Tulevaisuuden teatteri suunnittelijan silmin

Lappeenrannan uuden teatterin pääsuunnittelija arkkitehti Samuli Woolston pitää teatterin sijoittamista kauppakeskukseen enteellisenä: Lappeenrantaan suunnitellaan tulevaisuuden teatteria. Myös tilaratkaisut ovat uraauurtavia. On poikkeuksellista, että kaikki tilat mahtuvat samaan kerrokseen. Teatterin lavastetornista tulee kauemmas kaupungille näkyvä maamerkki.

ALA Partner Samuli Woolston.jpgUusi kaupunginteatteri sijoittuu Cityconin ja Ilmarisen omistamaan kauppakeskus IsoKristiinan laajennusosaan. Teatteri sijoittuu laajennuksen kolmanteen kerrokseen kansitasolta laskettuna. Ensimmäisessä kerroksessa on kauppoja, toisessa kerroksessa lisäksi ravintoloita.

Samuli Woolston on itsekin hämmästynyt, koska teatteri pystytään toteuttamaan poikkeuksellisesti yhteen kerrokseen; yleensähän teatterit joudutaan sijoittamaan monelle eri tasolle.

− Ideaalista. Muuallakin on toiveena, että kaikki esitykseen liittyvät toiminnot pukuhuoneineen ja vaihtokulisseineen olisivat niin lähellä näyttämöä kuin suinkin, mutta harvoin tämä haave toteutuu. Lappeenrannan uudessa teatterissa osaset näyttävät kuitenkin loksahtavan loistavasti lavan tasolle.

Kauppareissulla teatteriin

Samuli Woolston on Lappeenrannan teatterinjohtaja Jari Juutisen kanssa samaa mieltä: teatteri palaa kauppakeskuksessa juurilleen, kansan keskelle.

− Teatterilaiset ovat sopeutuvaista väkeä, esitykset luontuvat niin institutionaalisessa, varta vasten komeaksi rakennetussa teatteritalossa kuin varastorakennuksen nurkassakin, Woolston sanoo, mutta huomauttaa, että paikalla on kuitenkin väliä sekä esitysten että yleisön kannalta. Perinteiselle suuren mittakaavan draamalle tarvitaan perinteistä laitosteatteria. Eduksi kuitenkin on, jos tilat luontuvat ja yhdistyvät muuhunkin käyttöön.

− Sujuvissa ja muunneltavissa tiloissa myös vierailuesitykset onnistuvat ja yleisö saa kaipaamaansa vaihtelua. Uskon, että kynnys mennä teatteriin madaltuu. Lipun voi ostaa samalla, kun käy ostoksilla. Ja voihan esitystä jäädä katsomaan jo samalla reissullakin.

Kauppakeskuksen päätason pikkulavalla pyörii aika ajoin pätkiä näytelmistä tartuttamassa innostusta shoppailijoihin.

Samuli Woolston haluaa kuitenkin, että itse teatterikerros eroaa selvästi kauppakeskuksesta.

− Minusta ihmisten pitää kolmannessa kerroksessa heti oivaltaa, että nyt tultiin teatteriin, ovatpa he sitten poikenneet sinne sattumalta tai varta vasten lähteneet hyvin pukeutuneina nauttimaan taiteesta.

Myös kongressikäyttöön

Kaupungintalon vieressä sijaitsevan teatterin kiinteä, suuri näyttämö palvelee kokonaisuutta esimerkiksi kongressien aikana, koska teatteriharjoituksia voidaan järjestää harjoitussalissa.

Pienestä näyttämöstä puolestaan tulee niin sanottu mustalaatikkoteatteri, jossa kaikki tilat ovat vapaasti muokattavissa.

− Pienellä näyttämöllä päästään murtamaan totuttuja asetelmia. Yleisöä voi istua millä puolella esitystä tahansa siirrettävän katsomon ansiosta. Katsomo voi vaikka vaihtaa paikkaa puoliajan jälkeen, Samuli Woolston kuvailee.

Hän on kierrellyt Lappeenrannan vanhassa teatterissa ja keskustellut henkilöstön kanssa. – Hyviä ja huonoja puolia on punnittu ja peilattu toiveisiin uusista tiloista. Myös teatterin ulkopuolisten käyttäjien toiveet pitää pystyä sujuvasti sijoittamaan kokonaisuuteen.

Arkkitehtisukua

Samuli Woolstonin isä ja äiti ovat molemmat arkkitehtejä. Suvussa on heidän lisäkseen kymmenkunta arkkitehtia.

− Kyllä, varsinainen arkkitehtisuku. Tämä ammatti kuitenkin taipuu hyvin erityyppisiin työtehtäviin. Isäni esimerkiksi tutki pohjalaista hirsirakentamista ja kannusti minua harkitsemaan taiteilijan uraa, Samuli Woolston hymyilee.

Hän käy teatterissa puolenkymmentä kertaa vuodessa ja asuu Kom-teatterin naapurissa.

– Uskon, että Lappeenrannan uusi teatteri lähentää teatterilaisia ja yleisöä. Jos tiloista kehittyy toiveiden mukaisesti kaupunkilaisten olohuone, syntyy luonnollista vuorovaikutusta. Eihän upeasta ja poikkeuksellisesta ratkaisusta voi seurata muuta kuin positiivinen kierre Lappeenrannan teatterin tulevaisuudelle.

Tiivistä yhteistyötä kauppakeskuksen suunnittelijoiden kanssa

Kauppakeskuksen laajennusosan pääsuunnittelija on arkkitehti Leena Brooke helsinkiläisestä arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti Oy:stä.

− Pidämme yhteisiä suunnittelukokouksia arkkitehtitoimistojen kesken eli tiedämme koko ajan toistemme työvaiheista. Olen kyllä aiemmin suunnitellut esimerkiksi uusia asuntoja vanhan talon sisälle, mutta Lappeenrannan teatterihanke on kyllä aivan omanlaisensa haaste. Teatterihan tulee sananmukaisesti kauppakeskuksen päälle, Woolston kertoo.

Ala Arkkitehdit Oy on suunnitellut muun muassa Helsingin musiikkitalon kokoluokkaa olevan Norjan Kristiansandin teatteri- ja musiikkitalo Kildenin, joka valmistui vuonna 2012. Työn alla oleva Kuopion teatteritalon laajennus ja peruskorjaus on myös Ala Arkkitehtien käsialaa. Merkittäviin saavutuksiin kuuluu muun muassa Helsingin kaupungin keskuskirjastotalon arkkitehtuurikilpailun voitto vuonna 2013.

Mervi Palonen