Palvelut
Valitse taso

Elämää Korvenkylässä

Elsa Kutila, pientalon emäntä Vesikkolan kylästä, teki mittavan työn kootessaan joutsenolaista perinnettä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon 1930-50-luvuilla.

Hän eleli Vesikkolan vanhainkodin naapurissa ja haastatteli vanhuksia. Mainion kuvauksen korvenkyläläisen Torkkelin elämästä hän sai v. 1934. Kertojat Anna Kutila ja Vappu Forsman ovat olleet n. 80-vuotiaita, joten muistelma on 1800-luvun puolivälin paikkeilta. Elsa kirjoitti jutun haastateltavien käyttämällä vanhalla Joutsenon murteella.

 
Torkkelista


Enne olj Torkkelis viis veljestä. Yks mies olj joka päivä nuotal. Miu issäi ja kummii oljlliit hevosmiehii. Oll-setä olj isäntä, reätälj-setä olj reätälin, kulk pitki pitäjii reätälöimäs. Oll-setä ei oikei teht paljo mitteä, jos vähä päiväl puita pilkko. Naiset toas tekkiit talo töitä, voaliit elukat ja käivät kesäl ulkotöis ja talvel keträsiit. Oljha se mukava ko olj seissemä vokkii uuni ympäril, ko naiset keträsiit. Yks olj ain vuorolloa pärettä muuttamas, ko sitä pit niisteä ja muutekii muuttoa, ko se olj siin pärerengis.

Settäi Marj olj emäntä ja kaks naista voali elukoi, ko olj kaks leäveä lehmil ja kolmais lampail. Siit siin oljlliit viel voalittavan sijatkii. Sijat käivät kesäl messäs, eihä niil sillo huolint antoa mitteä syyvvä. Ei sillo olt porsail mitteä arvuo. Jos talvel syntyit ni hangel voa. Mitteä ei ostettu muuta ko rautoa ja suoloa. Rautoa kirveesie ja atra kärkie. Ne laitatetti kylä sepäl. Sillo olj kyläs aprakka-seppä (aprakka=luonnontuotteissa maksettava palkka). Se tek muute ilmaseks, senko anto aprakat jokkaine. Kylävanhi käi syksyl kerreämäs. Sit sanottiikii jot: Seppäis ja pappiis pie kunnias! Seppä pit kussuu kestilöihi niiko kunniavieras ja ko mänj pajal mitä tiettämeä, ni pit panna nii paljo evästä mukkoa, jot sitä piisas sepälkii. Sentähehä se olj sellane puhe jot: Nii män ko sepä eväs. Vaik ois laittant kui paljo, ni mitteä ei jeänt tähtieks.

Perheessä on ollut 12 aikuista, luultavasti viisi avioparia, joilla lapsia, joten ihan pienestä perheestä ei ole kysymys. Jokaisella on ollut oma tehtävänsä.

Kotiseutuneuvos Pertti Vuori