Valitse taso
Päiväkoti- ja kouluverkko

Päiväkoti- ja kouluverkon tarkastelussa on pyritty ottamaan huomioon huoltajien odotukset, opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksissä esitettyjä tulevaisuuden linjauksia sekä kaupunginvaltuuston kaksi vuotta sitten Joutsenon, Lauritsalan ja Kesämäen palvelualueiden päiväkoti- ja kouluverkon yhteydessä tekemiä linjauksia.

Perheet odottavat, että päiväkoti ja koulu ovat helposti ja turvallisesti saavutettavissa. Huoltajat odottavat myös, että lapsella on päiväkodissa ja koulussa hyvä olla aikuisten ja muiden lasten seurassa, lapsi oppii uusia asioita ja taitoja sekä saa tukea tarvittaessa

. Tärkeää on myös, että lapsi saa ystäviä ja kavereita ja, että lapsella on mahdollisuus harrastaa ja puuhailla häntä kiinnostavien asioiden parissa aikuisten ohjauksessa ja valvonnassa myös koulupäivän jälkeen. Kuntalaiset odottavat myös, että alueelta löytyy aikuisille harrastuspaikkoja ja -tarjontaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tänä vuonna julkaisemissa tulevaisuuden peruskoulua koskevissa selvityksissä ja raporteissa painotetaan mm. yhtenäistä perusopetusta esiopetuksesta peruskoulun loppuun saakka, varhaista ja riittävää tukea tarvittaessa ja riittävän pieniä opetusryhmiä. Pedagogiikka tulee myös muuttumaan tutkivan oppimisen suuntaan, missä oppilailla on nykyistä enemmän vastuuta omasta oppimisesta sekä valinnanvaraa. Ministeriön selvityksissä tavoitteena on yhteinen, julkinen, oppilaitaan valikoimaton perusopetus, jossa oppimistulokset eivät riipu yksilön taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta. Myös koulupäivän rakennetta on tarkoitus uudistaa; monipuolista kerhotoimintaa tulisi tarjota kaikille oppilaille. Koulun tulisi edistää liikunnallista elämäntapaa ja toiminnallisuutta tulisi lisätä koulupäivän aikana.

Päiväkoti- ja kouluverkon osalta on selvitetty erilaisia vaihtoehtoja:

  1. Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 tekemän kouluverkon kokonaistarkastelupäätöksen mukaisesti vaihtoehto, jossa Sammonlahden koulun tuntumaan rakennetaan uusi päiväkoti ja koulu korvaamaan Skinnarilan ja Kuusimäen koulut sekä Skinnarilan päiväkoti.(VE 1A)
  2. Valtuuston päätöksen mukaisesti on tutkittu myös nykyisten päiväkoti- ja koulurakennusten peruskorjaus tai uudisrakentaminen entisille paikoilleen. VE (0+)
  3. Lisäksi on tutkittu myös vaihtoehto, jossa Sammonlahden alueella on kaksi vuosiluokkien 1 – 9 koulua, toinen Sammonlahden koulun yhteydessä, toinen Lappeen koulussa.(VE 1B)
  4. Lisäksi on selvitetty vaihtoehtoja, jossa alueella säilyy 3 koulua (VE 2) tai
  5. 4 koulua.(VE 3)

Esiopetus on kaikissa vaihtoehdoissa tarkoitus sijoittaa koulujen yhteyteen. Kaikissa selvitetyissä vaihtoehdoissa Uus-Lavolan ja Sammonlahden nykyiset päiväkodit säilyvät ja Kourulaan rakennetaan uusi nykyistä suurempi päiväkoti vastaamaan länsialueen kasvavaan päivähoidon kysyntään. Liesharjun päiväkodin toiminta yhdistetään muihin päiväkoteihin.

Korkea-ahon koulun tulevaisuuteen ei tarkastelussa oteta kantaa. Kaupunginvaltuuston joulukuussa 2013 tekemässä investointiohjelmassa ei varattu määrärahoja Korkea-ahon koulun peruskorjaukseen vuoteen 2028 mennessä. Koska on todennäköistä, että Korkea-ahon koulurakennus ei pysy käyttökelpoisena vuoteen 2028 saakka, Sammonlahden koulujen mitoituksessa on otettu huomioon myös Korkea-ahon oppilaiden tulevaisuudessa tarvitsemat koulupaikat.

Tarkastelussa on otettu huomioon kaupungin väestösuunnitteen mukaisesti Sammonlahden alueen kasvava asukasmäärä. Alle kouluikäisten määrän on arvioitu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 200 lapsella ja peruskouluikäisten lasten määrän noin 400 lapsella.

Perusopetuksen laatu- ja taloudellisuustavoitteiden näkökulmasta alakoulujen keskittäminen Sammonlahden koulun yhteyteen näyttäisi toimivalta ja hyvältä vaihtoehdolta. Tämä malli mahdollistaisi myös koululaisten iltapäivätoiminnan sekä monipuolisen kerhotarjonnan. Kun koulu on riittävän suuri, myös koululaisten harrastustoimintaa voidaan järjestää koulutiloissa koulupäivän jälkeen. Mikäli myös nuorisotoimi sekä kirjasto sijaitsisivat koulun yhteydessä, olisi mahdollista saada hyötyjä tilojen ja henkilöstön yhteiskäytöllä. Nuorisotoimen ja kirjaston tilat sijaitsevat tällä hetkellä Sammonlahden liikekeskuksessa Sammontorilla. Myös tuo vuonna 1988 rakennettu kiinteistö on peruskorjauksen tarpeessa 10 vuoden kuluessa.

Keskittämällä varhaiskasvatusta suurehkoiksi yksiköiksi saavutetaan perheiden toivomaa joustoa. Esimerkiksi isossa yksikössä pystytään pientä yksikköä paremmin takaamaan lapselle pääsy entiseen hoitopaikkaan kotihoitojakson jälkeen tai muutoksia osapäivähoidosta kokopäivähoitoon tai päinvastoin. Esiopetus on tarkoitus sijoittaa koulun yhteyteen, jotta siirtymävaihe päiväkodista kouluun sujuu lapsen kannalta mahdollisimman hyvin. Sammonlahden koulun yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi myös päiväkoti nykyisen päiväkodin lisäksi.

Kun koulujen sijoituspaikkoja muutetaan, muuttuu koulumatka. Mikäli Kuusimäen, Lavolan ja Skinnarilan kouluille rakennetaan korvaavat tilat Sammonlahteen, osalla lapsista koulumatka pitenee, osalla lyhenee, osalla säilyy ennallaan, mutta matkan suunta muuttuu. Muutamaa 6-tien eteläpuolella asuvaa lasta lukuun ottamatta kaikilla muilla lapsilla matka on kuitenkin alle 3 kilometriä.


Liikuntapaikkojen palveluverkko

Länsialueen liikuntapaikat säilyvät nykyisillä keskeisillä paikoillaan. Niitä käyttävät lähiliikunta-alueinaan Kourulan, Huhtiniemen, Sammonlahden, Ruoholammen ja Skinnarilan asukkaat, koulut ja päiväkodit.

Sammonlahden ja Kourulan liikuntahallit ovat kaupungin tärkeimpiä isoja liikuntahalleja ja ne tulee säilyttää myös jatkossa.

Koulujen lakkautusten yhteydessä vähenee aina sisäliikuntatilojen määrä, siksi uusien koulujen liikuntasalimitoituksessa pitää huomioida iltakäytön kokonaistarpeet, ei vain koulun sisäliikunnan tarpeet.

Länsialueen kiertää erittäin tärkeä hiihto- ja ulkoilureitti. Huhtiniemestä Skinnarilan, Yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun kiertävä, Lavolaan ja edelleen lentokentälle kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti on lähellä noin 20.000 ihmistä.

Sammonlahden vuonna 2000 valmistunut jalkapallokenttä vaatii peruskorjausta, kustannus noin 200.000 euroa. Jos Sammonlahteen rakentuu uusi lisäkoulu välituntipihoineen, on sen tieltä jalkapallonurmikenttä purettava pois ja rakennettava kenttä tontilla toiseen kohtaan. Sen kokonaiskulut ovat noin 900.000 euroa. Kentän siirto on tehtävä esim. noin 1 vuosi ennen kouluhanketta. Nykyisillä jalkapallokentillä (rakennettu v. 2000 ja 2006) on uudet laadukkaat puku-, huolto- ja wc-tilat, jotka toimivat samalla väestönsuojelutiloina.


Kirjaston palveluverkko

Sammonlahden kirjasto on pääkirjaston jälkeen vilkkain toimipiste:

  • 110.000 lainaa vuodessa

  • 62.000 kävijää vuodessa

  • pitkät aukioloajat
  • 4 työntekijää 2 vuorossa
  • 500 neliötä Sammontorilla

Kirjasto palvelee kaikenikäisiä kirjastonkäyttäjiä ja kirjaston palveluja täydentää kirjastoauto, joka kiertää mm. kouluilla ja päiväkodeilla.

Lapset ja nuoret yhtenä kirjastopalvelun painopisteenä:

  • kirjasto oppimisympäristönä
  • kirjaston ja koulun yhteistyö kirjastonkäytön ja tiedonhaun oppimisessa
  • kirjaleikkitoiminta esikouluikäisille ja kirjavinkkaukset kouluikäisille
  • kirjaston järjestämät lasten ja nuorten tapahtumat

Jos kirjastolle rakennetaan uudet riittävät ja ajanmukaiset tilat uuden koulun yhteyteen, mahdollistuu tilojen yhteiskäyttö: kirjasto-mediateekkia ei tarvitse rakentaa koululle erikseen vaan kirjasto olisi koulun käytössä heti aamusta sekä omatoimisesti että sovituin ryhmäkäynnein; kirjaston monitoimitila voisi olla nuorisotoimen ja koulun käytössä, ja kirjasto voisi vastaavasti käyttää joitakin koulun tiloja omien tilaisuuksiensa järjestämiseen kouluajan päätyttyä.

Uudet tilat koulun yhteydessä mahdollistavat nykyistäkin paremman toiminnallisen yhteistyön koulun ja nuorisotoimen kanssa: mediakasvatus, monilukutaidon edistäminen, elinikäinen oppiminen, ”sosiaalinen kirjasto”.

Eksoten palvelujen sijoittumista selvitetään samassa yhteydessä. On mahdollista myös pohtia olisiko neuvolan luonteva sijoituspaikka jonkun päiväkodin yhteydessä.

Nuorisotyön palveluverkko

Länsialue on nuorisotyön näkökulmasta tärkeä painopistealue. Alueella asuu paljon nuoria ja nykyisen nuorisotilan kävijämäärät ovat Lappeenrannan suurimpia. Sammonlahden nuorisotila sijaitsee keskeisellä paikalla ja alueella tarvitaan riittävän kokoista nuorisotilaa jatkossakin. Uutta nuorisotilaa suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että nuorisotilan pitää olla jatkossakin nuoria kiinnostava ja houkutteleva paikka.

Nuorisotyö on lähtökohtaisesti vapaa

-ajan toimintaa. Yhtälailla nuorisotyö on non-formaalia kasvatusta ja siten se tukee sekä jatkaa perheiden, päiväkotien ja koulujen toimintaa.

Nuorisotila koulun yhteydessä tarjoaa koululle vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, mahdollisuuksia joustava koulupäivä -toiminnalle, välituntien ja siestatuntien viettämispaikkoja, ym. Nuorisotyölle koulun tilat mahdollistavat aiempaa monipuolisemman nuorisotyön.

Nuorisotyön keinoin voidaan edistää kouluviihtyvyyttä, tukea osallisuutta ja ehkäistä koulukiusaamista. Nuorisotyöntekijä tuo koululle toisenlaisen näkökulman nuoresta. Samat nuoret käyvät koulussa ja nuorisotilassa.

Koulunuorisotyön kautta laajempi joukko nuoria tulee osalliseksi nuorisotoimen palveluista. Kouluyhteistyön myötä nuorisotilat tulevat tutuiksi nuorille jo kouluaikana, mikä voi lisätä vapaa-ajan nuorisotilan käyttöä.

Siilottomalla toimintakulttuurilla voidaan entistä paremmin tarttua tämän päivän nuoren elämään liittyviin kysymyksiin, kuten esim. syrjäytyminen, arjen hallinta, harrastusmahdollisuudet, nuorten osallisuus ja yhdenvertaisuus.

Länsialueen palveluverkon valmistelu

Kaupunki varautuu lähivuosina uudistamaan palveluita sekä korjaamaan että rakentamaan uusia julkisia rakennuksia Lappeenrannan länsialueella. Ennen päätöksentekoa tutkitaan, mitä kannattaa korjata ja minne pitää rakentaa kokonaan uutta. Tämä palveluverkkotarkastelu kattaa päiväkotien ja koulujen sijoituspaikkojen lisäksi myös muut kaupungin palvelut, kuten nuorisotilat, kirjastot ja liikuntapaikat. Samassa yhteydessä kartoitetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tilatarpeita alueella.

Tarkasteltava alue ulottuu Kuusimäestä ja Kourulasta Lavolan ja Sammonlahden kautta Rutolaan ja Lapatonniemeen saakka. Siinä otetaan huomioon alueelle suunniteltu asuntorakentaminen ja kasvava asukasmäärä.

Asukkaiden toivotaan tutustuvan tehtyihin selvityksiin, osallistuvan asukastilaisuuksiin ja keskusteluun muun muassa Otakantaa.fi-palvelussa. Palautetta voi antaa myös toimittamalla näkemykset kirjallisesti Asiakaspalvelukeskus Winkkiin, Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta tai sähköpostilla kirjaamo@lappeenranta.fi .

Valmistelumateriaali on nähtävänä myös Asiakaspalvelukeskus Winkissä kaupungintalolla 5.5.2015 lukien.

Asiaa esitellään seuraavan kerran kuntalaisille tammikuussa 2016.

Kaupunginvaltuusto tekee palveluiden sijoittumista ja korjaus- ja uudisrakentamista koskevan linjauspäätöksen huhti-toukokuussa 2016. Tämän jälkeen valmistellaan tarvittavat kaavamuutokset ja rakentamishankkeiden suunnittelu voi alkaa. Tavoitteena on, että ensimmäiset uudet päiväkoti- ja koulutilat ovat valmiina syksyllä 2019. Rakentaminen ja peruskorjaukset jatkuvat 2020-luvulle.