Valitse taso

Vehreää asumista kanavan ja Saimaan maisemissa

KANAVANSUU on noin kahdeksan kilometrin päästä keskustasta nimensä mukaisesti Saimaan kanavan suussa sijaitseva kaupunginosa. Alueella Telakanmäeksi kutsutaan Kaukaan virkailijoille ja työväelle rakennettua yhtenäistä asuntoaluetta 1920-1930–luvuilta. Kanavansuun vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Norjalaiset veljekset James ja Thomas Salvesen ostivat kanavan suulta pari maatilaa ja Varkaansaaren, jonne perustivat sahan. Lauritsalan saha oli yksi harvoista suursahoista Suomessa. Vanhojen talojen rinnalle syntyi uutta asutusta 1990-luvulla. Alueella pidettiin asuntomessut 1999. Kerrostaloasuminen on alueella nykyisin niukasti enemmistönä.

HUHMARNIEMI on Kanavansuun asuinalue. 2000-luvun alussa siellä tehtiin suurin omakotitaloalueella tehdyn pilaantuneen maan kunnostus Suomessa. Maamassoja poistettiin noin 68 000 tonnia. Toimenpiteeseen oli syynä Varkaansaaren sahalla käytetyt aineet, jotka valuivat Huhmarniemen maahan sinne varastoidusta sahatavarasta. Nykyisin alue on turvallinen ja viihtyisä omakotiasutusalue.

MÄLKIÄ on 1940- ja 1950-luvun taitteessa rakentunut Kaukaan tehtaan työväen asuinalue. Alue on hyvä esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Alueella on säilynyt hyvin rakentamisajan yhtenäisyys. Asutus on lisääntynyt alueelle tasaiseen tahtiin vuosien mittaan, huippukaudeksi voidaan kuitenkin luokitella 1980-luku. Asutus on täysin pientalovaltaista.

MUSTOLAN kaupunginosaa halkoo Saimaan kanava. Asutus on keskittynyt Itäisen kanavatien puolelle. Vastarannalla on teollisuusalue ja Mustolan rahtisatama. Mustolassa on säilynyt muutama talo Saimaan kanavan rakentamisen ajalta 1850-luvun tienoilta sekä taloja 1920- ja 30-luvuilta. Mälkiän tavoin alue on täysin pienasutusvaltaista ja nykyinen asutus on tasaisesti kasvanut 1950-luvulta näihin päiviin. Mielenkiintoinen pieni yksityiskohta Mustolasta – siellä sijaitsee ukkostutka, jonka kautta netissä voi seurata myrskyrintamia.

LAIHIA mielletään usein Pontukseksi, vaikka virallinen kaupunginosanimi on Laihia. Pontus De la Gardie 1500–luvun ranskalaissyntyinen ruotsalainen sotapäällikkö on jäänyt elämään nimenä. Alue on lähes sataprosenttisesti pientaloasutusaluetta. Se on rakentunut tasaisen vahvasti 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Alueella on tälläkin hetkellä useita rakentamisvaiheessa olevia omakotitaloja. Kiiskinmäki on toinen paikannimi alueella. Kiiskimäessä ennen pysähtyivät jopa junatkin.

MURHEISTENRANTA on Saimaan rantaviivan tuntumassa oleva Laihian asuinalue, jonne rakennettiin 1910-1930-luvuilla työläisasuntoja. Alueella on yhä säilynyt upeita vanhoja rakennuksia, muun muassa nykyisin asuinkäytössä oleva 1903 valmistunut huvila, joka vuosien saatossa on toiminut sota-aikana kulkutautisairaalana sekä 1945 lasten kesäsiirtolana.

ASUTUS määrällisesti näillä neljällä alueella on keskittynyt selvästi pientaloasumiseen. Neljän alueen noin 1400 asunnosta vain noin 20 prosenttia on kerrostaloasumista. Asuntoja määrällisesti on eniten Kanavansuulla kerrostalojensa vuoksi.

VÄESTÖÄ näillä alueilla on yhteensä lähes 3300. Lapsia on paljon, 30 prosenttia, kun taas nuoria aikuisia vain 8 prosenttia ja ikääntyneitä 10 prosenttia. 30-64-vuotiaiden osuus on 51 prosenttia. Jokaisella alueella asuu suunnilleen saman verran asukkaita ja Kanavansuun hiuksen hienolla erolla on lapsiperheiden suosiossa.

LAURITSALAAN KUULUU näiden alueiden lisäksi 7 muuta kaupunginosaa. Lauritsalan aluetta kokonaisuutena tarkasteltaessa näillä neljällä alueella sijaitsee 21 prosenttia Lauritsalan asunnoista. Pientaloasuminen on sen sijaan 29 prosenttia koko Lauritsalan määrästä. Näillä neljällä alueella asuu 25 prosenttia koko Lauritsalan alueen asukkaista.

Palvelut – kaikki ei ihan kotiovella mutta kuitenkin lähellä

ALUEILLA EI OLE yhtään päivittäistavarakauppaa. Laihialla on ravintola, joka on tunnettu pizzoistaan. Laihian puolelta löytyy myös elintarvikekioski. Mustolan satama-alueella on lounasravintola. Lähimmät ruokakaupat löytyvät Lauritsalan aluekeskuksesta noin parin kolmen kilometrin päästä. Aluekeskuksessa on kattavasti myös muita palveluita. Eläinlääkäripalveluakin löytyy Kanavansuulta.

ALAKOULUT SIJAITSEVAT Kanavansuulla ja Mustolassa. Molemmat koulurakennukset suorastaan henkivät historiaa eli ovat rakennettu 1900-luvun vaihteessa. Muukonniemen alakoulu onkin sitten lähempänä Laihian alueen lapsia. Yläkouluun mennään Lauritsalaan. Päiväkoti sijaitsee Kanavansuulla. Alueilla on viisi leikkikenttää lapsille: Huhmarvuoren,- Kanavasillan- ja Mustolanpuistot, Majapuisto Kanavansuulla sekä Mälkiän ja Laihian leikkikentät. Pontuksen nuorisotila sijaitsee Laihian puolella. Seurakunta ja koulu järjestävät lasten iltapäiväkerhotoimintaa Pontuksella ja Mustolassa.

JULKINEN LIIKENNE on sujuvaa ja vuoroja on useita. Reitit 1 ja 2 kulkevat halki näiden alueiden. Matka kaupungin keskustaan saattaa kestää kohtuuttoman kauan äärimmäisestä lähtöpäästä lähdettäessä reittien kiertäessä kaikki alueet.

LÄHIMMÄT TERVEYSPALVELUT löytyvät Lauritsalasta. Haastatellut asukkaat eivät koe palvelujen olevan liian kaukana – kaikki tarvittava löytyy parin kolmen kilometrin säteellä.

Kaunis luonto houkuttaa liikkumaan

Luonto ja Saimaa sekä mielenkiintoinen kanavaympäristö innostaa liikkumaan. Näille alueille tunnusomaista on kaunis ja vehreä luonto monine lehtipuulajeineen aivan asutuksen tuntumassa. Mälkiän ja Mustolan välissä on 2,5 kilometrin luontopolku, jossa talvisin voi hiihtää. Mälkiän sululla on Urho Kekkosen puisto. Laihialla on vaaleahiekkainen ja matala Murheistenrannan uimaranta, joka on etenkin lasten mieleen. Alueilta löytyy pelaamiseen parikin kenttää ja Kanavansuulla on asuntomessujen aikaan rakennettu urheiluhalli, jota asukasyhdistys hallinnoi. Pontuksen alueella vaikuttaa kaksikin urheiluseuraa, Pontuksen Veikot ja Pontuksen nouseva voima (PoNoVo).

Muistoja entisiltä ajoilta

PONTUKSEN KAIVANTO on puolisen kilometriä pitkä uoma Mälkiällä. Se oli yritys rakentaa kanava Saimaalta Suomenlahteen vuosina 1607–1608. Amiraali Pentti Severinpoika Juusten johti töitä, jotka keskeytyvät kun hän kuoli. Jälkikäteen tätä on pidetty onnekkaana. Valmistuessaan kaivanto olisi saattanut tyhjentää koko Saimaan mereen. Pontuksen kaivannon osia on vieläkin näkyvissä. Ensimmäisen kerran työt Saimaan yhdistämiseksi Suomenlahteen aloitettiin jo 1500-luvun alkuvuosina. Väyläongelmaa yritti ratkaista Olavinlinnan päällikkö Eerik Tuurenpoika Bielke. Tämä yritys kilpistyi kallioon. Kesken jäänyt Pontuksen kaivanto sai jatkoa, kun varsinainen Saimaan kanava rakennettiin.

SAIMAAN KANAVAA alettiin rakentaa 1845, kun Suomi oli osa Venäjän suurruhtinaskuntaa. Se oli silloin suurin Suomessa toteutettu rakennustyömaa. Työmaalla oli ruotsalaisia asiantuntijoita, sillä Venäjällä ei ollut aikaisemmin rakennettu kanavia kiviseen ja mäkiseen maastoon. Louhintatöissä käytettiin Suomessa ensimmäistä kertaa ruutia. Kanava vihittiin 7. syyskuuta 1856. Sen pituus oli 58 kilometriä pitkä ja siinä oli 28 sulkua.

Vilkkaan liikenteen takia kanavan kapasiteetti alkoi käydä riittämättömäksi 1900-luvulla. Kanavan uudelleenrakennus alkoi 1927. Työstä oli saatu valmiiksi hieman alle kaksi viidesosaa, kun talvisota alkoi 1939 ja työt keskeytyivät. Sotien jälkeen Neuvostoliiton kanssa aloitettiin neuvottelut kauttakulusta kanavassa, mutta kanavan kolmas rakentaminen pääsi alkamaan kuitenkin vasta vuonna 1963, jolloin Suomi vuokrasi Neuvostoliiton puoleisen osan ja sitä ympäröivän alueen 50 vuodeksi. Kanavaa oli laajennettava laivojen suurentumisen takia ja uusi kanava vihittiin käyttöön 1968.

Nykyisin kanavan Suomen puoleinen osa on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin alueella ja sen pituus on 23,3 kilometriä kokonaispituuden ollessa 42,9 kilometriä. Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle on noin 75,7 metriä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla.

MURHEISTENRANNAN kivikautisella asuinpaikalla on asuttu jo noin 6000 vuotta sitten. Asuinpaikka sijaitsee vanhalla rantatörmällä, joka on muinoin ollut aivan Saimaan rantaa. Asuinpaikalta on löytynyt saviastianpaloja, palanutta luuta ja kvartsi-iskoksia eli kivilastuja, joita on syntynyt kiviesineitä valmistettaessa.

Ensimmäiset talot Murheistenrannassa olivat 1800-luvun lopussa rakennetut kaksi herrasväen huvilaa. Kerrotaan huviloiden asukkaiden olleen nauttimassa virvokkeita terassilla, kun toisen perheen pikkupoika hukkui rantaan. Tästä arvellaan rannan surullisen nimen tulleen. Toinen teoria on vuodelta 1741, jolloin pikkuvihan aikana käytiin rannan lähellä jäällä verinen taistelu. Kolmas tarina on 1918 sisällissodan ajalta, kun Laihian Suikin savikkopellolle ja Pontuksen kaivantoon teloitettiin melkein parikymmentä Lappeen miestä. Mikä lienee totuus nimestä?

LAURITSALAN TELAKKA syntyi 1890-91, kun Salvesenien perustama saha tarvitsi laivauskalustoa. Perustettiin lotjaveistämö. Ensimmäiset lotjansa valmistui 1893. Telakan omistuksessa tapahtui vuosien varrella muutoksia, kun 1916 Salvesenit myivät yrityksensä Kaukaalle ja kaupan mukana siirtyi myös telakka uudelle omistajalle. Vasta 1924 Kaukas keskitti kaiken telakkatoiminnan Lauritsalan telakan nimellä kulkeneelle alueelle. Nykyisin telakalla toimii Kanavansuun perinnelaivatelakkayhdistys.

Liitteet