Etusivu KaupunkimmeRaatihuone

LappeenrannaRaahtihuone toukokuussan raatihuone

Suomen vanhin puinen raatihuone

Vuonna 1829 valmistunut Lappeenrannan raatihuone on Suomen vanhin nykypäiviin asti säilynyt puinen raatihuone.

Raatihuoneen rakennustyö sai alkunsa maaherra A. Ramsayn ja kenraalikuvernööri Zakrewskin vuonna 1827 suorittamasta tarkastuskäynnistä Lappeenrantaan. Kaupungissa oli tuolloin vajaa tuhat asukasta ja asutus oli vasta hiljalleen laajentumassa Linnoituksen mäen ulkopuolelle.

Korkea-arvoiset vieraat kiinnittivät huomiota Lappeenrannan julkisten tilojen puutteeseen: raastuvanoikeuden kokouspaikkana palveli Linnoituksessa sijainnut hirsimökki, joka oli vieraiden mielestä viheliäisessä kunnossa.

Kenraalikuvernööri määräsi, että Lappeenrannan
Raatihuone 025.JPG
Raatihuone
Raatihuoneen ikkunat
Raatihuoneen kabinetti
Raatihuone
Raatihuone valaistuin lyhdyin
on rakennettava raatihuone. Se tulisi rakentaa Suureen Esikaupunkiin, jonne asutuskin oli Linnoituksen mäeltä vähitellen siirtymässä.

Köyhä kaupunki rakensi puusta

Raatihuoneet rakennettiin 1800-luvulla yleensä torin yhteyteen. Jo maaherran ja kenraalikuvernöörin tarkastuskäyntiä seuraavana vuonna (1828) maistraatinkokous päätti ostaa raatihuoneen paikaksi kauppias C. Fr. Savanderin tarjoaman tontin, jonka etuosa varattiin toria varten. Tori oli oletettavasti toiminut paikalla jo aiemminkin. Raatihuoneesta ympäristöineen tulisi näin kaupungin keskeisin paikka.

Määräysten mukaan, vuodesta 1811 lähtien, julkiset rakennukset piti rakentaa kivestä. Lappeenrannalla ei kuitenkaan katsottu olevan varoja kivirakennukseen, ja siksi senaatti myös köyhälle kaupungille erikoisluvan puisen, yksikerroksisen raatihuoneen rakentamiseen.

Raatihuoneen ensimmäiset piirustukset koottiin yhdistelemällä erilaisia aineksia, koska rakentamisella oli kiire eikä kaupungilla ollut varaa laadukkaampaan suunnitteluun.

Piirustukset teetettiin hyvästä piirustustaidostaan tunnetulla komissionimaanmittari, kansanarkkitehti J.W. Palmrothilla. Vaikka piirustukset ovat kadonneet, niistä löytyy kuitenkin tietoa palovakuutuskirjasta.

Lappeenrannan ensimmäinen julkinen rakennus

Elokuussa 1829 valmistunut raatihuone oli kirkon lisäksi Lappeenrannan ensimmäinen julkinen rakennus. Se oli kooltaan 11 x 17 metrin suuruinen laudoilla vuorattu, keltaiseksi maalattu hirsirakennus, jossa oli mustaksi maalattu, kaksikerroksinen lautakatto.

Rakennuksessa sijaitsi nykyisen pienen juhlasalin paikalla oikeussali, joka samalla toimi kaupunkilaisten ainoana yhteisenä kokoussalina. Lisäksi rakennuksessa oli kaksi huonetta raastuvanoikeuden ja maistraatin käytössä, eteistiloja, keittiö ja kamari vahtimestareille sekä vankihuone.

Nykyisessä raatihuoneessa vanhan osan pohjakaavan pääpiirteet ja hirsiseinät ovat peräisin tästä ensimmäisestä rakennuksesta.

Ensimmäinen laajennus 1840-luvulla: lähes nykyisenlainen ulkoasu kellotorneineen

Lappeenrannan uusi keskusta siirtyi vähitellen Linnoituksesta raatihuoneen ympärille. Raatihuoneen tilat kävivät ahtaiksi varsinkin, kun huveja ja seuraelämää varten kaivattiin lisää tilaa. Raatihuonetta päätettiinkin laajentaa 1840-luvulla.

Vaikka raatihuoneen sisätiloissa on ensimmäisen laajennuksen jälkeen tehty useita muutoksia, rakennus sai jo tuolloin, 1840-luvun ensimmäisessä laajennuksessaan, lähes nykyisenkaltaisen ulkoasunsa kellotorneineen.

Laajennus käsitti 9 x 14 metrin suuruisen juhlasalin musiikkilehtereineen, kaksi sivuhuonetta ja kellotornin.

Kello hankittiin ilmajokelaiselta käsityömestari Juhana Ala-Könniltä. Alkuperäinen kello palveli kaupunkilaisia 126 vuotta, vuoteen 1973 asti, jolloin torniin asennettiin sähkökäyttöinen kello. Alkuperäistä kelloa säilytetään Etelä-Karjalan museossa.

Laajennuksen yhteydessä vanhan rakennuksen ikkunat suurennettiin samanlaisiksi laajennusosan ikkunoiden kanssa, ja ikkunanpielet maalattiin valkoiseksi. Koko rakennus vuorattiin uudelleen ja maalattiin keltaiseksi.

Valoa mezzanino-ikkunoista

Suuressa salissa on rakentamisajankohdan puutaloarkkitehtuurista poiketen erikoiset, tavallisten ikkunoiden yläpuolella olevat, kaksiruutuiset mezzanino-ikkunat, jotka antavat runsaasti valoa korkeaan saliin. Myös kellotornin uusgoottilaiset ikkunat osoittavat, että jo ensimmäisen laajennuksen suunnittelijana oli oppinut arkkitehti.

Laajennuksenkin piirustukset ovat kadonneet, mutta oletettavasti suunnittelijana oli Viipurin kaupunginarkkitehti Carl Lessig tai arkkitehti A.F. Granstedt.

Rakennuksen ulkoasu ja torni ilmentävät väistyvää klassismia, jossa on uudesta virtauksesta kertovat kellotornin uusgoottilaiset ikkunat. Vaikutteita on tullut myös vanhan Suomen kartanorakentamisesta.

Kaupunginvaltuusto aloitti raatihuoneella vuonna 1874

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto aloitti toimintansa raatihuoneella vuonna 1874 ja rahatoimikamari vuonna 1875. Lisäksi rakennuksessa on toiminut kaupungin ensimmäinen rahalaitos, Lappeenrannan Säästöpankki vuosina 1875–1909 sekä viipurilaisen Pohjoismaiden Yhdyspankin haarakonttori vuosina 1888–1891.

Edustuskuntoon keisari Aleksanteri III vierailulle

Keisari Aleksanteri III:tta odotettiin vierailulle Lappeenrantaan vuonna 1891. Vierailua varten raatihuone päätettiin kunnostaa mahdollisimman edustavaan kuntoon.

Tässä kunnostustyövaiheessa rakennettiin keitto- ja ruokahuone sekä pylväshalli musiikki- ja odotushuoneeksi Valdemar Backmanssonin myöhemmin kadonneiden piirustusten mukaisesti.

Halli toteutettiin vanhaan osaan salin päätteeksi väliseiniä poistamalla ja rakentamalla pylväitä, joista kaksi on pilarimaisesti vieläkin eteistilassa nähtävillä. Soittoparven jatkeeksi juhlasaliin rakennettiin niin sanottu koruhäkki ja vahtimestarin asuntoa laajennettiin huoneella. Raatihuoneelle hankittiin tuolloin niin sanottuja amerikkalaisia huonekaluja.

Toinen laajennus: Lindegrenin talo liitettiin raatihuoneeseen vuonna 1898

Raatihuonetta laajennettiin jälleen vuonna 1898 liittämällä siihen viereinen, raatimies Lindegrenin vuonna 1826 pystyttämä rakennus. Tällä kertaa lisätilaa tarvitsi rahatoimikamari, jonka yhteydessä toimi eri hallinnonalojen virkamiehiä.

Raatihuone sai sähköt Lappeenrannan ensimmäisten sähköistettävien rakennusten joukossa todennäköisesti vuonna 1902.

Kolmas laajennus: Kokonaan virastokäyttöön vuonna 1924

Koska maistraatille ja raastuvanoikeudelle tarvittiin lisätilaa, raatihuone otettiin kokonaan virastokäyttöön vuonna 1924. Keisarin vierailua varten rakennettu pylväshalli muutettiin pieniksi huoneiksi ja eteistilaa laajennettiin. Lisäksi rahatoimikamarin osaa jatkettiin Raastuvankadulla nykyiseen pituuteensa. Kolmannen laajennuksen yhteydessä raatihuoneeseen rakennettiin vesi- ja viemärijohdot.

Vuonna 1928 valtuustosali kunnostettiin: katon holvikaari kavennettiin suorilla reunaosilla ja vuorattiin paneelilaudoilla. Musiikkilehteri suljettiin ja sen koruhäkki purettiin. Seinäpinnat jaoteltiin listoin: yläosa tapetoitiin ja alaosa maalattiin.

Kaupunginhallitus aloitti toimintansa vuonna 1930 raatihuoneella, jolloin Lappeenranta sai myös ensimmäisen kaupunginjohtajan. Kaupunginhallitus ja kaupunginkanslia toimivat rakennuksessa vuoteen 1975 asti.

Vuonna 1940 pommituksissa vaurioitunut raatihuone on korjattu lähes entisen kaltaiseksi.

Laaja entisöinti ja korjaus 1990–1991

Uuden kaupungintalon valmistuttua 1983 ja myös raastuvanoikeuden siirryttyä pois raatihuoneelta, sen tulevaa käyttöä varten perustettiin kaupunginjohtaja Jarmo Kölhin johtama suunnittelutoimikunta.
Vuosien 1990 ja 1991 aikana rakennuksessa suoritettiin laaja saneeraus-, entisöinti- ja korjaustyö, joka perustui aiemmin suoritettuihin inventointeihin.

Juhlasalin koristemaalatun, mutta vaurioituneen kipsikaarikaton löydyttyä paneelikaton alta, raatihuoneen sisätilat päädyttiin ajoittamaan 1880-luvulle eli rakennuksen juhlavimpaan aikaan. Värisävyt ja materiaalit perustuvat pääsääntöisesti tuon aikakauden kerroksista löydettyihin näytteisiin. Myös juhlasalin lattia on maalattu kyseisen aikakauden lattiamaalausten mukaisesti.

Raatihuoneessa on nykyisin juhla- ja kokoustiloja tarjoilukeittiöineen sekä kellarissa keittiö- ja huoltotilat. Ullakolla on varasto- ja henkilöstötiloja ja rakennuksen päädyssä lasten päiväkoti.

Entisöinnin suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy. Kaupungin tekninen virasto suoritti rakennustyön kaupunginarkkitehti Seppo Ahon johdolla.

Sisustus osittain alkuperäistä

Sisustuksessa on käytetty osittain alkuperäisiä kunnostettuja, yksittäisiä kalusteita ja valaisimia. Niistä osa on löydetty talon vintiltä ja osa teetetty.

Valaistus on entisöity rakennuksen sähköistämisen ajalle vuoteen 1902, jolloin juhlasaliin ostettiin kattokruunut Pietarista. Pienen juhlasalin ja kahden viereisen kabinetin huonekalut ovat Biedermeiera sekä Eliel Saarisen kalusteita. Ison juhlasalin ja niin sanotun herrojen huoneen kabinetin tuolit on suunnitellut Antti Evävaara Intarsia Oy:stä.

Tarjoiluhuone on modernisti ja käytännöllisesti toteutettu entiseen pormestarin virkahuoneeseen. Keittiö sijaitsee kellarissa. Vanhoja uuneja lämmitetään maakaasulla.

Nykyisin kaupungin juhla- ja edustustila

Kaupunginhallitus on vahvistanut raatihuoneelle käyttösäännöt ja niiden mukaan raatihuone on ensisijaisesti kaupungin juhla- ja edustustila.

Raatihuone on yleisölle avoinna kerran vuodessa kaupungin Avointen ovien päivänä.

Lähde: Helvi Miettisen kokoama aineisto, Lappeenrannan kaupunki, kaupunginkanslia