Lappeenranta

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki


Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle.

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä 5. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia.

Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia 6. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.

5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)
6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä
lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §

Tuki erityisissä tilanteissa

Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista 7.

Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista 8. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta 9. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus 10.

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. 11 Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.

7 Perusopetuslaki 4 § 3 mom.
8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 § 1, 2, ja 4 mom.
9 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. (1288/1999)
10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § 3 ja 4 mom.
11 Perusopetuslaki 17 § 5 mom. (642/2010)

4.1 YLEINEN TUKI

Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista.
Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelu-motivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

4.2 TEHOSTETTU TUKI


Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti 12. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja
kasautumista.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä.

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa
arviossa kuvataan
  • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
  • oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla
  • tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen
liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään 13. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4.5.1.

12 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)
13 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)


Tehostetun tuen aloittaminen, tuen riittävyyden seuranta ja lopettaminen

Mikäli opettajalla tai muulla koulun henkilöllä herää huoli siitä, että oppilas ei saavuta perusopetuksen tavoitteita ilman tehostettua tukea, ottaa opettaja asian puheeksi oppilaan huoltajan kanssa ja kertoo jatkotoimenpiteistä.

Tämän jälkeen opettaja konsultoi erityisopettajaa asiassa ja he yhdessä arvioivat, onko tarpeen tehdä oppilaalle pedagoginen arvio.

Oppilaan luokanopettaja ja yläkoulujen osalta koulun opetussuunnitelmassa päätetty viranhaltija päättää koulun erityisopettajaa konsultoituaan pedagogisen arvion laadinnasta.

Pedagogisen arvion laadinta

Tarvittavat oppilasta opettavat opettajat sekä tarvittavat oppilashuollon asiantuntijat laativat oppilastietojärjestelmään pedagogisen arvion. Oppilas osallistuu pedagogisen arvion laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaan opettajan tarkoituksenmukaiseksi katsomalla tavalla. Pedagoginen arvio annetaan myös huoltajalle tiedoksi ja huoltajalla on mahdollisuus osaltaan kommentoida arviota. Huoltaja voi myös osallistua pedagogisen arvion laadintaan, jos se katsotaan tarpeellseksi.

Pedagogisen arvion moniammatillinen käsittely ja päätöksen tekeminen tehostetun tuen aloittamisesta

Kun pedagoginen arvio on laadittu, asia käsitellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä tai moniammatillisessa palaverissa, johon osallistuvat tarvittavat oppilasta opettavat opettajat, tarvittavat oppilashuollon asiantuntijat sekä koulun rehtori. Arvion ja asiasta käydyn keskustelun perusteella rehtori tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta. Päätös kirjataan oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen tai moniammatilliseen palaveriin asiaa käsiteltäessä ja huoltajaa tiedotetaan tehdystä päätöksestä.

Tehostettu tuki on aloitettava, jos oppilas tarvitsee enemmän kuin yhden tukimuodon tai näyttää tarvitsevan yhtä tukimuotoa toistaiseksi.

Oppimissuunnitelman laadinta

Tehostetun tuen aloittamiseksi oppilaalle laaditaan oppilastietojärjestelmään oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogiseen arvioon. Tarvittavat oppilasta opettavat opettajat ja erityisopettaja sekä tarvittavat oppilashuoltopalveluista vastaavat asiantuntijat osallistuvat oppimissuunnitelman laadintaan. Oppilas osallistuu suunnitelman laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti ja huoltajalle annetaan mahdollisuus kommentoida oppilaalle laadittua oppimissuunnitelmaa. Oppimissuunnitelman laadintaa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman oppimissuunnitelmaa käsittelevässä luvussa.

Tehostetun tuen riittävyyden seuranta

Tehostetun tuen riittävyys arvioidaan vähintään vuoden päästä tehostetun tuen alkamisesta oppilaan oppimissuunnitelmaa päivitettäessä.

Mikäli tehostettua tukea ei enää ole tarpeen jatkaa tarvittavien oppilasta opettavien opettajien ja oppilashuollon palveluista vastaavien asiantuntijoiden arvion mukaan, tekee rehtori asiasta päätöksen. Huoltajalla on mahdollisuus kommentoida valmisteltua tehostetun tuen lopettamispäätöstä. Päätös kirjataan koulun oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan. Päätöksestä tiedotetaan huoltajaa.

Mikäli tehostettu tuki katsotaan oppilaalle tarpeelliseksi tarvittavien oppilasta opettavien opettajien ja oppilashuollon palveluista vastaavien asiantuntijoiden arvion mukaan, jatketaan tehostetun tuen järjestämistä päivitetyn oppimissuunnitelman mukaisesti.

Mikäli oppimissuunnitelmaa päivitettäessä tai muussa yhteydessä arvioidaan, että tehostettu tuki ei riitä oppilaan opiskelun tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi.

Päätös erityisestä tuesta tarvitaan ainakin silloin, jos oppilaan opetus on tarpeen järjestää erityisopetusryhmässä ja/ tai oppilaan opinto-ohjelmaa on tarpeen yksilöllistää jonkin oppiaineen tai oppiaineiden oppimäärien osalta.

xxx koulu
Koulu kirjaa tähän menettelytavat pedagogisen arvion laadinnan, tehostetun tuen aloittamista ja lopettamista koskevan päätöksen valmistelun osalta.

4.3 ERITYINEN TUKI


Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista 14. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä 15. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti 16. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen 17. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten 18.

Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

14 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)
15 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010)
16 Hallintolaki (434/2003)
17 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)
18 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010)

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys 19.

Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii
  • oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä
  • moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä,
  • tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta
Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. 20

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan
  • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena
  • oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista
  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla
  • tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea
  • perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa
  • yksilöllistetyn oppimäärän
Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä.

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 §
20 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010)


Erityisen tuen päätöksen valmistelu ja päätöksenteko

Päätös pedagogisen selvityksen laadinnasta
Jos oppilas on ollut tehostetun tuen piirissä ja tehostettu tuki arvioidaan liian vähäiseksi oppilaalle, rehtori tekee päätöksen pedagogisen selvityksen laadinnasta koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Päätös kirjataan koulun oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan. Oppilashuoltotyöryhmän kokoukseen osallistuvat asiaa käsiteltäessä tarvittavat oppilasta opettavat opettajat ja koulussa oppilashuollon palveluiden järjestämisestä vastaavat asiantuntijat.

Pedagogisen selvityksen luonnoksen laadinta
Tarvittavat oppilasta opettavat opettajat ja koulussa oppilashuollon palveluiden järjestämisestä vastaavat asiantuntijat laativat pedagogisen selvityksen luonnoksen koulun oppilastietojärjestelmään. Huoltajien kanssa sovitaan heidän osallistumisesta pedagogisen selvityksen laadintaan. Oppilas osallistuu pedagogisen selvityksen laadintaan ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti.

Jos pedagogisen selvityksen luonnoksen valmistelun yhteydessä arvioidaan, että oppilaalle ei riittämättömien tukitoimien puuttumisen takia voida järjestää riittävää erityistä tukea omassa koulussa, otetaan 1-6-luokkien koulujen osalta yhteyttä perusopetuksen palvelualueen esimieheen, joka antaa ohjeet tarkoituksenmukaisten tukitoimien järjestelyihin tai oppilaalle sopivan koulupaikan kartoittamiseen eri kouluista.

Kun tarkoituksenmukaiset tukitoimet tai oppilaalle sopivampi koulupaikka on saatu valmisteltua, voidaan luonnos pedagogisesta selvityksestä valmistella loppuun saakka.

Pedagogisen selvityksen käsittely koulun oppilashuoltotyöryhmässä
Oppilaalle laadittu luonnos pedagogisesta selvityksestä käsitellään koulun oppilashuoltotyöryhmässä. Asian käsittelyyn osallistuvat tarvittavat oppilasta opettavat opettajat ja koulun oppilashuoltopalveluiden järjestämisestä vastaavat asiantuntijat.

Opetuksen järjestäjän arvio oppilaan tarvitsemista pedagogisesta ja oppilashuollollisesta tuesta

Pedagogisen selvityksen käsittelyn yhteydessä koulun oppilashuoltotyöryhmässä vahvistetaan oppilaan tarvitsema pedagoginen ja muu tuki sekä pedagoginen selvitys kokonaisuudessaan.

Oppilashuoltotyöryhmässä voidaan lisäksi päättää hankkia erityisen tuen päätöksne tekemistä varten psykologin tai lääkärin lausunto.

Mikäli arvioidaan, että oppilaan tarvitsemaa pedagogista tukea ei voida järjestää oppilaan omassa koulussa koulun käytössä olevilla resursseilla, osallistuu asian käsittelyyn myös perusopetuksen palvelualueen esimies. Tällöin arvioidaan myös oppilaan tarve koulukyytiin.

Mikäli arvioidaan, että oppilas ei tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tehostetun tuen jatkamisesta. Päätöksen tekee koulun rehtori ja päätös kirjataan koulun oppilashuoltotyöryhmän pöytäkirjaan.

Erityisen tuen päätöksen tekeminen

Mikäli moniammatillisesti laadittu ja koulun oppilashuoltotyöryhmässä käsitelty pedagoginen arvio osoittaa, että oppilaalle on tarpeen aloittaa erityinen tuki, tekee 1-6 vuosiluokkien oppilaiden osalta asiasta päätöksen perusopetuksen palvelualueen esimies koulun rehtorin esityksen perusteella. Koulutulokkaiden osalta esityksen tekee varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies. 7-9 vuosiluokkien oppilaiden osalta päätöksen tekee koulun rehtori.

Mikäli erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksina toimivien koulujen erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden erityisen tuen päätöksiä on tarpeen muuttaa, tekee päätöksen ao koulun rehtori.

Huoltajia kuullaan ennen päätöksen tekemistä.

Erityisen tuen päätöksen laadinnan jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Erityisen tuen riittävyyttä arvioidaan HOJKS-päivitysten yhteydessä tai tarvittaessa muulloinkin. Mikäli on tarpeen tehdä muutoksia oppilaan erityisen tuen päätökseen, laaditaan oppilaalle uusi pedagoginen selvitys ja tehdään uusi päätös. Näin menetellään myös silloin, jos erityisen tuen päätös on tarpeen lopettaa.

Erityisen tuen päätöksen tarkistetaan aina 2. ja 6. luokan kevätlukukaudella.

xxx koulu
Koulu kirjaa tähän menettelytavat pedagogisen selvityksen laadinnan osalta.

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA

Tässä luvussa määritellään, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki kuvataan kokonaisuutena paikallisessa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman laadintaa koskevat tarkemmat määräykset sisältyvät luvun 4.5 yksilöllisiä suunnitelmia ja luvun 5 eri tukimuotoja käsitteleviin alalukuihin. Paikallinen opetussuunnitelma tulee kodin ja koulun yhteistyön sekä oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa 21.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuki, tuen rakenne ja järjestäminen, yleiset tavoitteet sekä eri tukimuotojen käytännön toteutus. Opetussuunnitelmassa selvitetään, miten tuen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa toteutetaan. Opetussuunnitelmassa kuvataan henkilöstön keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö oppilashuollon palveluista vastaavien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa tuen tarpeen arvioinnissa, tuen suunnittelussa ja järjestämisessä sekä käytännön toteuttamisessa. Opetussuunnitelmassa määritellään yleisen tuen tavoitteet, järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Opetussuunnitelmassa määritellään tehostetun tuen tavoitteet, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös tehostetun tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa.

Opetussuunnitelmassa määritellään erityisen tuen tavoitteet, erityisen tuen päätöksen tekeminen, tuen aloittaminen ja siirtyminen takaisin tehostetun tuen piiriin. Opetussuunnitelmassa määritellään myös erityisen tuen järjestäminen ja toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilaan ja huoltajan kuulemiseen liittyvä menettely. Oppilaan tukeen liittyvien hallintopäätösten tekijät määritellään opetuksen järjestäjän johtosäännössä 22.

21 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)
22 Kuntalaki (365/1995) 14 §

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tuen rakenne sekä tuen tasot on kuvattu liitteissä. Kunkin tukimuodon toteutustapa, yhteistyö huoltajien ja eri asiantuntijoiden kanssa on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman kyseistä tukimuotoa käsittelevässä osassa.


4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT
4.5.1 OPPIMISSUUNNITELMA


Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 23

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille.

Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille.

23 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:

  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet
  • opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa
  • pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat,
  • erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
  • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
  • moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
  • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti 24. Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.

24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 § 3 mom.

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä 25. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.
Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan 26, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma.

Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.

25 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.
26 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009).

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea

Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. 27 Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa 28. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.

27 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)
28 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)

Erityinen tuki
Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, miten oppimissuunnitelmaa käytetään osana yleistä tukea. Opetussuunnitelmassa kuvataan tehostettuun tukeen liittyvä oppimissuunnitelman käyttö. Suunnitelmassa määritellään oppimissuunnitelman laadinta ja seuranta, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä. Suunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta.

Oppimissuunnitelma on kuvaus siitä, miten oppilaan opetus ja tukitoimet järjestetään. Se on työväline, joka kuvaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita.

Oppimissuunnitelma varmistaa oppilaan oikeusturvan toteutumisen omien edellytysten ja kehitystason mukaisen opetuksen osalta. Suunnitelman laadinta, toteuttaminen ja arviointi turvaavat myös oppilaan tarpeiden mukaiset opetusjärjestelyt ja mahdollisten tukipalveluiden toteutumisen. Suunnitelman laadintaprosessi antaa myös vanhemmille tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnin järjestämisestä sekä oikeuden osallistua lapsen koulunkäynnin suunnitteluun ja arviointiin.

Oppimissuunnitelman laatimista puoltaa myös se, että oppilas kohdataan yksilönä ja oppilaan kokonaistilanne kartoitetaan ja jäsennetään. Kaikki osapuolet sitoutuvat oppilaan oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen ja opettajien oppilaantuntemus ja asiantuntemus lisääntyvät. Konkreettisten ja selkeiden tavoitteiden määrittely auttaa arvioinnissa ja oppilaan oppimista koskeva tieto siirtyy nivelvaiheissa. Erityisesti 6. vuosiluokalta 7. vuosiluokalle siirryttäessä oppilaantuntemuksen siirtäminen oppimissuunnitelman avulla on tärkeää, samoin 9. vuosiluokalta toisen asteen oppilaitoksiin ja esiopetuksesta alkuopetukseen siirryttäessä.

Oppimissuunnitelma laaditaan aina
* maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielen veroinen
* erityisten opetusjärjestelyiden piirissä oleville oppilaille
* joustavaan perusopetukseen osallistuville oppilaille
* vuosiluokkiin sitomattoman opetussuunnitelman mukaan opiskeleville oppilaille
* tehostetun tuen piirissä oleville oppilaille

Koulut päättävät oppimissuunnitelmien laadinnasta yleisen tuen piirissä oleville oppilaille.

Maahanmuuttajataustaisille oppilaille on laadittu erillinen oppimissuunnitelmalomake, joka on opetussuunnitelman liitteenä luvussa 7 ja joustavan perusopetuksen oppilaille on laadittu oma oppimissuunnitelmalomake, joka on opetussuunnitelman liitteenä luvussa 5.3.

Tehostetun tuen piirissä olevien oppilaiden oppimissuunnitelmien laadinta, yhteistyö, vastuut ja työnjaon periaatteet

Oppimissuunnitelman laadinnassa voidaan tunnistaa seuraavat vaiheet:

1. Orientaatio ja suunnittelu
2. Tutkimukset ja selvitykset
3. Alustava arviointi
4. Oppimissuunnitelman perustan luominen
5. Oppilaan opettaminen ja tukeminen
6. Oppimissuunnitelman valvominen ja tarkistaminen (seuranta)

Asiakirjan laatimiseen osallistujat:

Koulussa asiakirjaa valmistelevat henkilöt:
luokanopettaja/luokanvalvoja, tarvittavat aineenopettajat, erityisopettaja, mahdollinen koulunkäyntiavustaja, oppilashuoltotyöryhmä

Asiakirjan laatimiseen osallistujat:
- vanhemmat, oppilas tarpeen mukaan
- luokanopettaja / luokanvalvoja
- erityisopettaja
- mahdollinen koulunkäyntiavustaja
- rehtori / johtaja / apulaisrehtori tarpeen mukaan
- oppilashuoltotyöryhmästä tarpeelliset henkilöt esim. koulupsykologi, kuraattori, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä jne.
- tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja tarvittaessa
- oppilaan edellinen opettaja tarvittaessa

Asiakirjan laadintakokoukseen osallistujat:
- huoltaja(t)
- luokanopettaja/aineenopettaja
- erityisopettaja
- muut laadintaan osallistuneet tahot tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan
- huoltaja voi ottaa avustajan mukaan tai valtuuttaa edustajan osallistumaan kokoukseen

Asiakirja annetaan:
- oppilasta opettaville opettajille
- erityisopettajalle
- huoltajalle
- koulun arkistoon

Oppimissuunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Uusille tehostetun tuen piirissä oleville oppilaille oppimissuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa tehostetun tuen alkamisesta lukien (koulun loma-aikoja ei huomioida määräaikaa laskettaessa). Erityisopettajat vastaavat niveltämisestä ja tietojen ja oppimissuunnitelmien siirtämisestä seuraavaan kouluun.

6. luokkalaisten oppimissuunnitelman keskeisenä teemana on yläkouluun siirtyminen. On syytä moni ammatillisesti yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa arvioida, riittääkö tehostettu tuki vai tarvitseeko oppilas erityistä tukea yläkoulussa. 6. luokkalaisten osalta yläkouluarvio on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen joulua.

xxx koulu
Ohje kouluille

Koulut määrittelevät tähän,
- missä vaiheessa lukuvuotta oppimissuunnitelmat arvioidaan ja päivitetään
- ketkä osallistuvat oppimissuunnitelmien päivittämiseen (vrt. laadintaan osallistuvat tahot, tapahtuuko esim. oppilashuoltoryhmän toiminnan yhteydessä)
- ketkä osallistuvat päivityskokoukseen (esim. arviointikeskustelu, jossa on erityisopettaja mukana)
- kuka huolehtii kirjaamisesta
- oppimissuunnitelman laadinnan periaatteet yleisen tuen piirissä oleville oppilaille

4.5.2 HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA


Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. 29
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää:

  • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet
  • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet
  • oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee
  • sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät
  • opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä
  • oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet
  • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi
  • pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki
  • fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut
  • erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet
  • kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä
  • kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä
  • moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet
  • kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta
  • oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
  • yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki
  • suunnitelman laatimiseen osallistuneet
Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn
oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien
lisäksi
  • luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt
  • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan
Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen
yleisten kohtien lisäksi
  • kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain
  • edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain
Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi 30. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa.

Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

29 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)
30 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)

Paikallisen opetussuunnitelman laadinta

Opetussuunnitelmassa määritellään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laadinta ja seuranta, toimintatavat, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä menettelytavat oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävässä yhteistyössä.

HOJKS on kuvaus siitä, miten oppilaan opetus järjestetään ja miten perusopetuksen oppimääriä toteutetaan oppilaskohtaisesti. Se on työväline, joka kuvaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja henkilökohtaisesti asetettuja tavoitteita.

Henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) varmistaa oppilaan oikeusturvan toteutumisen omien edellytysten ja kehitystason mukaisen opetuksen osalta. Suunnitelman laadinta, toteuttaminen ja arviointi turvaavat myös oppilaan tarpeiden mukaiset opetusjärjestelyt ja mahdollisten tukipalveluiden toteutumisen. Suunnitelman laadintaprosessi antaa myös vanhemmille tietoa oppilaan oppimisesta ja koulunkäynnin järjestämisestä sekä oikeuden osallistua lapsen koulunkäynnin suunnitteluun ja arviointiin.

HOJKS:n laatimista puoltaa myös se, että oppilas kohdataan yksilönä ja oppilaan kokonaistilanne kartoitetaan ja jäsennetään. Kaikki osapuolet sitoutuvat oppilaan oppimista tukevien järjestelyiden toteuttamiseen ja opettajien oppilaantuntemus ja asiantuntemus lisääntyvät. Konkreettisten ja selkeiden tavoitteiden määrittely auttaa arvioinnissa ja oppilaan oppimista koskeva tieto siirtyy nivelvaiheissa. Erityisesti 6. vuosiluokalta 7. vuosiluokalle siirryttäessä oppilaantuntemuksen siirtäminen HOJKS:n avulla on tärkeää, samoin 9. vuosiluokalta toisen asteen oppilaitoksiin tai esiopetuksesta alkuopetukseen siirryttäessä.

Erityisopettajat vastaavat niveltämisestä ja tietojen ja HOJKS:ien siirtämisestä seuraavaan kouluun.

6. luokkalaisten HOJKSin keskeisenä teemana on yläkouluun siirtyminen. On syytä moniammatillisesti yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa arvioida, onko yläkoulun opetus mahdollista järjestää oman alueen yläkoulussa yleisopetukseen integroituna tai pienryhmässä tai erityisluokalla. Oppilas voi siirtyä myös muun yläkoulun erityisluokalle, mikäli se on oppilaan etu ja paikkoja on vapaana. 6. luokkalaisten osalta yläkouluarvio on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen joulua.

Hojksin laadinnassa voidaan tunnistaa seuraavat vaiheet:

1. Orientaatio ja suunnittelu
2. Tutkimukset ja selvitykset
3. Alustava arviointi
4. HOJKS:n perustan luominen
5. Henkilökohtaisen ohjelman suunnittelu
6. Oppilaan opettaminen ja tukeminen
7. HOJKS:n valvominen ja tarkistaminen (seuranta)

Asiakirjan laatimiseen osallistujat:

- vanhemmat, oppilas tarpeen mukaan
- luokanopettaja / luokanvalvoja
- erityisopettaja
- mahdollinen koulunkäyntiavustaja
- rehtori / apulaisrehtori tarpeen mukaan
- oppilashuoltotyöryhmästä tarpeelliset henkilöt esim. koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä jne.
- tutkimus- ja kuntoutustahojen edustaja tarvittaessa
- oppilaan edellinen opettaja tarvittaessa

Asiakirjan laadintakokoukseen osallistujat:

- oppilas (korostetaan lapsen osallisuutta, mutta huomioidaan edellytykset ja tilanne)
- huoltaja(t)
- luokanopettaja/aineenopettaja
- erityisopettaja
- muut laadintaan osallistuneet tahot tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan
- huoltaja voi ottaa avustajan mukaan tai valtuuttaa edustajan osallistumaan kokoukseen
- tulkki tarvittaessa

Asiakirja annetaan:

- oppilasta opettaville opettajille
- erityisopettajalle
- huoltajalle
- koulun arkistoon

HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Uusille erityisoppilaille HOJKS laaditaan kolmen kuukauden kuluessa erityisopetuspäätöksen alkamisesta lukien (koulun loma-aikaa ei lueta määräaikaan sisältyväksi). HOJKS laaditaan oppilastietojärjestelmään.

xxx koulu
Ohje kouluille

Koulut määrittelevät tähän,
- missä vaiheessa lukuvuotta HOJKS arvioidaan ja päivitetään
- ketkä osallistuvat HOJKSin päivittämiseen (vrt. laadintaan osallistuvat tahot, tapahtuuko esim. oppilashuoltoryhmän toiminnan yhteydessä)
- ketkä osallistuvat päivityskokoukseen (esim. arviointikeskustelu, jossa on erityisopettaja mukana)
- kuka huolehtii kirjaamisesta