Valitse taso

Viihtyisää asumista luonnonläheisessä miljöössä
VT6 tien eteläpuolella  

MATTILAN kaupunginosan nimi perustuu alueella aikanaan olleeseen suon nimeen, Matinsuohon. Mattila on täysin pientaloaluetta. Asutus on rakentunut 1940- ja 1960-luvuilla. Alueen yleisilme on yhtenäinen ja kokonaisvaikutelma kylämäisen viihtyisä.

MÄNTYLÄN pientaloasutuksesta suurin osa syntyi 1960 ja 70- luvuilla. Mäntylässä sijaitsevat ne muutamat kerrostalot, joita tältä alueelta löytyy. Ensimmäiset kerrostalot ilmestyivät jo 1950-luvulla. Pääosin ne rakennettiin 1970- ja 80-luvuilla. Aluetta ympäröivä mäntyinen metsä lienee antanut virikettä alueen nimen syntymiselle.

KUUSELA on sata prosenttisesti omakotitaloasutus aluetta. Rakentaminen alkoi 1940- ja 50-luvuilla. Varsinainen asutus syntyi parilla seuraavalla vuosikymmenellä. Tontit ovat isoja ja niillä on suhteellisen paljon kasvillisuutta ja puustoa. Tunnelma Kuuselan alueella on hyvin harmoninen.

NÄMÄ KOLME ALUETTA muodostavat luonnonläheisen ja turvallisen vajaan 2000 asukkaan pientaloalueen. Alueiden ilme on metsäinen. Puistoalueilla ja tonteilla on runsaasti vanhaa puustoa ja ympärillä laajat luonnonmetsät.

IHALAINEN on lähes täysin teollisuusaluetta, tehdas hallitsee maisemaa. Tienoo tunnetaankin paremmin Partekin alueena. Alueen harvat rakennukset ovat ihanan nostalgisia. Asutus syntyi pääosin 1930- ja 50-luvuilla tehtaan johdon ja työntekijöiden tarpeisiin. Näyttävin rakennus alueella on Paraistentie 23:ssa sijaitseva 1938 valmistunut klassinen ja hiukan funktionalismiin vivahtava insinööri Bröcklinin talo.

TEHDAS ON TOTTUMISKYSYMYS haastateltujen asukkaiden mielestä. He eivät koe alueella olevan sen paremmin melua kuin saasteitakaan. Runsas puusto alueella peittää tehdasnäkymää. Viehättävänä yksityiskohtana voidaan mainita kuinka kalkin louhinnan ja kalkkipölyn leviäminen on saanut aikaan orkidea sukuisten kasvien esiintymisen alueella.

ASUTUS PAINOTTUU selkeästi pientaloasumisen puolelle. Jopa 71 prosenttia kaikesta asumisesta on pientalovaltaista. Kerrostalot ovat keskittyneet Mäntylään ja Ihalaisen alueen muutamiin vanhoihin tehtaan työntekijöille tehtyihin pienkerrostaloihin. Kerrostaloista suurin osa on vuokra-asuntoja, mutta kokonaisuutena alueen asunnoista on omistusasuntoja jopa 68 prosenttia.

VÄESTÖÄ ALUEILLA on yhteensä noin 2000 asukasta. Lapsia on 24 prosenttia ja nuoria aikuisia 7 prosenttia. 30-64 -vuotiaita on 49 prosenttia. Suhteellisen paljon on ikääntyneitä, yli 65 -vuotiaita, 20 prosenttia. Ihalaisen asutus on vähäistä, vain noin sata asukasta. Sen sijaan Mäntylä-Kuusela alue on tiheimmin asuttua. Kokonaisuudessaan alueet ovat lapsiperheiden sekä myös ikääntyneiden suosiossa. Aikanaan muuttaneet asukkaat ovat viihtyneet koko elämänkaarensa alueilla.

ETELÄISEEN ALUEESEEN kuuluu näiden neljän lisäksi viisi muuta kaupunginosaa; Myllymäki, Hyrymäki, Hiessilta, Karhuvuori ja Pajarila. Kokonaisuudessaan eteläisellä alueella asuu noin 5100 asukasta, joista 38 prosenttia asuu näillä neljällä asuinalueella. Asuntoja eteläisellä alueella on reilut 2000 ja niistä 46 prosenttia on sijoittunut näille neljälle alueelle.
Toimivat peruspalvelut – muita palveluita vähemmän

KAUPALLISET PALVELUT ovat keskittyneet Mäntylan ja Mattilan kaupunginosien liitoskohtaan Kurjentielle. Päivittäistavaramarket tarjoaa perustarvikkeiden lisäksi myös asiamiespostipalveluita. Tien toisella puolella sijaitsee lähiö-pubi, joka toimi ennen kioskina. Kaupallisiin palveluihin voidaan lukea myös jo vuosia alueella toiminut parturi-kampaamo, sekin Kurjentien varrella. Ihalaisen alueella sen sijaan ei ole lainkaan palveluita.

MÄNTYLÄN KOULUSSA käydään alakoulun luokkia. Tunnelma koulussa muistuttaa pienen kyläkoulun lämminhenkistä tunnelmaa. Ihalaisen alueen lapset käyvät Kesämäen koulua.

MÄNTYLÄN PÄIVÄKOTI kokoaa alueiden lapset kolmeen eri toimipisteeseen. Pääpaikka sijaitsee lähellä Mattilan lampea. Kukkulalla, metsän siimeksessä sijaitseva päiväkoti antaa oivalliset olosuhteet lapsille leikkiin ja ulkoiluun. Mäntykolon ja Mäntypesän toimipisteet sijaitsevat lähistöllä. Esiopetusryhmä on päätalolla. Päiväkodin yhteydessä toimii myös ryhmäperhepäiväkoti. Leikkikenttiä näiltä alueilta löytyy kolmin kappalein: Mäntyläntien leikkipuisto, Mattilan Tilhinpuisto sekä Ihalaisen Partekinpuisto.

PÄIVÄKERHO seurakunnan pitämänä toimii Mehiläisentien kerrostalon alakerrassa. Maanantai-iltaisin siellä on tyttökerho ja tiistai-iltaisin nuorille avoimet ovet. Varsinainen nuorisotila alueelta puuttuu. Tiistai-iltaisin koululla on myös sählykerhot tytöille ja pojille. Päiväkerhotoimintaa on myös Keskustan Vesaisten toimesta iltapäivisin Mäntylän koulun tiloissa.

TERVEYSPALVELUITA alueilla ei ole lainkaan. Lähimmät terveyspalvelut löytyvät keskustasta.

JULKISET LIIKENNEYHTEYDET herättivät haastatelluissa asukkaissa hieman keskustelua. Alueelta ajaa paikallisliikenteen bussi numero 4 keskustaan sekä Karhuvuoreen asti mukavan säännöllisesti. Mutta bussipysäkit löytyvät vain alueiden pääteiden varrelta. Kuuselan ja Ihalaisen alueella ei ole lainkaan julkista liikennettä.

ETÄISYYS KESKUSTAAN alueilta on lyhyt, 2-5 kilometriä. Pyöräteitä pitkin pääsee keskustaan kätevästi ja autolla ajaa hetkessä, kun ensimmäiset liikennevalotkin ovat vasta Simolantien Nesteen kohdalla.

Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia

MATTILAN LAMPI ilmestyi 1950-luvulla, kun soranottopaikka täyttyi pohjavedestä. Soraa montusta toimitettiin Keskussairaalan rakennustyömaalle sekä VT6 tien pohjustuksiin. Mattilan lampeen voi kesäisin pulahtaa uimaan ja nauttia hiekkarannan lämmöstä. Rannalla on myös Beach Volley kenttä, joka saatiin aikaan asukastoiminnan tuloksena.
MATTILAN KUNTOPOLKU
kiertää Mattilan lammen maastossa puolentoista kilometrin lenkin. Talvisin siitä tulee valaistu latu. Lammen vieressä sijaitsevat myös pallokentät, jotka talvisin toimivat kiekkokaukalona ja luistelualueena. Valtion omistama, vähäisessä käytössä oleva kymmenien hehtaarien harjoitusalue tarjoaa hyvät lenkkeilymaastot. Ihalaisessa on parikin tenniskenttää asukkaiden käytössä.

MATTILAN SUDET on innokas korttelijalkapalloa harrastava juniorijoukkue, jonne sekä tytöt että pojat tervetulleita. Ihalaisen alueella toimipaikkaansa Nordkalkin tiloissa pitävät tyttöpartio Parveilijat sekä poikapartio Vuorenveikot.
YMPÄRÖIVÄT METSÄT alueilla luovat edellytyksiä luonnossa liikkuminen ja retkeilyn lisäksi myös jonkinasteiseen marjastukseen ja sienestykseen.

Kalkkikiven louhintaa jo yli viidensadan vuoden ajalta

VARSINAINEN TOIMINTA louhoksella alkoi sata vuotta sitten. Tarina kertoo, että kalkkikiveä olisi louhittu alueelta jo 1500-luvulta lähtien. Maaperässä on niin paljon louhittavaa kalkkikiveä, että toiminnan arvellaan jatkuvan ainakin parin sadan vuoden verran vielä. Ihalaisen montusta nostetaan vuodessa noin kaksi miljoonaa tonnia kalkkikiveä. Kalkkikivi on kaksi miljardia vuotta vanhaa ja se on kovaa marmoria. Kaivoksen kuoppa olisi pinta-alaltaan hyvänkokoinen järvi, mutta syvyyttä siinä on yli 30 kertaa niin paljon kuin Suomen järvissä keskimäärin. Järvi siitä tulisikin, jos sitä ei jatkuvasti pumpattaisi.

Muistoja entisajoilta

IHALAINEN oli iso kylä jo ennen 1500-luvun puoliväliä. Ihalaisen suku asui kylässä aina 1700-luvulle asti. Kuuselan, Mattilan ja Mäntylän kaupunginosat ovat kylän entisiä maita.

TEOLLISEN TOIMINNAN alkutaipaleita Lappeenrannassa edusti Ihalaisen kalkkikaivos. Kaupunki osti tilat valtiolta vuonna 1819. Kahta vuotta myöhemmin kaivos vuokrattiin kauppias J. Wikmanille, joka maksoi kaupungille jokaisesta polttamastaan kiviuunillisesta kalkkia 75 bankkoruplaa. Kalkkikaivoksen tuotto jäi vähäiseksi ja se käytettiin pääosin omassa kaupungissa.

MÄNTYLÄN SAIRAALAN pihapiirissä on Lappeenrannan ensimmäinen kunnalliskoti vuodelta 1891, Juomasillan torppa. Nimi juontui läheisestä lähteestä jossa Simolan tietä matkaavat virkistivät itseään ja juottivat hevosiaan. Sairaalan alkuperäinen käyttö loppui jo vuonna 2004 ja lopullisesti sairaala suljettiin pari vuotta sitten.

MATTILAN POJAT käsite tunnetaan kaupungissa laajemminkin. Kyse on Mattilassa sotien jälkeen asuneesta ja hulvattomasti mellastaneesta poikalaumasta. Samanikäisiä lapsia oli paljon. Yhteishenki ja kaveruus olivat vahvoja. Yksi näistä Mattilan pojista on kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.

Mäntylän koulun tarina – kansalaisvaikuttamista parhaimmillaan

Alueelta puuttui oma koulu. Vuosien 1967–1968 alueen asukas aktivistit keräsivät nimiä listaan. Tavoitteena oli saada koulu oman alueen lapsille. Suunnitteluvaiheessa koulun ääriviivat hahmottuivat jopa leivinpaperille. Listat täynnä puoltavia nimiä otettiin yhteyttä kaupunkiin. Vuonna 1971 valmistui oma koulu Mäntylään. Koulun saaminen alueelle on mitä parhain osoitus siitä, miten määrätietoinen ja aktiivinen kansalaistoiminta saa tuloksia aikaan.

Liitteet