Pien-Saimaa
Pien-Saimaa on Vuoksen vesistön eteläisin osa. Pien-Saimaa sijaitsee Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Lemin kuntien sisällä.
Pien-Saimaa on matala ja rikkonainen, hidasvirtaamainen ja osin eriytynyt vesialue. Vesialueen keskisyvyys on 4,5 m ja virtaama keskimäärin 4 m3/s. Veden vaihtuvuus on hidasta. ja teoreettinen viipymä on lähes viisi vuotta.
Pien-Saimaa jaetaan Itäiseen ja Läntiseen osaan. Itäinen osaan luetaan vesialueet Lappeenrannan Pappilansalmestä itään Taipalsaaren Päihänniemeen asti. Läntistä osaa ovat vesialueet Pappilansalmen länsipuolella. Läntisen Pien-Saimaa osia ovat Maavesi ja Piispalanselkä sekä syvät lahdenperät Lavikanlahti ja Jokilahti. Läntisen Pien-Saimaan suurimmat selkävedet ovat Riutanselkä, Sunisenselkä ja Vehkasalonselkä.
Läntinen Pien-Saimaa on selkeästi hajakuormitteinen vesistö. MErkittävimmät kuormittajat ovat maa- ja metsätalous sekä haja-sutus sekä vesistön eteläosissa hulevedet ja Maavedellä sekä LAvikanlahdella ja Koenenselällä turvetuotanto.
Itäistä Pien-Saimaata kuormittaa hajakuormituksen lisäksi UPM Kymmene Oyj Kaukaan tuotantolaitokset. Taipalsaaren tien itäpuoleisen osan Pien-Saimaan veden laatuun vaikuttaa merkittävästi parantavasti Vehkataipaleen pumppulaitos, joka tuo Pien-Saimaalle hyvälaatuista Suur-Saimaan vettä noin 40 m3/s.
Pien-Saimaa on erittäin merkittävä vesistö alueen vedenhankinnalle ja virkistyskäytölle.
Pien-Saimaan tila on heikentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Luonnontilaisena Pien-Saimaan on ollut karu ja kirkasvetinen vesistö. Suurin ongelma on vesistön hidas rehevöityminen. Rehevöitymisen näkyviä oireita ovat veden samentuminen ja näkösyvyyden aleneminen, alusveden happivaje sekä verkkojen limottuminen ja leväkukinnat.
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on käynnistänyt Pien-Saimaan kunnostamisen ja toimenpiteitä sekä useita hankkeita veden laadun parantamiseksi. Keinoja veden laadun parantamiseksi on ulkoisen kuormituksen vähentäminen, hulevesien hallinta ja hulevesiverkoston saneeraus, veden vaihtuvuuden lisääminen ja lisäveden johtaminen, hoitokalastus sekä vesiensuojelurakenteiden, kuten esimerkiksi kosteikkojen, suojavyöhykkeiden, laskeutusaltaiden sekä säätösalaojien perustaminen sekä tutkimus ja seuranta. Kunnostustoimia toteuttavat useat erilliset EU-hankkeet, mm. PISA esiselvityshanke (2009-2010), PISA 2013 hanke (2010-2013) sekä Pien 3D hanke (2009-2012), joista lisätietoja löytyy hankkeiden omilta sivulta.
Lisätietoja:
projektikoordinaattori Raija Aura, 040 - 5843 278