Valitse taso

Tehtaan synnyttämää elämää ja asutusta 

”On erittäin todennäköistä, että tehdas olisi jotenkin käynyt ilman minuakin, sillä kukaan ei ole korvaamaton. Minä siis en ollut millään tavoin tärkeä tehtaalle. Mutta tehdas oli minulle. Tehdas ylipäänsä.” Väinö Linna 1961.

KAUKAS alueena syntyi vuosien 1891-1914 aikana Parkkarilan tilan maille. Alueelle syntyi ensin teollisuusalue ja sitä seurasi työväestön asuttaminen lähelle tehdasaluetta. Nimi Kaukas kulkeutui Lappeenrantaan Hyvinkäältä, Kaukaan kylästä, Kaukaankosken rannalta siirtyneen tehtaan mukana. Hyvinkäällä nimi taipuu Kaukasten, kuten Kaukasten koulu. Lappeenrannassa sanotaan Kaukaan, Kaukaan koulu. Vuoden 1941 asemakaavassa Kaukas ja Parkkarila vahvistettiin Lauritsalan kauppalanosien nimiksi.

ABESSIINIA oli Kaukaan asuinalue. Suomalaisittain erikoinen nimi asuinalueelle tuli Abessiinian sodasta, jota käytiin samaan aikaan, kun alueelle rakennettiin taloja. Mussolinin johdolla Italia hyökkäsi 3.9.1936 Abessiniaan eli nykyiseen Etiopiaan. Kaukaan Abessiinia oli puutalovaltainen, asuinalue vanhan jääkiekkokaukalon lähellä. Nyt tilalle on valmistumassa syyskuussa uusi isohko päivittäistavaramarket. Alueella on yhä jäljellä Abessiinian puistoalue.

PARKKARILA oli aikanaan Lappeen pitäjää ja siis vuodesta 1932 vuoteen 1967 Lauritsalan kauppalaa kuten Kaukas ja Tirilä. Kaukaan koulua, joka sijaitsee Parkkarilan puolella, on kutsuttu yhdeksi Lappeenrannan rakennustaiteen helmeksi. Koulu valmistui 1948-50. Kaukaan koulun perusti Kaukas-yhtymä jo vuonna 1896 ja se aloitti toimintansa puutaloissa. Parhaimmillaan Kaukaan koulussa oli noin 600 oppilasta 1950-luvun lopulla.

KAUKAAN kaupunginosan pientalot 1920- ja 30-luvuilla rakennettiin pääosin tehtaan virkamiehille ja työnjohtajille. Alueen kerrostalot 1950-70 -luvuilla rakennettiin lähinnä työntekijöille. Nykyisin nuo tehtaan niin sanotut työsuhdeasunnot on myyty yksityishenkilöille. Parkkarilan alueella on myös 1920-30 -luvuilla syntynyt ja yhä edelleen hyvin yhtenäisen näköinen pientaloasuinalue. Kaukas-Parkkarila alueen nykyrakentuminen alkoi tehdasalueen kautta siis jo 1890-luvulta. Huippuaika rakentamisessa asuntojen määrä katsottaessa oli 1950-70 -luvuilla. Näiden kahden alueen rakennuskanta on 73 prosenttisesti kerrostaloasumista.

TIRILÄN kaupunginosa sijaitsee Kaukaasta katsottuna etelään päin. Alue on muodostunut Tirilän ja Pekkasen kantatiloista, jotka kuuluivat myös Lappeen pitäjään. Näistä kantatiloista tuli 1932 Tirilän kauppalanosa. Tirilä liittyi Lappeenrantaan vasta 1967 Lauritsalan kauppalan liitoksessa. Tirilän väkiluku kasvoi Kaukaan tehtaan asuntojen kustannuksella, joita purettiin Parkkarilan alueelta laajenevan tehdastoiminnan vuoksi. Alueen vanhaa rakennuskantaa on yhä edelleen jäljellä Reunakadun kortteleissa. Tirilän rakennuskanta on puolestaan 89 prosenttisesti pientalovaltaista. Rakentamisen huippuvuodet olivat tälläkin alueella 1950-70 -luvuilla. Ensimmäiset varsinaiset kerrostalot tulivat 60-luvulla.

ASUTUS määrällisesti yhteensä näillä alueilla on keskittynyt yllättäen kuitenkin huolimatta Kaukaan tehtaiden kerrostaloasunnoista pientaloasumiseen. Alueiden noin 1900 asunnosta vain 40 prosenttia on kerrostaloasumista.

VÄESTÖÄ näillä kolmella alueella asuu yhteensä reilut 3700. Lapsia on 23 prosenttia ja nuoria aikuisia vain 9 prosenttia. 30-64 -vuotiaita on tasan 50 prosenttia ja ikääntyneitä loput 18 prosenttia. Tirilän alue on enemmän lapsiperheiden suosiossa, kun taas Kaukas-Parkkarila alueet ovat enemmän keski-ikäisten suosiossa.

LAURITSALAN ALUEESEEN kuuluu näiden kolmen alueen lisäksi kahdeksan muuta kaupunginosaa. Lauritsalan aluetta kokonaisuutena tarkasteltaessa näillä kolmella alueella asuu 27 prosenttia koko Lauritsalan alueen vajaasta 14 000 asukkaasta.

Kisapuistossa pelataan jääkiekkoa ja jääpalloa

KISAPUISTO, Parkkarilan kaupunginosassa, on Lappeenrannan jääurheilukeskus. Keskus käsittää kaksi jäähallia ja tekojään/tekonurmen. Saipa pelaa täällä SM-jääkiekkoliigaa ja Veiterä Bandyliigaa. Kesäisin hiekkatekonurmella pelataan pesä- ja jalkapalloa. Alueella kulkee reilut 4,5 km pitkä valaistu pururata, johon pyritään syksyisin kunnostamaan ensilumenlatu kunto- ja kilpahiihtäjien tarpeeseen. Yksityisellä rahoituksella rakennettiin näiden lisäksi UK Areena Kisapuiston alueelle. Hiekkakenttiä löytyy Kaukaalta ja Tirilästä.

KAUKAAN LYLY on 1940 perustettu tehtaan työntekijöiden urheiluseura. Seuralla on oma kuntoiluhalli, jossa on kuntosali sekä pallohalli. Jäseniä seuralla on useita satoja ja seuraa edustaa omat edustusjoukkueet 17 eri urheilulajissa.

Palveluita riittävästi ja lähellä lisää

Kaukaalla ja Tirilässä on pienet päivittäistavaramarketit. Uusi isompi päivittäistavaramarket valmistuu Kaukaalle syyskuun aikana. Kaukaalla on kaupan yhteydessä apteekki sekä parikin pankin automaattia. Kaukaalta ja Parkkarilasta löytyvät pienet lähi-pubit ja Tirilästä ravintola Pekkasenkadulta. Kaukaalla on R-kioski, jossa toimii postin asiamiespalvelu. Tirilässä on myös oma kioski. Kaukaan toritalossa on erikoispalveluita kuten kauneushoitola ja muutama parturi-kampaamo sekä yksityinen hammaslääkäri. Parkkarilassa on myös hiusalan toimija. Sivukirjaston puuttuessa, kirjastoauto käy Kaukaalla ja Tirilässä. Kevyen liikenteen väyliä pitkin pääsee kätevästi suuntaan jos toiseenkin. Julkinen liikenne toimii myös hyvin ja linjoilla 1 ja 2 pääsee kulkemaan joko keskustaan tai sitten itäiseen osaan päin. Päiväkoteja alueella on yksi, Parkkarilan päiväkoti. Leikkikenttiä on neljä. Alakouluopetusta annetaan Kaukaan koulussa. Yläasteella siirrytään yleensä Kimpisen kouluun.

Vanhusten palvelukoteja Tirilässä on jopa kaksin kappalein; Palvelukoti Onnelantie sekä Helmikoti. Varsinaiset terveyspalvelut löytyvät keskustasta, vain parin kilometrin päästä.

Taiteellista kauneutta tehtaan varjossa

Kaukaan tehtaiden virkailijakerhon taakse on pystytetty tanskalaisen Rudolf Tegnerin sensuelli patsas. Teoksen lahjoitti Kaukaan tehtaiden tanskalainen johtaja Pouel Schleicher vuonna 1962. Hän halusi siten osoittaa kiitollisuuttaan ja arvostustaan hyvistä suhteista Kaukaalla. Teos on muutenkin poikkeuksellinen, sillä naishahmo on kullattu. Lihaksikas mieshahmo on tumma ja voimakas vastakohta nuorelle hennolle naiselle. Teos on valmistettu vuonna 1900.

Tiivis yhteisöllinen tunnelma

”Minä synnyin Abessiiniaan punaiseen puutaloon ja lapsuuden asuin Ykkös Kaivannossa”; kertoo Pia Mantere. ”Muistan hyvin kuinka meitä lapsia oli pihalla aina paljon, kavereita riitti jo pelkästään omasta isosta kotikerrostalosta. Kaukaan seutu loi hyvät edellytykset pienine metsineen omenapuissa kiipeilyyn ja kymmenen tikkua laudalla -peliin puhumattakaan nelinpelistä tai luistelusta talvisin Kaukaan Montussa. Meillä oli hieno ja tiivis yhteisöllinen tunnelma, joka jatkui kun me kaikki menimme yhdessä Kaukaan kouluun.” Ja siitä aikanaan paljonkin puhutusta tehtaan hajusta – isä sanoi aina, että se on vain raha mikä haisee. Nykyisin ei tehtaan hajupäästöt ovat huomattavasti vähentyneet.

Muistoja entisajoilta

RUUKINPATRUUNA Robert Björkenheimin Hyvinkäälle perustama Kaukas Fabriks Ab osti osan Parkkarilan pitäjästä 1890. Vuonna 1892 Hyvinkäältä siirretty lankarullatehdas aloitti toimintansa alueella. Puurakenteinen tehdas paloi kuusi vuotta myöhemmin ja uusi betonirakenteinen tehdasrakennus vuodelta 1900 on yhä olemassa. Nykyisin se toimii museona ja kuuluu listaan valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä. Puisia lankarullia Kaukaalla valmistettiin vuoteen 1972 saakka.

HUGO STANDERTSKJÖLD, suomalaisperäisen aatelisperheen jäsen, oli luonut suuren omaisuuden Venäjällä. Palattuaan Suomeen hän osti Kaukaan tehtaat ja muutti sen selluloosaa tuottavaksi suuryritykseksi. Standertskjöld rakensi sulfiittiselluloosatehtaan 1896 ja Kaukaan höyrysahan 1898. Yhtiö osti 1916 Salvesenin osakkeet laajeten selluloosa-, vaneri-, rulla-, silkki-, sprii- ja sahateollisuuden suuryrittäjäksi Oy Kaukas Ab:ksi, jonka palveluksessa alueen asukkaiden huomattava enemmistö sai toimeentulonsa. Yhtiö piti huolta työntekijöistään, järjesti työterveydenhuollon, tuki omakotitalorakentamista ja järjesti paljon erilaisia sosiaalisia ja urheilullisia tapahtumia työntekijöilleen virkistykseksi. Kaukaan kaupunginosassa on Standertskjöldin katu. Kansan suuhun kadun nimi tuntui liian hankalalta, joten se paremmin tunnetaankin Miljoonakatuna.

COMET -jääkiekkomailoja valmistettiin rullatehtaan yhteydessä toimivalla puutuoteosastolla. Näitä mailoja käyttivät myös Saipan pelaajat aikanaan. Joukkueen piti toimittaa kaikki rikkoutuneet mailat aina takaisin tekijälle, joka tutki mikä oli rikkoutumisen syy. Mailat tehtiin koivuvanerista.

Liitteet