LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
Ympäristönsuojelumääräykset ovat kuntakohtaiset. Lappeenrannan kaupungin alueella noudatettavat ympäristönsuojelumääräykset on annettu vuonna 2011. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen muiden kuntien ympäristönsuojelumääräykset linkitetään niiden käyttöönoton yhteydessä tälle sivustolle.
Lappenrannan kaupungin alueella noudatettavat ympäristönsuojelumääräykset
1 luku: Yleiset määräykset
2 luku: Määräykset jätevesien haittavaikutusten torjumiseksi
3 luku: Määräykset erilaisten haitallisten päästöjen torjumiseski
4 luku: Määräykset erityisen häiritsevän tilapäisen melun tai tärinän torjumiseksi
5 luku: Määräykset toimintojen sijoittamisen ympäristönsuojelullista edellytyksistä asemakaava-alueen ulkopuolella
6 luku: Muut määräykset
7 luku: Voimaantulomääräykset
1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
1§ Tavoite
1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulain 1 luvussa on esitetty.
2 § Määräysten antaminen ja valvonta
2.1 Ympäristönsuojelumääräykset on Lappeenrannan kaupunginvaltuusto antanut ympäristösuojelulain (86/2000) 19 §:n perusteella.
2.2 Määräysten noudattamista valvoo ympäristösuojelulain 21 §:n mukaisesti kunnan ympäristösuojeluviranomainen, jona Lappeenrannan kaupungissa toimii Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta.
2.3 Kunnan ympäristösuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
3 § Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin
3.1 Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi Lappeenrannan kaupungissa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä.
3.2 Nämä määräykset ovat voimassa koko kaupungin alueella, jollei muualla näissä määräyksissä toisin säädetä.
3.3 Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai lain 61–62 §:n taikka 78 §:n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa.
3.4 Ympäristönsuojelumääräyksiä ei sovelleta, jos määräykset ovat ristiriidassa ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annetun säädöksen kanssa.
3.5 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, terveydensuojelujärjestys, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset.
3.6 Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään.
4 § Paikalliset olosuhteet
4.1 Paikalliset olosuhteet ja alueet, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen ja vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat Lappeenrannan kaupungissa näiden määräysten määritelmissä rajatut alueet:
Taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asema- ja yleiskaavoitettuja aluei-ta.
Pohjavesialue, jolla tarkoitetaan I- ja II-luokan pohjavesialueita, liitekartat
Ranta-alue, jolla tarkoitetaan maa-aluetta, joka on 200 m keskivedenkorkeu-desta määritetystä rantaviivasta.
2 LUKU MÄÄRÄYKSET JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN TORJUMISEKSI
5 § Jäteveden käsittelyalueet valtioneuvoston asetuksen (209/2011) talousjä-tevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisil-la pilaantumiselle herkillä alueilla 4 §:n mukaisesti (A-alue)
5.1 Alue A. Sovelletaan 5 §:ssä mainitun asetuksen 4 §:n käsittelyvaatimuk-sia: talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 % verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen:
1. I- ja II- luokan pohjavesialueet
2. Vesioikeuden tai ympäristölupaviraston vahvistamat vedenottamoiden suoja-alueet
3. Ranta-alueet
4. Erityisen kuormittavat kohteet kuten yhteispuhdistamot, oppilaitokset, matkailualan ja muu elinkeinotoiminta (AVL>10) sekä alle 5000 m2 rakennuspaikoilla
5.2 Alue B. Sovelletaan 5 §:ssä mainitun asetuksen 3 §:n asettamia vähim-mäiskäsittelyvaatimuksia: BHK7 80 %, kokonaisfosfori 70 % ja kokonais-typpi 30 %
Muu haja-asutusalue
6 § Jätevesien yleiset käsittelymääräykset
6.1 Talousjätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain 3a luvussa sekä jätevesiasetuksessa (209/2011) säädetään, noudatettava näitä määräyksiä. Kiinteistön on liityttävä vesi- ja viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella vesihuoltolain mukaisesti.
6.2 Mikäli kiinteistön jätevesiä ei ole johdettu vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin, tulee ne kiinteistöllä käsitellä asianmukaisesti vähintään kolmiosaisella saostuskaivolla ja jäteveden maahan imeyttämöllä tai maasuodattamolla tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla laitteistolla. Puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan ojaan tai vesistöön, vaan ne on johdettava sepeliojastoa tai kasvillisuutta hyväksikäyttäen maastoon siten, että niiden haitalliset ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.
6.3 Jätevesien käsittelyjärjestelmä on mitoitettava jätevesiasetuksen (209/2011) liitteen 1 kohdan 2 C mukaisesti. Suomen ympäristökeskus seuraa yleisesti saatavilla olevia käsittelylaitteistoja ja -menetelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksi.
6.4 Ympärivuotiseen käyttöön tulevan painevesijärjestelmässä olevan loma-asunnon tai vastaavan pesuvesille tulee olla kaksiosastoinen saostuskaivo ja maaperäkäsittely tai muu vastaava käsittely. Vapaa-ajan rakennusten, joissa ei ole vesijohtoa, jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimus on yksiosainen saostussäiliö ja jäteveden maahan imeyttämö tai suodattamo. Saunan jätevesille tulee olla imeytys- tai suodatuskaivo.
6.5 Painevesijärjestelmässä olevien talousjätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä:
Kohde Etäisyys (m)
_______________________________________________________________
Talousvesikaivo, joka sijaitsee jv:n käsittelyn yläpuolella
-tiivis maaperä 20-30 m maaperän kalte-
vuudesta riippuen
-karkea maaperä 30-50 m -’’-
Talousvesikaivoon, joka sijaitsee jv:n käsittelyn alapuolella
-savi 30-50 m -’’-
-hiekka 50 -150 m -’’-
-soramoreeni 50-200 m -’’-
Vesistö 30 m
Tontin raja, tie 5 m
Oja 10 m
Pohjaveden pintaan
-maahan imeytyksessä jakokerroksen alapinnasta yli 1 m
-maasuodattimen alapinnasta yli 0,25 m
_______________________________________________________________
Jos etäisyydet eivät täyty:
WC-vedet on koottava umpikaivoon tai käytettävä kuivakäymälää ja pesuvedet on johdettava 2-osastoisen saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn.
6.6 Lisäksi jätevesien käsittely alueella A.
I- ja II-luokan pohjavesialueilla jätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Vesikäymälän jätevedet on koottava täyttymishälyttimellä varustettuun umpikaivoon. Pesuvedet voidaan johtaa 2-osastoisen saostuskaivon ja täysin tiiviin suodattimen kautta maastoon.
Taajaan rakennetuilla alueilla tulee vesihuolto järjestää ensisijaisesti yhteis-järjestelyin. Alle 100 asukkaan jätevesien käsittelyssä voidaan noudattaa 6 §:n määräyksiä.
Ranta-alueella puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Edellä 6 §:ssä annettujen määräysten lisäksi jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueilla tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ja sijoittaa siten, että keskimäärin kerran 100 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvakorkeuden aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien imeytysputkistot tulee sijoittaa yli 30 m etäisyydelle ylimmästä vedenkorkeudesta. Saunarakennuksesta tulevat vähäiset pesuvedet voidaan johtaa maahan imeytykseen 10 m etäisyydelle vesistön ylimmästä vedenkorkeudesta.
Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos jätevesisäiliöiden tyhjentäminen tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista. Laitepuhdistamosta jätevesi on johdettava maaperäkäsittelyyn.
6.7 Käsittely alueella B
Sovelletaan kohtien 6.1–6.5 käsittelymääräyksiä käsittelyvaatimusten ollessa 5.2 kohdan mukaiset.
7 § Jätevesien puhdistuslaitteistojen huolto ja jätevesipäästöjen tarkkailu
7.1 Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa.
7.2 Jätevesikaivot on tyhjennettävä tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa, tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Lietteet tulee toimittaa jätevedenpuhdista-molle tai muuhun viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan.
7.3 Jätevesijärjestelmästä on oltava selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön. Selvityksen tulee täyttää asetuksen ja ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä. (209/2011 jätevesiasetus 5 §)
7.4 Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen ajankohta ja suorittaja sekä minne lietteet on toimitettu. Kirjanpito tulee pyydettäessä antaa tiedoksi kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle.
7.5 Mikäli yritys- ja teollisuuskäytössä olevalla kiinteistöllä muodostuvat jätevedet ovat määrältään ja laadultaan rinnastettavissa asuinkiinteistöltä muodostuviin jätevesiin, voidaan niiden osalta noudattaa A-alueen määräyksiä. Muussa tapauksessa on jätevesien johtamiselle oltava ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen lupa.
8 § Viemäriin johdettavat jätevedet
8.1. Jätevesiviemäriin ei saa johtaa tai laittaa edes laimennettuna sinne kuulumattomia aineita, kuten ongelmajätteitä, öljyjä tai rasvoja taikka viemärin ja puhdistamon toimintaa haittaavia kiinteitä jätteitä. Jätevesiviemäriin ei saa myöskään johtaa sade- tai sulamisvesiä.
8.2. Öljyä, polttoaineita, liuottimia ja/tai rasvoja käsittelevien yritys- ja teollisuuskiinteistöjen sekä muiden em. aineita laitosmaisesti käsittelevien kiinteistöjen jätevedet tulee ennen viemäriin johtamista esikäsitellä asianmukaisissa öljyn-, hiekan- ja/tai rasvanerottimissa. Uudet erotinlaitteistot on varustettava tyhjennystarpeen ilmaisevalla hälytinlaitteistolla.
8.3. Kiinteistön haltijan on huolehdittava kohdassa 8.2 mainittujen erotinlaitteistojen tyhjennyksestä, huollosta ja toiminnasta. Tositteet erotinlaitteiden huolloista ja tyhjennyksistä on säilytettävä ja niitä koskevat tiedot on annettava pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja viemärilaitokselle.
9 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoituk-set
9.1 Ajoneuvojen, veneiden ja vastaavien laitteiden pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. Liuotinpesuaineiden käyttö em. pesussa on kielletty.
9.2 Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laittei-den pesu kiinteistöllä on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen viemäriin.
9.3 Ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla sekä ranta-alueilla.
9.4 Pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin.
9.5 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä ja yleiseen käyt-töön tarkoitetulla matonpesupaikalla tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, että pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön.
10 § Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely
10.1 Lumenkaatopaikat tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että niiden sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista.
10.2 Lumenkaatopaikkoja ei saa perustaa pohjavesialueelle.
10.3 Lumenkaato on sallittua ainoastaan ympäristötoimen hyväksymille paikoille. Hyväksyminen edellyttää, ettei lumenkaatopaikan sijainnista aiheudu ympäristön pilaantumista tai muuta kohtuutonta haittaa. Tarpeen mukaan ympäristötoimi voi edellyttää toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailua.
10.4 Lumenkaatopaikan sijoittamisesta siten, että sulamisvedet joutuvat suoraan vesistöön, saattaa aiheutua vesistön pilaantumista. Toiminnalle, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, tulee olla ympäristölupa.
11 § Perusteet poiketa luvun 2 määräyksistä
Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksen perusteella myöntää poikkeuksen seuraavista tässä luvussa olevista määräyksistä, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa: poikkeus voidaan myöntää luvun 6 § vaatimuksista jäteveden puhdistustavan ja -määrän, maaston kaltevuuden, maaperän laadun sekä pohjaveden korkeuden ja virtaamissuuntien perusteella, kesäasuntojen ennen näiden määräysten voimaantuloa rakennettujen jätevesijärjestelmien suojaetäisyysvaatimuksista ja sakokaivojen määristä kesäasunnon käytön vähäisyyden ja nykyisen järjestelmän asianmukaisen toiminnan perusteella, kohdan 7.2 lietetilojen tyhjennysvälin osalta kiinteistön vähäisen käytön perusteella sekä kohdan 9.2 osalta sellaisilla pohjavesialueen ulkopuolisilla alueilla, joilla yleiseen viemäriin liittyminen ei ole mahdollista.
3 LUKU MÄÄRÄYKSET ERILAISTEN HAITALLISTEN PÄÄSTÖJEN TORJUMISEK-SI
12 § Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy
12.1 Taajaan rakennetulla alueella kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä eikä muita sellaisia aineita, joiden palaessa muodostuvien savukaasujen joukossa ympäristöön pääsee siinä määrin nokea ja hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että niistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Tällaisia aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara sekä muu huonosti palava tai kostea materiaali. Muovin polttaminen on kielletty kiinteistökohtaisissa tulipesissä muualla kuin lämmityksen yhteydessä suljetussa tulisijassa. Muovin polttamisessa on noudatettava muovin polttokelpoisuusohjeita. Lämmityskattiloiden ja muiden tulipesien hoidossa ja huollossa tulee noudattaa niistä erikseen annettuja määräyksiä.
12.2 Taajaan rakennetulla alueella rakennuksen savukaasupäästöjen tai muiden päästöjen päästökorkeus ja teollisuus-, tuotanto- ja yrityskiinteistöjen sekä py-säköintirakennusten ilmanpoistoon sijoitus on toteutettava siten, että savu- ja poistokaasujen leviäminen ympäristöön normaaleissa sää- ja käyttöolosuh-teissa ei aiheuta terveyshaittaa, vahinkoa tai haittaa naapurikiinteistölle tai niiden käytölle eikä muutakaan ympäristön pilaantumista. Jäteilman päästökorkeutta suunniteltaessa on noudatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman ohjetta D2 ja savukaasujen kohdalla ohjetta E1. Savukaasujen päästökorkeuden tulee olla yli lähimmän rakennuksen harjakorkeuden, mikäli se maastollisesti on mahdollista.
13 § Rakennusten, rakenteiden tai esineiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta
13.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esinei-den hiekkapuhallus-, maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia riittävin toimenpitein ja suojauksin siitä, että toiminnasta aiheutuva pöly, liuotinainehöyryt tai melu eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa.
13.2 Taajaan rakennetulla alueella ulkona tapahtuvaa rakenteiden ja esineiden hiekkapuhallusta tai häiritsevää melua aiheuttavaa muuta rakennusten ja ra-kenteiden kunnossapitotyötä saa suorittaa klo 7 -20 välisenä aikana. Toimen-piteen käynnistämisestä on kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan tiedotettava naapureille. Muina aikoina tehtävistä häiriötä aiheuttavista töistä on tehtävä ympäristösuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimeen.
14 § Alueiden puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pi-laantumisen torjunta
14.1 Kulkuväylien ja muiden alueiden kunnossapidon yhteydessä tulee melun ja pölyämisen aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisyyn kiinnittää erityistä huomiota ajoittamalla melua aiheuttavat työvaiheet päiväaikaan ja esimerkiksi kostuttamalla tarvittaessa kunnossapidettävät väylät ja muut alueet.
14.2 Taajaan rakennetulla alueella on avoharjalla varustetun työkoneen käyttö kuivaharjauksessa hiekanpoistossa yhteydessä kovilla pintamateriaaleilla kuten esim. asfaltti ja betonipinnoilla kiellettyä.
14.3 Lehtipuhaltimen käyttö hiekanpoistossa on kiellettyä.
15 § Öljysäiliöiden tarkastus ja poistaminen
15.1 Maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden tarkastuksessa on noudatettava kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä 344/83 ja kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa.
15.2 Maanpäälliset öljysäiliöt sekä muualla kuin kohdassa 15.5 tarkoitetulla alueella sijaitsevat maanalaiset öljysäiliöt tulee kiinteistön omistajan tai haltijan toimesta tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliö on tarkastettava uudelleen tarkastuspöytäkirjan mukaisesti. Tarkastuspöytäkirjan jäljennös tulee toimittaa palopäällikölle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta.
15.3 Käytöstä poistetut säiliöt tulee kaivaa pois maasta I ja II luokan pohjavesialu-eilla, jos se on mahdollista rakennuksia vaurioittamatta. Muilla alueilla säiliöt voidaan tarvittaessa jättää maahan, mikäli säiliöt on tyhjennetty ja pesty sekä täytetty hiekalla. Jätettäessä säiliö maahan tulee siitä esittää tarkastuspöytä-kirja ympäristötoimelle. Tarkastuksen saavat tehdä vain siihen erikoistuneet liikkeet
4 LUKU MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄ-RINÄN TORJUMISEKSI
16 § Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitusmenettely
16.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien tilapäisten tapahtumiin sovelletaan ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaista ilmoitusmenettelyä.
Ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavista tapahtumista
- ulkoilmakonsertti
- moottoriurheilu- tai moottoriveneurheilutapahtuma
- urheilu-, huvi-, näytös- tai muu suuri yleisötilaisuus, joka aiheuttaa erityisen
häiritsevää melua
- lentotapahtuma, lentonäytös tai tilapäinen yleisölennätys
- muu vastaavaa meluhaittaa aiheuttava tapahtuma
- liikkuvaan ajoneuvoon tai muuhun kulkuvälineeseen asennettujen äänentoistolaitteiden käytöstä ulkona mainos- tai muussa tarkoituksessa
Rakennus- tai purkutöissä ilmoitus tulee tehdä seuraavasti:
- aina, kun työtä tehdään yöaikana (klo 22.00 - 7.00)
- ilmoitus tulee tehdä myös aina räjäytys-, louhinta- ja lyöntipaalutustöistä sekä erityistä melua aiheuttavista työvaiheista
Tilapäisestä asfalttiasemasta ja murskauslaitoksesta tulee aina tehdä ympä-ristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus.
16.2. Ympäristötoimi voi velvoittaa tekemään ilmoituksen muistakin tilapäisistä toiminnoista, jos niistä aiheutuu erityisen häiritsevää melua.
16.3. Ilmoitus tulee jättää Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 vrk ennen tapahtuman alkua. Poikkeuksena asfalttiasemat ja murskauslaitokset, joiden toiminnasta tulee tehdä meluilmoitus viimeistään 14 vrk ennen toiminnan alkua.
17 § Poikkeaminen YsL 60 §:n mukaisesta ilmoitusmenettelystä
17.1. Ilmoitusmenettely ei koske seuraavia töitä,
- työ tai toimenpide, johon on ryhdyttävä ihmiseen tai omaisuuteen
kohdistuvan vaaran tai vahingon torjumiseksi,
- työ tai toimenpide, joka liittyy luonnollisten henkilöiden yksityiseen
talouteen,
- tavanomainen rakennustoiminta ja siihen liittyvän liikenteen hetkellisesti
aiheuttama melutason nousu ja
- puolustusvoimien toiminta
17.2. Ilmoitusta ei myöskään tarvitse tehdä
1) ilotulitusvälineiden käyttäminen uutena vuotena ja ilotulitustapahtumat, mikäli niistä ilmoitetaan julkisesti etukäteen
2) Äänenvahvistetuista puhetilaisuuksista, jotka päättyvät ennen klo 20.00.
3) Akustisesta tai pienellä äänenvahvistuksella tehtävästä katusoitosta
4) yksityishenkilön talouteen liittyvä toiminta (esim. ns. hartiapankkirakentaminen), joka tapahtuu klo 6.00–22.00 välisenä aikana.
17.3 Tilaisuuden, tapahtuman tai toimenpiteen järjestäjän on tarvittaessa annettava kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedot äänenvahvistinlaitteiden teknisistä ominaisuuksista, niiden sijoittamisesta alueelle ja muista valvonnan kannalta tarpeellisista ominaisuuksista.
17.4 Mikäli toimenpiteestä tai tapahtumasta aiheutuu merkittävää meluhaittaa asuntoihin, tulee toiminnanharjoittajan tai tapahtuman järjestäjän tiedottaa tapahtumasta, sen luonteesta ja kestosta lähiasutukselle.
18 § Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen
18.1 Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen tai moottorisahan käyttäminen on kielletty yöaikaan (klo 22 – 7). Päiväaikaan edellä tarkoitettujen koneiden ja laitteiden käyttö ja toimintojen suorittaminen on toteuttava siten, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melu-tason ohjearvot eivät ylity.
18.2 Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavaa ruohon leikka-usta, ilmaharjalla puhaltamista tai muuta kunnossapitotyötä ei saa suorittaa klo 22 – 7 välisenä aikana.
18.3 Määräykset 18.1 ja 18.2 eivät kuitenkaan koske yleisten liikenneväylien eikä kevyen liikenteen väylien kunnossapitoa, mikäli sitä on liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden kannalta pidettävä välttämättömänä.
19 § Huvi- ja muiden tilaisuuksien meluntorjunta
19.1. Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjän tulee huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee naapuristoa mahdollisimman vähän.
19.2. Musiikin esittämisen julkisissa tiloissa kuten Satamatorilla, Kauppatorilla ja kävelykatu Oleksilla tulee päättyä pääsääntöisesti viimeistään klo 24.00.
20 § Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä
Tämän luvun määräyksistä voidaan poiketa erityisestä syystä siten kuin 26 §:ssä on tarkemmin säädetty.
5 LUKU MÄÄRÄYKSET TOIMINTOJEN SIJOITTUMISEN YMPÄRISTÖNSUOJE-LULLISISTA EDELLYTYKSISTÄ ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA
21 § Tilapäisen asfalttiaseman ja murskauslaitoksen sijoittaminen
21.1 Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon, jonka toiminta-aika on vuodessa enintään 50 päivää sijoittamisen edellytyksenä asemakaava-alueen ulkopuolella on seuraavat:
- toiminnan melupäästöt eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia melutason ohjearvoja
- toiminnan päästöt ilmaan eivät aiheuta lähialueella valtioneuvoston pää-töksessä 480/1996 annettuja ohjearvoja ylittäviä pitoisuuksia
- toiminnassa tarvittavien polttoaineiden ja muiden terveydelle vaarallisten aineiden varastointi ja käsittely sekä toiminnasta mahdollisesti muodostu-vien jätteiden varastointi ja mahdollisten lietteiden käsittely järjestetään si-ten, että niiden joutuminen maaperään tai muuten ympäristöön on estetty
- laitokset eivät saa olla toiminnassa yöaikaan klo 21 – 7 eikä pyhäpäivisin
21.2 Tärkeälle pohjavesialueelle ei saa sijoittaa tilapäistä tai siirrettävää asfalt-tiasemaa ja sille sijoitettavan murskausaseman yhteydessä ei pohjavesialu-eella saa käsitellä tai varastoida polttoaineita tai muita ympäristölle vaarallisia kemikaaleja eikä nestemäisiä jätteitä.
21.3 Tilapäisen tai siirrettävän asfalttiaseman tai murskaamon toiminnan käynnis-tämisestä on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 päivää ennen toiminnan käynnistämistä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnan sijoituspaikka, toiminta-aika sekä toiminnanharjoittaja ja yhteyshenkilö. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi ympäristönsuojelulain 85 §:n perusteella tarvittaessa antaa edellä esitettyjä edellytysmääräyksiä täydentäviä pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisia yksittäisiä määräyksiä.
21.4 Toiminnan päätyttyä alue on siivottava ja siellä olevat jätteet sekä mahdolliset ylijäämäasfaltit ja muu ylijäämätavara toimitettava asianmukaiseen varastointi tai käsittelypaikkaan. Toiminnan päättymisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.
22 § Perusteet poiketa tämän luvun määräyksistä
Tämän luvun määräyksistä voidaan poiketa erityisestä syystä siten kuin 26 §:ssä on tarkemmin säädetty.
6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET
23 § Jätteiden käsittelystä määrätään Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräyksissä sekä muissa jätelainsäädännön soveltamiseen liittyvissä määräyksissä.
24 § Lintujen ja muiden eläinten ruokinnasta ei saa aiheutua ympäristö- tai terve-yshaittaa asukkaille tai naapureille. Ruokinnassa tulee noudattaa mahdollisia taloyhtiön antamia määräyksiä ja kieltoja.
Taajaan rakennetulla alueella lintujen ruokinta on asuinkiinteistöjen pihojen ulkopuolella sallittua vain kaupungin erikseen määrittelemillä ruokintapaikoilla.
25 § Kiinteistöllä ei saa varastoida autoja, veneitä, koneita, laitteita tai muuta vas-taavaa tavaraa siten, että siitä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa naapureille.
26 § Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä
26.1 Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi erityisestä syystä myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä.
26.2 Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa näitä ympäristönsuojelumääräyksiä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä.
27 § Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamuk-set
27.1 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin pakkokeinoista ja seuraamuksista säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja 116 §:ssä.
7 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET
28 § Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo
28.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 1. päivänä lokakuuta 2011.
Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.8.2011