Valitse taso

Linnoitus, Leiri ja Pallo – historian havinan ympäröimiä keskustan kaupunginosia  

LINNOITUS on alkuperäinen Lappeenranta. Pääkatu Kristiinankatu on nimetty Ruotsin kuningatar Kristiinan mukaan, jonka valtakaudella 1649 Linnoitukseen perustettiin kaupunki nimeltään Lapwestrandh eli Lappeenranta. Linnoituksessa asutaan ja toimitaan yhä tänäkin päivänä. Alkuperäiset puutalot ovat sotien melskeessä tuhoutuneet. Nykyiset rakennukset on pääosin rakennettu vuosien 1770 ja 1915 välillä. Ainoa uusi rakennus on 1972 valmistunut YLE:n toimitalo. Linnoituksen vanha rakennuskanta on suojeltua. Alueella on muiden rakennusten lisäksi pari vanhaa asuinkerrostaloa sekä vähän pientaloasutusta.

RAPASAARI
kuuluu Linnoitukseen. Rapasaaren uudelleenrakentaminen on vasta alkanut. Sinne nousee vauhdilla monia uusia kerrostaloja. Menneestä ajasta muistuttaa suojeltu vuonna 1885 rakennettu Rapasaaren asemarakennus. Nykyisin siinä toimii meripelastusseura.

PIKISAARI koostuu kolmesta eri saaresta, jotka vuosien aikana on yhdistetty. Nämä saaret ovat Tervasaari, Katajasaari ja Peltosaari, joka myös Öljysaarena tunnettiin. Pikisaari on Linnoituksen asuinalue. Se on täysin kerrostalovaltainen asuinalue. Sen nykyinen rakentaminen alkoi 1990-luvun lopulla ja jatkuu yhä edelleen. Aikanaan Pikisaaressa toimi suuri saha, jonka jäljiltä tehtiin iso maansiirto-operaatio ennen nykyisten kerrostalojen rakentamista. Pikisaari antaa ensikatsomisella mielikuvan ahtaasti rakennetusta asuinalueesta, mutta näin ei ole. Kerrostalojen välissä löytyy jopa luonnonvaraista metsää. Saaren keskellä sekä myös kärjessä on puistoaluetta. Ennen kaikkea tämä asuinalue on upean sinisen Saimaan ympäröimä joka puolelta.

SATAMA-ALUE kuuluu myös Linnoitukseen, mutta siellä ei ole varsinaista asutusta. Kipparintien talot kuuluvat Keskuksen alueeseen.

LEIRI on saanut nimensä alueella olleesta venäläisen sotaväen harjoitus- ja majoitusalueesta. Nykyisin Leirissä on selkeästi kaksi erilaista aluetta. Vanhan Leirin asutus on 1950 ja -70 luvuilta ja se on pääosin kerrostalovaltaista. Leirin rauhallinen ja viihtyisä pientaloalue sijaitsee lähellä lentokenttää. Leirissä on Ruotsilta saatuja lahjataloja 23, jotka myytiin toisen maailmansodan aikana Karjalasta saapuneelle siirtoväelle. Alueella on myös opiskelija-asuintaloja sekä myös teollisuusaluetta. Toinen alue on Rakuunamäki, joka vapautui 2000-luvun vaihteessa siviilikäyttöön.

RAKUUNAMÄKI on Leirin asuinalue. Sen alkuperäinen rakentaminen alkoi 1889. Vanhat rakennukset on rakennettu pääosin vuosien 1889 ja 1910 aikana. Vanha rakennuskanta on nykyisin kaavalla suojeltu. Rakuunamäki oli kasarmialuetta ja yhä vieläkin siellä on vähäisessä määrin varuskuntatoimintaa. 2000-luvulla alueen pohjoisosaan alettiin rakentamaan kerros- että pientaloasutusta. Pientalot on rakennettu alueen vanhaa ilmettä kunnioittaen. Opiskelija-asuntoja on myös tehty vanhoihin rakennuksiin kasarmialueen pääportin tienoille.

PALLO on Pallo-Tyysterniemi kaupunginosaa, mutta sijainniltaan se liittyy läheisesti niin Linnoitukseen kuin Leiriinkiin. Paldo, kuten sitä kutsuttiin 1700–luvulla, oli Lappeenrannan esikaupunkialue, kun siviilit siirrettiin Linnoituksen porttien ulkopuolelle asumaan. Teollisuus alkoi keskittyä 1880-luvulla enemmän Palloon keskustan sijasta. Yhä edelleen Pallossa on teollisuusaluetta. Tänä päivänä vanhasta rakennuskannasta on jäljellä enää muutama talo. Pallossa sijaitsee Lappeenrannan kirkko, josta alun perin piti tulla ortodoksinen kirkko. Se valmistui sodan jälkeen 1924 luterilaiseksi kirkoksi. Nykyisin asutus Pallon alueella on lähes täysin kerrostalovaltaista. Pientaloasutusta löytyy lähempänä Pallonlahtea. Opiskelija-asuntoja on myös Pallon puolella.

ASUTUS MÄÄRÄLLISESTI näillä alueilla on keskittynyt kerrostaloasumiseen. Alueiden 2700 asunnosta 93 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Tämä on täysin ymmärrettävä luku, onhan kysymys kaupunkikeskustan alueista. Linnoituksessa on vajaat 50 asuntoa, kun taas Leirin alueella lähes 1500.

VÄESTÖÄ näillä alueilla asuu vähän yli 4000. Lapsia on 14 prosenttia ja nuoria aikuisia jopa 23 prosenttia. Tässä on otettava huomioon alueiden opiskelija-asunnot. 30-64 -vuotiaita alueilla on 42 prosenttia ja ikääntyneitä 21 prosenttia. Leiri erottuu näissä kaikissa luvuissa niin lapsiperheiden kuin ikääntyneiden suosiossa olevana. Pikisaari on myös lapsiperheiden suosiossa.

LINNOITUKSESSA kuten Rakuunamäelläkin on muutettu muutamia vanhoja rakennuksia asuinrakennuksiksi. Ne ovat suojeltuja ja pääosin kaupungin omistuksessa. Omistusasuntoja näiden alueiden asunnoista on 41 prosenttia. Loput ovat joko vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KESKUSTAAN kuuluu Linnoituksen ja Leirin kaupunginosien lisäksi vielä yhdeksän muuta kaupunginosaa. Keskustaa kokonaisuutena tarkasteltaessa Linnoituksen ja Leirin alueilla mukaan lukien Pallo on 27 prosenttia suurkeskustan asunnoista. Näillä alueilla asuu 25 prosenttia suurkeskustan väestöstä. Lappeenrannan suurkeskustassa asuu reilut 16000 henkilöä, Pallo näissä luvuissa mukana. utta rakennetaan Rapasaareen ja Pikisaareen on suunnitteilla vielä parisen uutta kerrostaloa. Parasta aikaa rakennetaan näiden kahden saaren välisen sillan tienoille kerrostaloja. Leirissä on myös asuinrakennushanke menossa ja Rakuunamäellä alkamassa.

Palvelut – kaikki löytyy läheltä

LINNOITUKSEN porttien sisäpuolelta löytyy nostalginen jopa maankuulu kahvila, monia käsityöläisten ja taiteilijoiden myyntipisteitä, lasten ja nuorten kuvataidekoulu, taidemuseo, maakuntamuseo, ratsuväkimuseo, balettikoulu, ortodoksinen kirkko, kesäteatteri ja ravintola, joka on toiminut aikanaan jopa synnytyssairaalana. Kaksi muuta ravintolaa löytyy Satamatieltä ja myös lisää käsityöläisten pajoja. Linnoituksessa on myös liikuntahalli ja luontopolku. Satamassa on kaikkea vapaa-ajan viettoon alkaen Suomen suurimmasta hiekkalinnasta, lasten leikkimökkikylästä atomi ja vety myyntikojujen kautta laivaterasseille.
Pikisaaressa ei ole lainkaan kaupallisia palveluita, mutta siellä on frisbegolf -rata. Pallossa, aivan lähellä on uusi päivittäistavarakauppa. Pikisaaren julkiset liikenneyhteydet ovat hieman heikot, linja-auto numero 9 käy alueella, mutta asukkaat toivovat enemmän vuoroja, etenkin aamuisin. Pallon alueelta löytyy monipuolinen bensa-asema. Leirin alueelle on keskittynyt mukavasti erikokoisia kauppoja sekä myös yhdessä vaiheessa Suomen suurimmaksi kutsuttu Prisma.

LÖNNROTIN KOULU sijaitsee Leirin ja aikuiskoulutuskeskus Pallon alueella. Leirissä ja Pallossa on päiväkodit ja lisäksi kaksi yksityistä päiväkotia toimii Rakuunamäellä. Leirissä on myös avoin päiväkoti. Leikkikenttiä on neljä ihan lähietäisyydellä. Rakuunamestarin nurmi- sekä hiekkakentät ovat läheltä Vanhista eli Vanhaa kenttää, jossa pelataan naisten superpesistä. Luontopolut ja valaistut polut lähtevät Lentokentän reunasta ja Maasotakoulun portin pielestä. Pallossa on aikuiskoulutuskeskuksen sisäliikuntahalli. Lähin uimaranta on Kuusimäen puolella Korkkitehtaan ranta. Terveys- ja vanhuspalvelut löytyvät aivan keskustan tuntumasta, läheltä.

Muistoja entisiltä ajoilta

 SAADESSAAN kaupunkioikeudet Linnoitus oli ruotsalaisten hallinnassa. Pohjan sodassa (Iso Viha) venäläiset valtasivat Linnoituksen. Venäläismiehitys loppui kuitenkin rauhaan 1721. Hattujen sota (Pikku viha) alkoi 1741. Venäläiset ajoivat ruotsalaiset jälleen pois Linnoituksesta. Vuoden 1743 rauha teki Kymijoesta rajajoen ja Linnoituksesta tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Sodan seurauksena suurin osa Linnoituksen asukkaista oli joko tapettu tai viety vankeuteen Venäjälle. Linnoituksen asuttivatkin viipurilaiset ja muut lähialueiden asukkaat. Asutus oli keskittynyt porttien sisäpuolelle. Vasta 1770-luvulla suurin osa siviiliväestöstä siirrettiin asumaan nykyisen kaupungin alueelle. Linnoittaminen oli alkanut 1720-luvulla ja Linnoituksen varsinaisena rakentajana pidetään marsalkka Suvorovia, joka vahvisti linnoittamista 1790-luvulla. Linnoitus toimi tärkeänä strategisena varuskuntapaikkana aina vuoteen 1812 asti, kunnes Venäjä valloitti koko Suomen ja Lappeenranta liitettiin myös osaksi autonomista Suomea.
VANKILAT ovat keskeinen osa Linnoituksen historiaa. Naisten vankila, Kehruuhuone, perustettiin 1819 ja se toimi aina vuoteen 1881 asti. Miesvankila jäi ja laajeni edelleen. Suomen sisällissodan aikana 1918 Linnoitukseen sijoitettiin punavankeja, joista osa teloitettiin pohjoisrinteellä. Maakuntamuseon vieressä on muistomerkki näiden teloitettujen muistoksi. Toisen maailmansodan aikaan 1944-46 Linnoitukseen perustettiin karanneiden sotavankien ja internoitujen kokoomispaikka. Kiinnisaadut neuvostoliittolaiset ja saksalaiset sotavangit palautettiin täältä takaisin.

LINNOITUKSEN ortodoksinen kirkko on Suomen vanhin ja se on vihitty käyttöön 1785. Lappeenrannan vanhin rakennus on Linnoituksen Corps de garde, vahtitupa. Se rakennettiin 1772. Nykyisin siinä toimii ratsuväkimuseo.

PIKISAAREN nimi sai alkunsa 1800-luvulla saarella toimineen pikiruukin mukaan. Sitä ennen saarta kutsuttiin Tervasaareksi siellä varastoitujen suurien tervamäärin vuoksi. Pikisaaren saha aloitti toimintansa 1904. Ensimmäinen varsinainen silta Pikisaaresta mantereelle rakennettiin vasta 1940.

RAKUUNRYKMENTIN ratsuväkiyksikkö perustettiin Lappeenrantaan keisarillisella julistuksella 1889. Suomenmaalainen rakuunarykmentti perustettiin 1901. Uudenmaan Rakuunarykmentti jalkautettiin 1.3.1947 rykmentin komentaja Adolf Ehrnrooth kuuluisin sanoin Rakuunamäen aukiolla, joka nykyisin on Adolf Ehrnroothin aukio; ”Rakuunat, te olette viimeinen ikäluokka, joka on saanut ratsuväkikoulutuksen Suomen armeijassa. Olen saanut esimiehiltäni käskyn jalkauttaa rykmenttini. Teen sen nyt. Valmiiksi - ratsailta!”

Paljon olisi kerrottavaa, mutta tila on rajallinen. Kannattaa tutustua oman kotikaupungin upeaan menneisyyteen!

Liitteet