, jonka mukaan alueen väestömäärä lisääntyy 7000 – 8000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä.

Tavoitteena on väestönkasvun ohjaaminen kehityskäytävän alueelle ja pääosin olemassa oleviin taajamiin. Asuminen ja vapaa-ajan asuminen ohjataan yhdyskuntarakennetta tiivistävällä ja eheyttävällä tavalla. Suurin osa kasvusta ohjautuu kehityskäytävän keskuksiin, joiden maankäyttö on tehokasta ja asuinalueet pääosin tiiviitä.

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 27.9.2010 päättänyt hyväksyä kuntien yhteisen rakenneyleiskaavan.