Naapurikaupunki Viipuri

Lappeenranta – Viipuri naapurikaupunkisopimusLappeenranta Vyborg agreement 2015.JPG

Viipurin ja Lappeenrannan kaupunkien yhteistyön perusta syntyi jo 60-luvulla Saimaan kanavan rakennustöiden myötä. Suomi–Neuvostoliitto-seuran toimintaan tuli suomalaisia kanavan rakentajia ja kanavan henkilökuntaa, jotka olivat lähes päivittäin yhteydessä viipurilaisiin työtovereihinsa, jolloin yhteistoiminnan perusta syntyi luontevasti.

Kansalaisjärjestötasolla harjoitettiin 70- ja 80-luvuilla Lappeenrannan ja Viipurin kesken monimuotoista ja elävää kansalaisdiplomatiaa. Toiminnassa korostuivat kanavan rakentamisen aikana perinteeksi muodostuneet tapaamiset kanavan vuokra-alueella.

Neuvostoliiton yhteiskunnalliset muutokset 1980- luvun lopuilla mahdollistivat naapuruusyhteistyön myös kaupunkien tasolla. Kansalaisjärjestöjen jo olemassa olevien yhteistyösuhteiden lisäksi Lappeenrannan ja Viipurin kaupunkien sekä ystävyysseurojen kesken neuvoteltiin naapurikaupunkisopimus vuonna 1987.

Sopimuksen solmiminen edellytti valtioiden keskusjohtojen hyväksyntää uudelle ajattelutavalle, olihan valtioiden välisen virallisen ystävyystyön oheen syntymässä kansalaisten ja kaupunkien omista intresseistä lähtevä suora yhteistoiminta.

Lappeenrannan ja Viipurin välinen naapurikaupunkisopimus allekirjoitettiin kaupunkien ja ystävyysseurojen välillä joulukuun 1. päivänä 1987 Viipurissa allekirjoittajina Viipurin kaupunginjohtaja O. F. Lisovskij, apulaiskaupunginjohtaja V. D. Patanin, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Jarmo Kölhi, kaupunginsihteeri Pentti Valtonen sekä ystävyysseurojen puheenjohtajat J. N Nekrasov ja A. A. Nabatov, Jorma Kallio ja Kari Jokinen.

Sopimus solmittiin edistämään kaupunkien kulttuuri-, urheilu- ja vapaa-aikatoimen yhteistyötä sekä tukemaan kaupunkien alueella toimivien yhteiskunnallisten järjestöjen yhteyksiä. Kaupunkien johdon vuosittaiset tapaamiset tulivat tärkeäksi osaksi yhteistyötä.

Yhteistyön kehitys

Sopimuksen myötä kaupunkien johtajien sopimat yhteistyön vuosiohjelmat sisälsivät liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajantapahtumia ja järjestöjen yhteistyötä, joilla oli kanssakäymisessä keskeinen merkitys. Sopimus loi edellytykset Lappeenranta–Viipuri-pyöräilytapahtuman käynnistämiselle. 29. pyöräilytapahtuma oli toukokuussa 2016.

Näiden tapahtumien lisäksi on yhteistyö viimeisen 10 vuoden aikana painottunut myös matkailun, elinkeinoelämän ja raja-alueen palvelu- ja yhteistyökysymysten kehittämiseen ja parantamiseen.

Sopimuksen pohjalta neuvoteltiin ja otettiin käyttöön Viipuri-kortti, joka mahdollisti viisumittomat enintään kolmen päivän matkat Viipuriin. Kortin käyttö kuitenkin päättyi 2000-luvun alussa.

Sopimus käynnisti neuvottelut Venäjän konsulaatin perustamiseksi Lappeenrantaan ja monien vaiheitten jälkeen Venäjän valtio perusti konsulaatin toimipisteen Lappeenrantaan vuonna 2000.

Sopimuksen myötä kaupunki edisti venäläisten ja suomalaisten yritysten kontakteja ja toteutti yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa ainutlaatuisia markkinointikampanjoita Pietarissa ja Leningradin alueella. Näiden kampanjoiden myötä Lappeenranta on edelleen suosituin venäläisten ostosmatkailukohde Suomessa.

2000-luku

Vuoden 2006 alussa käynnistyi EU:n rahoittama alueellinen kumppanuusohjelma – Pohjoisen Ulottuvuuden Rajakaupunki – Northern Dimension Cross Border City. Ohjelma on Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran kaupunkiseudun sekä Viipurin kaupungin ja Viipurin kunnallispiirin yhteistyöohjelmakokonaisuus.

Yhteistyöohjelma tähtää rajakaupunkialueen vahvistamiseen hyödyntämällä molempien maiden osaamista ja vahvuuksia. Tavoitteena on synnyttää Pietarin ja Helsingin metropolialueiden väliin kansainvälisesti vetovoimainen yhteistyöalue ja investointien sijoittautumiskohde.

Ohjelmaa toteutetaan elinkeinoelämän lisäksi koulutuksen, kulttuurin, kunnallistekniikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, ympäristön, alue- ja kunnallishallinnon, kolmannen sektorin - kansalaisjärjestötoiminnan ja logistiikan alueilla.

Naapurikaupunkien yhteistyö on sopimuksen vuosikymmenien aikana muotoutunut ja kehittynyt edistämään kaupunkiemme välisiä yhteyksiä. Sopimus on säilyttänyt alkuperäisen tarkoituksensa kaupunkien, järjestöjen ja kansalaisten yhteisötyön edistäjänä.

Parhaimmat saavutukset ovat yhteistyön ja kansakäymisen lisääntyminen, raja-alueen palvelujen parantaminen ja elinkeinoelämän yhteistyön lisääntyminen.

Vuonna 2017 juhlitaan naapurikaupunkisopimuksen 30 -vuotista taivalta.