Valitse taso

Pikkukaupunkimaisen idyllistä tunnelmaa
Joutsenon keskustaajamassa  

JOUTSENO ja Lappeenranta solmivat kuntaliitoksen 1.1.2009, jolloin Joutsenosta tuli Lappeenrannan kaupunginosa. Lappeenrannan väkiluku kasvoi tämän kuntaliitoksen seurauksena reilulla 10 000 asukkaalla. Joutsenon entiset kaupunginosat tunnetaan nykyisin Joutsenon asuinalueina. Karkeasti voidaan jakaa Joutsenon kaupunginosa nykyisin Joutsenon keskustataajamaan ja Korvenkylään.

LAMPIKANGAS
tunnetaan asuntomessualueena. Messut järjestettiin vuonna 1979. Kahdeksan hehtaarin alueelle rakentui 30 näyttelykohdetta joihin 122 000 kävijää kävi tutustumassa. Lampikangasta oli alettu rakentamaan jo ennen messuja ja asutus täydentyi vielä vuosien 1980- 1990 aikana. Asutus on lähes täysin pientaloasutusta, mutta kerrostalojakin alueelta löytyy. Lampikankaaseen luetaan myös Joutsenonkankaalla oleva iso teollisuusalue, jonne on rakentunut mittava metallialankeskittymä.

AHVENLAMPI tuo mieleen virkistysalueen, saunan sekä avantouinnin talvisin. Ahvenlampi tunnetaan myös Hongiston, Metsälän, Katajiston ja Kuusiston alueista. Ahvenlammen asutus on täysin pientaloasutusta, siellä ei ole yhtään kerrostaloa. Alueelta löytyy nostalgisia vanhempia puurakenteisia omakotitaloja isoine tontteineen, joita omenapuut reunustavat sekä uudempaa omakotitaloasutusta etenkin Kuusiston alueella.

LINTUKANGAS on Joutsenon keskustataajaman ydin. Alueelle on keskittynyt niin kirkko kuin kaikki palvelutkin, julkiset ja kaupalliset. Myös pienteollisuusalue mahtuu Lintukankaalle. Vuoden 1972 hirmumyrskyn synnyttämä aukio nimettiin Myrskykankaaksi ja muita tunnettuja asuinalueita alueella ovat Ravikangas ja Pyhätön. Lintukankaalla asutus on jakautunut miltein tasan pientaloasumisen ja kerrostaloasumisen välillä.

PUTKINOTKO on asuinalue taajaman reunalla. Nimenä alue muistuttaa Joel Lehtosen romaania. Joutsenon Putkinotko nimen alkuperästä ei saatu varmuutta, mutta kyseessä ei ole kuitenkaan Juutas Käkriäisen kotiseutu. Asevelikylä syntyi sotien jälkeen Putkinotkon eteläiseen osaan, kun sodasta palanneet veteraanit saivat tontit alueelta. Asutus Putkinotkossa painottuu enemmän pientaloasumisen puolelle, vaikka alueelta löytyy myös kerrostalojakin.

KESOLA on asutukseltaan ja väkiluvultaan pienin Joutsenon keskustataajaman asuinalueista. Siellä on pelkästään pientaloasumista. Kesolan itäpuolelta alkaa maaseutu. Alueella on Saimaan rantaviivaa.

PÖYHIÄNNIEMI on myös täysin pientaloasutusvaltaista aluetta. Ympäröivä Saimaa tuo alueelle erityisen merkityksen. Likosenlahden pienvenesatama ja siellä sijaitseva Joutsenon Veneseura ja Sataman torni kerhorakennuksessa toimiva kahvila kesäisin tekevät paikasta erityisen suositun. Mikä olisikaan parempi paikka nauttia kauniista kesäillasta Saimaan äärellä kuin veneseuran kahvion terassi. Pöyhiänniemen aivan kärkiosa on luonnontilassa olevaa virkistysaluetta, mutta veneseuran taakse on alkanut muodostua aivan uutta omakotitaloasutusaluetta. Osaa taloista voisi kutsua jopa huviloiksi. Punnanlahden alueella on Pöyhiänniemen aikaisemmin muodostunutta asutusta.

HONKALAHTI on vanhaa metsäteollisuusaluetta Saimaan rannalla. Honkalahden saha perustettiin jo vuonna 1906. Alueelta löytyykin vielä paljon vanhoja puutaloja, joissa asui aikoinaan tehtaan työntekijöitä. Tunnelma alueella onkin positiivisessa mielessä todettuna idyllisen pysähtynyttä, kun katselee isojen koivujen varjossa olevia vanhoja puutaloja. Honkalahden päiväkodin talo on rakennettu myös edellisen vuosituhannen alussa eli 1913, rakennus täyttää siis parin vuoden päästä jo sata vuotta. Uudemmassa osassa Honkalahtea on myös kerrostaloasumista. Pääosin asutus on kuitenkin pientaloasumista. Tyrminen ja Kaivola tunnetaan myös Honkalahteen kuuluvina alueina. Honkalahden vanha puutaloasutus on saanut rinnalleen Martikanpellon uudisasukkaat.

PULP tunnetaan metsäteollisuudesta. Pulpin tehtaalla onkin pitkät perinteet. Saimaan rannalla on tuotettu sellua yli sata vuotta. Myös Pulpin alueelta löytyy näitä vanhoja työntekijöiden aikanaan asuttamia puutaloja, mutta Pulpilla asutus nykyisin on kuitenkin selkeästi kerrostalovaltaista.

ASUTUS Joutsenon keskustaajamassa on selkeästi pientalovaltaista. Koko asutuskanta käsittää 3555 asuntoa, joista 72 prosenttia on pientaloasutusta ja 26 prosenttia kerrostaloasumista. Keskustaajaman ydinosa eli Lintukangas on luonnollisesti asutuin alue. Hyvinä kakkosina miltein rinta rinnan seuraavat Ahvenlampi, Lampikangas ja Honkalahti. Putkinotko, Pulp ja Pöyhiänniemi ovat myös suunnilleen samoilla luvuilla olevia alueita. Kuten jo mainittiinkin niin Kesolan alue on näistä kahdeksasta alueesta pienin luvuiltaan.

VÄESTÖN lukumäärä keskustaajaman alueella on reilut 6800 asukasta. Tästä luvusta 30-64 vuotiaita on 49 prosenttia. Nuoria aikuisia eli 20-29 vuotiaita on vain 9 prosenttia, mikä osoittaa nuorten lähteneen opiskelemaan muualle, joko Lappeenrantaan tai kauemmaksi. Lapsia ja ikääntyneitä, yli 65 vuotiaita on saman verran, eli 21 prosenttia. Ahvenlammen asuinalue on selkeästi lukujen varjolla lapsiperheiden suosiossa, siellä asuu 24 prosenttia keskustaajaman lapsista. Vastaavasti voidaan todeta, että 48 prosenttia keskustaajaman ikääntyneistä asuu Lintukankaalla, eli ydinkeskustassa.
VAPAITA TONTTEJA löytyy tällä hetkellä Joutsenon keskustaajamasta 25 kappaletta; Pöyhiänniemestä 5, Kesolasta 6, Honkalahdelta 1 ja Putkinotkosta 1, Pulpilta 4 ja Lampikankaalta 8. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet tontteihin löytyvät nettisivuilta www.lappeenranta.fi/Vapaat tontit.

Palvelut ovat saatavilla ja lähellä

Joutsenon keskustaajamasta löytyy kaikki ne palvelut, joita ihminen tarvitsee normaali elämiseen ja hiukan enemmänkin. Tätä mieltä ovat haastatellut Joutsenon alueraadin jäsenet ja haastatellut paikalliset asukkaat, siitäkin huolimatta, että palvelut ovat keskittyneet lähes täysin Joutsenon ydinkeskustaan. Haastatellut toteavat, että palvelut ovat lähellä ja helposti saatavilla. Joutsenon keskustataajaman läntisimmästä pohjoisimpaan osaan on matkaa vain seitsemisen kilometriä ja kaikki palvelut ovat siinä noin puolivälissä.
Kaupallisiin palveluihin kuuluu erinomaisista päivittäistavarapalveluista, vakuutuksista, kauneudenhoidosta, kuntosalista, monista erikoistavaraliikkeistä, valtion monopoliliikkeestä, ravintoloista aina yökerhoon asti, puhumattakaan naisten asusteliikkeestä.

Julkisia palveluitakin löytyy mukavasti. Joutseno-talolla toimii palvelupiste, josta saa poliisin lupa-asioihin liittyvää palvelua. Pisteessä toimii myös Lappeenrannan Asuntopalvelu, Etelä-Karjalan Työvoiman palvelukeskus sekä Lappeenrannan kaupungin oma palvelupiste, jossa hoidetaan lähinnä teknisen toimialan asioita. Joutseno-talolta saa myös kaikkia tarvittavia esitteitä ja lomakkeita jotka liittyvät kaupungin toimintaan. Kelalla on oma toimistonsa ja kirjastokin löytyy toria vastapäätä. Paloasema sijaitsee pienteollisuusalueella, mutta poliisin valvonta- ja hälytyspalvelut tulevat joko Lappeenrannasta tai liikkuvalta poliisilta.

Terveyspalvelut ja ikääntyvien palvelut ovat myös hyvin hoidettu Joutsenossa. Joutsenon terveyskeskuksessa on myös vuodeosasto, jossa hoidetaan pitkäaikaispotilaita sekä äkillistä terveyskeskustasoista hoitoa tarvitsevat. Päivystystä ei ole. Torin laidalla sijaitsee apteekki. Palvelukeskuksessa on juuri nyt menossa mittava remontti ja osa asukkaista on evakossa Rauhan sairaalassa. Joutsenon keskustaajamasta löytyy myös kaksi yksityistä palvelutaloa ikääntyneille.

Kouluja keskustaajama alueelta löytyy useampikin. Alakoulua voi käydä Kesolan, Martikanpellon ja Pulpin kouluilla. Joutsenon koulukeskuksessa voi käydä yläluokan ja myös lukion. Honkalahdessa sijaitsee aikuisoppilaitos Joutseno-opisto, jossa voi opiskella avoimessa yliopistossa kieliä, kirjoittamista ja kuvataiteita. Opistolla on myös maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksia.

Päiväkoteja on tällä hetkellä kaksi; Honkalahdella ja Pulpilla. Lampikankaalla toimii Pulpin päiväkodin Taimitarhan toimipiste.  Perhepäivähoitajia toimii myös alueella. Leikkikenttiä alueelta löytyy nelisen kappaletta; Lintukankaan Puistoraitti, Ravikankaan Kuukkelinkaari, Lampikankaan Kastarintie sekä Katajiston Simeonontie.

Julkiset liikenneyhteydet koetaan hyviksi. Viime syksynä avattiin uusin suora linja-autoreitti Imatralta Joutsenon kautta suoraan Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle. Joutsenon rautatieasemalla pysähtyvät lähes kaikki junat. Joutsenon linja-auto seisoke sijaitsee ydinkeskustassa ja vierestä löytyy myös oma taksiasema. Matka Lappeenrannan keskustaan sujuu autolla vartissa.

Kirkko sijaitsee ydinkeskustassa ja se on rakennettu jo vuonna 1921. Kirkon vieressä on hautausmaa sekä seurakuntakeskus. Myös Pulpilta löytyy seurakuntatalo.

Harrastus- ja ulkoilupaikkoja on runsaasti

Joutsenon keskustassa on iso urheilukeskus. Urheilukeskuksen keskuskenttä on jalkapallo- ja yleisurheilukäytössä. Kenttää kiertää juoksurata. Liikuntahalli eli Joutseno-halli valmistui vuonna 2009. Siellä on suorituspaikat sisäpalloilulajeille ja yleisurheilun juoksu- ja heittolajeille sekä kuntosali. Urheilukeskuksen yhteydessä on myös kuntosali ja tennishalli. Kesäisin urheilukeskuksessa on myös kolme ulkotenniskenttää, joiden päällä talvisin on jääkiekkokaukalo. Keskuskentän eteläpäädyn lähistöllä on vanhaan soramonttuun rakennettu rullalautailu ja -luistelupaikka. Lähellä sijaitsevalla vanhalla raviradalla on nurmi- ja tekonurmikenttiä sekä kuplahalli palloilijoiden käyttöön. Urheilukeskuksen maastossa kiertää 1,2, 3 ja 5 kilometrin pururadat, jotka talvisin muutetaan hiihtoladuiksi. Urheilukeskuksen liepeiltä lähtee myös hiihtolatu kohti Myllymäen laskettelukeskusta.

Tämän lisäksi muun muassa Ahvenanlammella on sauna ja uimala, Honkalahden työväentalon kuntosali, Martikanpellon jääkenttä, Pulpin urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo, Pöyhiänniemen kuntopolku ja laavu. Ja paljon muuta - jokaiselle jotakin. Katso linkit oikean puolen palkista.

Metsämaisema ympäröi Joutsenon keskustaajamaa

Yksi merkille pantava ominaisuus Joutsenon keskustataajamalle on metsän läheisyys. Minne tahansa katseensa nostaakin, on näkyvissä metsää. Voisi melkein sanoa, että luonto on sulkenut alueen hellään huomaansa. Kuntaliitoksen myötä on myös Joutsenon taajamametsille tehty hoitosuunnitelma, jota aloitetaan toteuttamaan tämän vuoden aikana. Asukkaille tullaan pitämään aiheesta asukkaille avoimia tiedotustilaisuuksia kevään aikana.

Muistoja entisiltä ajoilta

Joutsenon historia ylettyy itse asiassa kauemmaksi kuin Lappeenrannan. Joutsenon pitäjä perustettiin 1639 ja itsenäinen kunta Joutsenosta tuli vuonna 1870. Lappeenrannan kaupunki on perustettu vuonna 1649. Kivikautiset asuinpaikat todistavat Joutsenossa olleen asutusta jo 5000 - 6000 vuotta sitten.

Lähemmäksi nykyaikaa tultaessa muistuu mieleen hurja myrsky 8.7.1972. Timo Kinnunen muistelee nettiblogissaan seuraavasti: " Äkkiä ilma oli täynnä sakeaa pölyä ja puiden oksia lensi ilmassa ja päivä muuttui yöksi. Saimaa kiehui valkoisena ja veneitä pyöri siellä sun täällä ja isokokoinen lauttakin meni kuin kaarnalaiva koskessa. Ulkoa kuului mahtava humina - taivaan urut." Myrsky kaatoi kaikki puut kauniilta mäntykankaalta kirkonkylän läheisyydessä. Tuon myrskyn muistoksi alue nimettiin Myrskykankaaksi ja kirjaston viereen vuonna 1979 pystytettiin Reino Puustisen tekemä Myrsky-patsas. Patsas kuvaa vauhkoontuneita hevosia myrskypilven alla.

Joutsenon keskustaajamasta mieleen tulee lapsuudesta tuttu Marikki, Astrid Lindgrenin luoma hahmo, joka eli perheensä kanssa Kotikumpu-nimisessä talossa normaalia perusturvallista elämää - pikkukaupunkimaisessa hurmaavassa ja huolettomassa ilmapiirissä.

(Päivitetty 7.2.2011)

Liitteet