Etusivu KaupunkimmeRaatihuoneKeisarillista kimallusta vanhalla Raatihuoneella

Keisarillista kimallusta vanhalla Raatihuoneella

Elina Vuori.jpg
Raatihuoneen sali.jpg
Katon koristekuvioita.jpg

Aiemmin, museoamanuenssin tehtävänsä ohella, Elina Vuori on opettanut Lappeenrannan peruskoululaisille kaupungin arkkitehtuurin historiaa. Oppitunnit hän piti vanhalla Raatihuoneella.

Astellessaan keväällä 2015 Raatihuoneen puistokäytävää pihaportille, amanuenssi muistaa oppilaan, joka oli luullut, että historiallisesti hienoja rakennuksia Suomessa on vain Helsingissä.

– Raatihuoneen salissa tuo samainen poika haukkoi henkeään ja huudahti, että onpas ihanaa, kun Lappeenrannassakin on jotain näin upeaa, ja kertoi monesti miettineensä, millainen tuo keltainen rakennus on sisäpuolelta, Vuori muistelee.

Usein lapset pysähtyivät pylväshallin ilmoitustaulun eteen ihmettelemään kopioita vanhoista asiakirjoista, ja kurkistaessaan kellotornin rappukäytävään moni kysäisi, onko tuolla kummituksia. Jännittävää oli kuulla myös talon vankityrmästä ja oikeuden istunnoista.

Salin koruhäkkiin kiipeäminen on myös elämys. Viidesluokkalainen pystyy seisomaan parvella suorassa, aikuisen on pakko istahtaa.

Kesällä 2015 eläkkeelle siirtyvä museoamanuenssi Elina Vuori on tyytyväinen, että Raatihuone aukeaa vähintäänkin aika ajoin yleisölle ja toivoo, että lappeenrantalaislapset saisivat tutustua kotikaupunkinsa historiaan Raatihuoneen kauniisti koristemaalatun, kaartuvan salin katon alla.

Kolmen kuninkaan sali

Hyvänä kertojana tunnettu Elina Vuori on esitellyt Raatihuonetta niin kaupunkilaisille kuin kaupungin vieraillekin. Ensimmäinen Avoimien ovien päivä syksyllä 2011 keräsi kävijöitä niin paljon, että esittelijän oli ahtauduttava salin nurkkaan.

– Välillä korotin ääntäni ja kysyin, että jaksatteko vielä kuunnella. Vastaukseksi sain eri puolilta salia kantavan syvän henkäyksen: kyllä me jakseta

an.

Salin peräseinällä vieraita katselee Lappeenrannan kaupungin perustaja Ruotsin kuningatar Kristiina. Maalaus on Lappeenrannan liike- ja virkanaisten lahjoittama jäljennös vuonna 1651 maalatusta muotokuvasta.

Sen sijaan Venäjän keisareiden Aleksanteri kolmannen ja Nikolai toisen muotokuvat olivat Suomen itsenäistymisen aikana saaneet isänmaallisten vihat ja luodinreikiä pintaansa. Maalaukset kaivettiin huonokuntoisina esiin ullakolta ja ripustettiin kunnostettuina Raatihuoneen keisarilliseen saliin.

Vanhan käräjäsalin tauluissa katsovat C. Fr. Savander ja hänen puolisonsa vieraita, jotka astelevat heidän myymälleen tontille vuonna 1829 rakennetussa talossa.

Samaan aikaan rakennettiin Suomen toista, nykypäiviin asti säilynyttä yksikerroksista puista Raatihuonetta Kajaanissa. Koska Lappeenrannan Raatihuone ehti valmistua aiemmin, se kantaa nyt Suomen vanhimman puisen raatihuoneen titteliä.

Raatihuone kertoo kaupungin historiaa

Elina Vuori pohtii, että Raatihuoneen seinille voisi ripustaa kauniisti kehystettynä tarinoita vanhasta talosta, joka kertoo samalla myös Lappeenrannan historiaa.

– Mielenkiintoisia olisivat myös vuosien varrella esitetyt suunnitelmat uudesta kaupungintalosta. Varsinkin ehdotukset sen sijainnista herättäisivät keskustelua: millaiseltahan kaupunkimme näyttäisi, jos tuo tai tuo suunnitelma olisi toteutunut, Vuori arvelee.

Hänestä ei olisi pahitteeksi, vaikka joitakin kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajienkin muotokuvia palautettaisiin seinille, onhan sali palvellut kaupunginvaltuuston kokoushuoneena vuodesta 1874 alkaen aina siihen asti, kun nykyinen kaupungintalo valmistui vuonna 1983.

Raatihuoneella myö häitä tanssittiin

Kirjailija Anni Swan sanoo vuonna 1924 julkaistussa kirjassaan Ulla ja Mark,
että jokainen hiukankin arvostaan huolehtiva kansalainen järjesti tyttärensä häät Raatihuoneen isossa salissa. Siellä nähtiin myös teatteriesityksiä, vietettiin iltamia ja otettiin uusi vuosi vastaan tanssien.

Lappeenrantalaiset ovat kokoontuneet saliin myös perustamaan yhdistyksiään. Aloittivatpa kaupungin ensimmäiset pankitkin toimintansa juuri Raatihuoneella.

Juhlavimmillaan rakennuksen sisätilat olivat 1800-luvun lopulla, koska ne oli kunnostettu Aleksanteri III:n vierailuja varten.

Noiden aikojen hengen mukaan, mutta ehkä vieläkin komeampaan loistoon, sisätilat kunnostettiin 1990-luvun alussa. Tosin Lappeenrannan Raatihuoneella häitä tanssittiin lankkulattialla; ootrattu pinta on saanut mallinsa muualta, vaikka noudattaakin aikansa tyyliä.

– Kaupungin hallinto oli siirtynyt kymmenisen vuotta aiemmin kaupungintalolle, ja silloinen rakennustoimikunta katsoi, että Lappeenrantaan tarvitaan keisarillisista vierailuista kertova edustusrakennus, Elina Vuori kertoo.

Säilyi kuin ihmeen kaupalla

Historiansa aikana Lappeenrannan Raatihuonetta on laajennettu, mutta pidetty taas liian ahtaana. Taloa on yritetty myydä ja purkamistakin on harkittu samalla, kun suunniteltiin kaupungintaloa eri puolille kaupungin keskustaa. Vanhan rakennuksen onneksi aikomukset kaatuivat kerta toisensa jälkeen rahan puutteeseen.

Ja itse asiassa alun perinkin kaupunki sai erikoisluvan puisen raatihuoneen rakentamiseen, koska kivirakennukseen ei olisi ollut varaa.

– Oikeastaan on suuri ihme, että Raatihuone on säilynyt näihin päiviin asti. Rahan puute voi koitua joskus onneksi. Lappeenrannan Raatihuone osoittaa, kuinka historia voi tehdä vaatimattomastakin kauniin, Elina Vuori hymyilee.

Mervi Palonen