Eduardo Egüez


Buenos Airesissa syntynyt Eduardo Egüez kuuluu uuden sukupolven argentiinalaisiin kielisoitinartisteihin. Hän opiskeli kitaransoittoa Miguel Angel Girolletin ja Eduardo Fernándezin johdolla sekä säveltämistä Argentiinan katolisessa yliopistossa. Diplomin luutunsoitossa hän saavutti Hopkinson Smithin ohjauksessa 1995.

Egüez on esiintynyt Etelä-Amerikan, Euroopan,  Australian ja Japanin tärkeimmissä kaupungeissa saaden hyvän vastaanoton sekä kriitikoilta että yleisöltä. Hän on myös voittanut useita kansainvälisiä kilpailuja. Lappeenrannassa hän soittaa barokkikitaraa ja vihuelaa.

Kuva: Remke Spijkers

Jyrki Myllärinen

Jyrki Myllärinen syntyi Napolissa 1961. Lapsuutensa hän vietti Lappeenrannassa ja aloitti musiikkiharrastuksensa viulunsoitolla silloisen kansakoulun musiikkiluokalla. Viulun rinnalle tuli pian kitara, ja kitaransoiton opinnot veivät hänet taas Napoliin ja Conservatorio S. Pietro a Majellaan, missä hän opiskeli vuosina 1979-1984 Francesco De Sanctisin oppilaana.

Vuonna 1984 opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemiassa Seppo Siiralan johdolla päättyen erinomaisin arvosanoin suoritettuun A-kurssitutkintoon 1989. Ensikonserttinsa jälkeen Myllärinen asettui Baseliin jatkaakseen opintojaan italialaisen Oscar Ghiglian mestariluokalla Baselin musiikkikorkeakoulussa. Vuonna 1994 oli vuorossa solistinen jatkotutkinto ja arvostetun Garganon kansainvälisen kitarakilpailun voitto Italiassa.

Jyrki Myllärinen on konsertoinut eri puolilla Eurooppaa ja esiintynyt useiden maiden radioille ja televisioille. Lappeenrannassa kuullaan Jyrki Myllärisen kolmannen tohtorikonsertin kenraali. Konsertin punaisena lankana toimii siinä kuultavan musiikin äärimmilleen viety karakterisointi, joka koettelee esittäjän/esittäjien dynaamisen ja ekspressiivisen ilmaisun rajoja.

Kuva: Maarit Kytöharju
Kotisivut

Markus Hohti

Sellisti Markus Hohti on kotonaan niin uuden musiikin parissa, kamarimusiikkifestivaaleilla, barokkisellon ääressä kuin jazz-klubin lavalla. Viime aikoina hänen kiinnostuksensa kohteena ovat olleet erityisesti elektroakustinen musiikki ja genrerajoja ylittävät projektit. Kiinnostus eri musiikkityyleihin on johtanut laajan repertuaariin hallintaan ja Markus esiintyy aktiivisesti soolona, kamarimuusikkona ja yhtyeittensä defunensemblen, Uusinta Ensemblen, Ensemble Laboratoriumin ja Sid Hille Collectiven kanssa.

Matkan varrella on ollut esiintymisiä merkittävillä festivaaleilla ja konserttisaleissa, kuten Kuhmon kamarimusiikissa, Meidän festivaalilla, Lucerne Festivalilla, Salzburger Biennalessa, Zürichin Tonhallessa ja Berliinin Filharmoniassa. Markuksen aloitteesta syntyi vuonna 2011 Helsingin Musiikkitaloon uuteen musiikkiin keskittyvä KLANG-konserttisarja. Hän vastaa myös Ristiveto-festivaalin taiteellisesta suunnittelusta yhdessä pianisti Emil Holmströmin ja viulisti Eriikka Maalismaan kanssa. Syksystä 2014 lähtien Markus on toiminut sellonsoiton lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Ja Kitara Soi -festivaalilla Markus Hohti, Hanna Hohti, Maria Puusaari ja Pasi Eerikäinen soittavat Jyrki Myllärisen kanssa P.H. Nordgrenin kvintetossa perjantaina.

Kuva: Tuomo Eerikäinen

Hanna Hohti

Alttoviulisti Hanna Hohti valmistui maisteriksi Lontoon Royal Academy of Musicista vuonna 2010, jossa hänen opettajinaan toimivat Garfield Jackson sekä kamarimusiikissa Thomas Brandis. Lontooseen hän muutti Turusta, jossa hän opiskeli Turun Musiikkiakatemiassa Harri Sippelin johdolla.

Lontoossa asuessaan Hanna esiintyi muun muassa London Symphony Orchestran riveissä, Clio Gouldin luotsaamassa Soloist Ensemblessä sekä kamarimuusikkona Purcell Roomissa.
Suomeen palattuaan Hanna on soittanut äänenjohtajana Tapiola Sinfoniettassa, varaäänenjohtajana Suomen Kansallisoopperassa sekä Lapin kamariorkesterissa. Hän on tehnyt myös pitkiä sijaisuuksia Radion Sinfoniaorkesterissa.

Hanna Hohtia on kuultu Meidän festivaalilla, RUSK festivaalilla Pietarsaaressa, Rauma Festivossa, Porvoon Suvisoitossa, Joroisten musiikkipäivillä, Linkkumyllyn kesässä sekä Viitasaaren Musiikin Aika -festivaalilla. Hanna Hohti on HÄRÖ -kollektiivin perustajajäsen yhdessä Emil Holmströmin, Markus Hohdin sekä Eriikka Maalismaan kanssa.

Ja Kitara Soi -festivaalilla Hanna Hohti, Markus Hohti, Maria Puusaari ja Pasi Eerikäinen soittavat Jyrki Myllärisen kanssa P.H. Nordgrenin kvintetossa perjantaina.

Kuva: Tuomo Eerikäinen


Maria Puusaari

Maria Puusaaren viuluopinnot alkoivat 4-vuotiaana Oulussa Anne Siiran, Jari Välimäen sekä Lara Levin johdolla ja jatkuivat Merit Palaksen luokalla Sibelius-Akatemiassa, josta Puusaari valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2003 erinomaisin arvosanoin. Radion sinfoniaorkesterin jäsen Maria Puusaari on ollut vuodesta 2002. Työn ohessa Puusaari on myös Uusinta Ensemblen ja Suomen Solistiyhdistyksen jäsen sekä vierailee usein myös muissa kamarikokoonpanoissa.

Hänen ohjelmistonsa keskeisiä kulmakiviä ovat nykymusiikkiteokset sekä 1900-luvun musiikki unohtamatta tämän aikakauden teosharvinaisuuksia. Puusaaren erityisprojekti on moderni sooloviulukirjallisuus.
Maria Puusaari on esiintynyt useilla koti- ja ulkomaisilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa, tilannut ja kantaesittänyt suuren määrän teoksia sekä tehnyt läheistä yhteistyötä useiden säveltäjien kanssa. Puusaari on levyttänyt pohjoismaisten säveltäjien musiikkia sekä tehnyt radio- ja televisiotaltiointeja YLE:lle.

Ja Kitara Soi -festivaalilla Maria Puusaari, Markus Hohti, Hanna Hohti ja Pasi Eerikäinen soittavat Jyrki Myllärisen kanssa P.H. Nordgrenin kvintetossa Lappeen kirkossa perjantaina.

Kuvan lähde: Maria Puusaari

Pasi Eerikäinen

Pasi Eerikäinen (s. 1979) on Radion sinfoniaorkesterin 1. viulisti. Huhtikuussa 2015 Eerikäinen julkaisi debyyttilevynsä ”Sonatas” (Alba Records, ABCD 379). Levytyksen lisäksi hän on tehnyt myös nauhoituksia Yleisradiolle (mm. Bartokin Kontrastit ja Ivesin 4. viulusonaatti). Konserttimestarina Eerikäinen on toiminut Turun filharmonisessa orkesterissa, Lapin kamariorkesterissa, Radion sinfoniaorkesterissa ja Oulu Sinfoniassa. Aikamme musiikin esittäminen on tärkeä osa Eerikäisen muusikkoutta. Tämän lisäksi hän soittaa myös Tanguedia Quintet'n ja Jousikaiku-kvartetin viulistina.

Pasi Eerikäinen, Markus Hohti, Hanna Hohti ja Maria Puusaari soittavat Jyrki Myllärisen kanssa P.H. Nordgrenin kvintetossa perjantaina. Teos on Pehr Henrik Nordgrenin "Quintet for guitar and string quartet". Pasi  soittaa Lappeen kirkossa myös sunnuntain konsertissa "Farewell" -kappaleessa.

Kuvan lähde: Pasi Eerikäinen

Pipoka Trio

Veli Kujala, harmonikka
Petri Keskitalo, tuuba
Jarmo Julkunen, kitara/banjo

Useimmat bändit soittavat jotain genreä tai yhdistelevät paria eri tyyliä. Sitten on pieni vähemmistöryhmä niitä, jotka soittavat vain musiikkia. Näille vapaa-ajattelijoille genre-rajat ovat ylittämistä varten ja musiikki on rajatonta riemua. Pipoka kuuluu jälkimmäiseen kaartiin. Seikkailu ja leikittely leimaavat jo soitinnukseltaan massasta erottuvaa harmonikan, tuuban ja kielisoitinten trioa. Improvisaatio on olennaisessa osassa, mutta ei selkeiden rakenteiden ja korvia hyväilevien melodioiden kustannuksella. Vaikka bändi koostuu instrumenttinsa virtuooseista, sitä ei kiinnosta omahyväinen briljeerailu tai suorituskeskeinen taitovoimistelu.

Veli Kujala perusti Pipokan cavaquinhoa, ukulelea ja banjoakin soittavan kitaristi Jarmo Julkusen kanssa jo 1999. Debyyttialbumi Pipoka julkaistiin Rockadillo-merkillä Kujalan nimellä. Sillä esiintyi kvintetti, mutta pian levyn julkaisun jälkeen yhtye tiivistyi nykyiseen trio-muotoon, jossa Petri Keskitalon tuuba näyttelee merkittävää roolia. Trion myötä bändi kuitenkin siirtyi yhä enemmän omien sävellysten − niitä tulee tasapuolisesti kaikilta kolmelta − ja oman soundin pariin. Niiden lisäksi suomalaissäveltäjä J. Hannikaisen ja Beatlesin sävelaarteisiin paneutuva Veto julkaistiin 2011. Albumin kritiikki oli innostunutta niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Veto-levyn jälkeen Pipoka on tehnyt yhteistyötä laulaja Sam Huberin kanssa esittäen lähinnä Tina Turnerin musiikkiin perustuvaa ohjelmistoa. Vuonna 2012 Pipoka toimi Markus Fageruddin säveltämän oopperan Välilasku orkesterina. Fagerudd sävelsi Pipokalle kolmoiskonserton Stream & River Motion, jonka Pipoka esitti sekä Pori Sinfoniettan, Lapin kamariorkesterin ja Kymi Sinfoniettan kanssa kaudella 2016–17. Ja Kitara Soi -festivaalilla Pipoka esiintyy klubi-illassa Teerenpelissä lauantaina. Yleisöllä on keikalle vapaa pääsy.

Kuva: Maarit Kytöharju

Veli Kujala

Veli Kujala opiskeli harmonikansoittoa ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa vuosina 1996-2010. Hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2004 ja musiikin tohtoriksi vuonna 2010 erityismaininnalla ”kiitoksella hyväksytty” aiheenaan uusi suomalainen harmonikkamusiikki. Hänet on palkittu useasti kansainvälisissä kilpailuissa sekä harmonikansoittajana että säveltäjänä. Kujala on esiintynyt useiden sinfoniaorkestereiden solistina, kantaesittänyt seitsemän konserttoa ja lukuisia soolo- ja kamarimusiikkiteoksia. Hän toimii aktiivisesti myös jazzin ja improvisoidun musiikin parissa, yhtyeistä mainittakoon brasilialaisvaikutteinen Pipoka, eklektinen Gourmet sekä modernin improvisaation ja jazzin välillä tasapainoileva Kalle Kalima K-18. Lisäksi hän on tehnyt useita ”Vapaat äänet” -yhteistyöprojekteja ranskalaisten jazzmuusikoiden kanssa. Kujala on konsertoinut useimmissa Euroopan maissa ja USA:ssa. Vuodesta 2005 lähtien hän on opettanut harmonikansoittoa ja improvisaatiota Sibelius-Akatemiassa.

Pipoka Trion lauauntain klubikeikan lisäksi Veli soittaa myös  Lappeen kirkossa sunnuntain konsertissa "Farewell" -kappaleessa.

Kuva: Maarit Kytöharju

Jarmo Julkunen

Jarmo Julkunen on yksi Suomen monipuolisimmista muusikoista ja hän esiintyy säännöllisesti sekä solistina että kamarimuusikkona. Julkusen instrumenttivalikoimaan kuuluvat erityyppisten modernien kitaroiden ja mandoliinin lisäksi periodisoittimet luuttu, vihuela ja barokkikitara. Viimeisen vuoden sisään Julkusen työnantajia ovat olleet mm. Hebo, Fibo, Umo, Avanti ja Tapiola Sinfonietta. Julkusen soittoa voidaan kuulla kymmenillä äänilevyillä ja hän on tehnyt lähemmäs 100 kantanauhaa Ylelle. Säveltäjänä hänet tunnetaan ennenkaikkea koko perheelle suunnatuista musikaaleistaan, kuten Helsingin juhlaviikoilla v. 2006 kantaesitetystä Viivi ja Wagner-kärsämysoperetista ja Helsingin Kaupunginteatterissa v. 2008 esitetystä musiikkinäytelmästä Raimo Reiska Raksa. Julkunen on ollut vuodesta 2000 musiikkiteatteri Kapsäkin jäsen ja toimii soittamisen ohella kitaran vapaan säestyksen tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa.

Jarmo esiintyy Pipoka trion kanssa klubi-illassa Teerenpelissä lauantaina.

Kuva: Maarit Kytöharju

 

Petri Keskitalo

Petri Keskitalo aloitti tuubansoiton Heikki Mäntylän johtamassa Hämeenlinnan seurakunnan nuorisosoittokunnassa 1980-luvun alussa. Hän on opiskellut mm. Eino Takalo-Eskolan ja Juha Salmelan johdolla. Sotilasmusiikkikoulusta valmistuttuaan Keskitalo siirtyi sotilassoittajaksi Panssarisoittokuntaan vuonna 1994. Hänet valittiin Vuoden Sotilasmuusikoksi 1996 ja Lieksan vaskiviikon Vuoden Vaskisoittajaksi 1998. Keväällä 2000 hän voitti Helsingin kaupunginorkesterin tuuban äänenjohtajan koesoiton. Solistina Keskitaloa on kuultu mm. Helsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin edessä. Hän on on myös Avanti! –kamariorkesterin tuuban äänenjohtaja ja Sibelius-Akatemian tuubansoiton opettaja. Yhtyetoiminnasta mainittakoon Pipoka, Gourmet, Tubhonium Duo ja Helsinki Philharmonic Holger Brass Ensemble. Keskitalo on myös aktiivinen säveltäjä ja sovittaja sekä tekee yhteistyötä sveitsiläisen Willson-soitinvalmistajan kanssa.

Petri esiintyy Pipoka trion kanssa klubi-illassa Teerenpelissä lauantaina.

Kuva: Maarit Kytöharju

Kati Outinen

Kati Outinen valmistui näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta 1984. Hän oli kiinnitettynä Kom -teatterissa näyttelijänä 1984 – 1994, toimi freelancer – näyttelijänä 1994 – 2002, näyttelijäntyön lehtorina  2002 – 2003 sekä professorina Teatterikorkeakoulussa/Taideyliopistossa 2003 – 2013. Outi on esiintynyt noin 50:ssä elokuvassa. Tärkeimmät niistä ovat yhteistyössä Aki Kaurismäen kanssa vuosina 1986 – 2012, roolit mm. Elokuvissa Varjoja paratiisissa, Tulitikkutehtaan tyttö, Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä ja Le Havre.

Näyttelijätyön ja se opetuksen lisäksi hän on toiminut myös käsikirjoittajana ja ohjaajana. Viimeisimmät taiteelliset työt olivat ohjaajana Forssan teatterissa Sirkku Peltolan Variksen veli syksyllä 2016 sekä näyttelijänä Aki Kaurismäen elokuvassa Toivon tuolla puolen 2017. Hän on saavuttanut lukuisia palkintoja ja tunnustuksia kuten Jussi-patsaat naispääosasta vuosina 1990, 1996 ja 2002 sekä Cannesin elokuvafestivaalin palkinto parhaasta naispääosasta 2002.

Lappeenrannassa Kati Outinen lausuu runoja Lappeen kirkossa ”100 vuotta yksin ja yhdessä” -esityksessä sunnuntaina. Ko. esityksessä kuullaan sanan ja sävelen muodossa niitä sointuja, joista lähti muodostumaan nuoren Suomen identiteetti. Kokonaisuus punoutuu intensiiviseksi näyttämölliseksi elämykseksi, jonka myötä kuulijan on helppo antautua muistelemaan vuosisadan myrskyjä ja seesteisiä aikakausia.

Kuva: Antti Haanpää

Pia Freund

Sopraano Pia Freund on opiskellut laulua Sibelius-Akatemiassa ja täydentänyt opintojaan mm. professori Dorothy Irvingin johdolla. Hän   on vieraillut säännöllisesti Suomen Kansallisoopperassa vuodesta 1992, jolloin hän debytoi Mimin roolissa Puccinin La Boheme -oopperassa. Sittemmin hänen roolejaan ovat olleet mm, Anna Nicolain oopperassa Windsorin iloiset rouvat ja Kyllikki Tapio Tuomelan oopperassa Äidit ja tyttäret. Muita tärkeitä rooleja ovat olleet mm. Micaëla Bizet'n oopperassa Carmen, Pamina Mozartin oopperassa Taikahuilu, Belinda Purcellin oopperassa Dido ja Aenas, sekä Minnan rooli Rautavaaran oopperassa Tietäjien lahja.

Freund on tullut tunnetuksi erityisesti Kaija Saariahon vokaalimusiikin tulkkina niin resitaali- ja orkesteriohjelmistoissa kuin oopperalavoillakin. Clemencen rooli Saariahon oopperassa L’amour de loin oli syyskauden 2004 ja kevätkauden 2006 suuri menestys Suomen kansallisoopperassa, samoin Refkan rooli Saariahon Adriana Mater –oopperassa kevätkaudella 2008. Syksyllä 2006 Freund lauloi nimiroolin Saariahon La Passion de Simone – oratorion kantaesityksessä Wienissä ja lauloi teoksen myös mm. Helsingin juhlaviikoilla 2007 sekä Tukholmassa Itämeri-festivaalilla Esa-Pekka Salosen johdolla. Vuoden 2008 kiinnityksistä mainittakoon Refkan rooli Saariahon Adriana Mater –oopperassa Suomen kansallisoopperassa ja Santa Fe:n oopperassa USA:ssa.

Hän on vieraillut mm. Norrlannin oopperassa ja Dortmundin teatterissa. Kansainvälisistä festivaalivierailuista mainittakoon Rheingau, Les Arcs, Prahan kevät, Schleswig -Holsteinin festivaali, Huddersfeldin nykymusiikkifestivaali ja Oleg Kagan -festivaali. Suomessa hän on esiintynyt mm. Helsingin Juhlaviikoilla, Kuhmon kamarimusiikissa, Naantalin musiikkijuhlilla ja Viitasaaren Musiikin aika -festivaalilla.

Pia Freundin konserttiohjelmisto ulottuu barokista nykymusiikkiin. Hän on työskennellyt mm. Esa-Pekka Salosen, Jukka-Pekka Sarasteen, Peter Schreierin, Osmo Vänskän, Herbert Blomstedtin, Harry Christophersin, Ernest Martinez Izquierdon ja Ralf Gothónin kanssa. Freund on esiintynyt kotimaisten orkesterien lisäksi mm. London Royal Philharmonic Orchestran, Scottish Chamber Orchestran, Leipzigin Gewandhaus-orkesterin, Drottningholmin Barokkiensemblen, Orquestra Sinfonica de Navarran, Luzerner Sinfonieorchesterin ja L´Orchestre National d'Ile de Francen solistina.

Pia Freund voitti Lappeenrannan laulukilpailun vuonna 1992, Mustakallio -laulukilpailun vuonna 1991 ja Kangasniemen laulukilpailun vuonna 1991. Hänet on palkittu myös Hämeenlinnan kaupungin kulttuuripalkinnolla ja Sibelius-seuran Sibelius-palkinnolla. Pia on tehnyt lukuisia levytyksiä sekä televisio- ja radionauhoituksia. Erityisen läheiseksi Freund kokee kamarimusiikillisen yhteistyön - esim. Meta4 kvartetin kanssa. Hän on myös jatkuvassa yhteistyössä aikamme runoilijoiden ja säveltäjien kanssa kantaesittäen vuosittain uusia teoksia. Säveltäjistä mainittakoon mm. Lotta Wennäkoski, Matthew Whittall, Kaija Saariaho, Libby Larsen, Paola Livorsi ja runoilijoista Maritza Nunez.

Lappeenrannassa hän esiintyy Lappeen kirkossa ”100 vuotta yksin ja yhdessä” -esityksessä sunnuntaina. Ko. esityksessä kuullaan sanan ja sävelen muodossa niitä sointuja, joista lähti muodostumaan nuoren Suomen identiteetti.

Kuva: Pressikuvat

Kristian Attila

Kysytyimpiin suomalaisiin lied- ja oopperamusiikin parissa työskenteleviin pianisteihin kuuluva Kristian Attila toimii Sibelius-Akatemian laulumusiikin aineryhmän lehtorina. Hän on tullut tunnetuksi ahkerasta konsertoimisestaan lukuisten eturivin suomalaisten laulajien, mm. Tommi Hakalan, Juha Uusitalon, Jorma Hynnisen, Petri Lindroosin, Päivi Nisulan, Ritva Auvisen ja Pia Freundin kanssa. Hän on esiintynyt aktiivisesti tärkeimmillä kotimaisilla festivaaleilla sekä lukuisissa Euroopan maissa, USA:ssa, Kanadassa, Pohjois-Afrikassa ja Japanissa. Hän opiskeli pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Margit Rahkosen sekä Malmön musiikkikorkeakoulussa Hans Pålssonin johdolla.

Hän on tehnyt useita levytyksiä (mm. Tule, armaani, Toivo Kuulan lauluja Tommi Hakalan kanssa, Ondine, sekä Norden, Sibeliuksen lauluja Pia Freundin ja Tommi Hakalan kanssa, Alba) ja lukuisia taltiointeja Yleisradiolle sekä DVD-tallenteita kamarioopperateoksista (Ilkka Kuusisto: Nainen kuin jäätynyt shampanja, sekä Vapauden vanki) johtaen pianon äärestä. Monipuolisena muusikkona hän on myös säveltänyt piano-, laulu- ja kamarimusiikkia sekä työskennellyt jäsenenä Erkki Pullisen johtamassa työryhmässä joka editoi Yrjö Kilpisen tähän asti julkaisemattomia lauluja. Hänelle ovat
myöntäneet apurahoja mm. Suomen Kulttuurirahasto, Wihurin rahasto ja Taike.

Lappeenrannassa Kristian esiintyy Lappeen kirkossa ”100 vuotta yksin ja yhdessä” -esityksessä sunnuntaina.

Kuvan lähde: Kristian Attila

Susanne Kujala

Kujala valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2006 suoritettuaan molempien aineiden A-tutkinnot erinomaisin arvosanoin. Syksyllä 2013 hän valmistui musiikin tohtoriksi Helsingin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta. Hänen aiheenaan oli Urut – uuden musiikin instrumenttina. Susanne Kujala soitti ensikonserttinsa vuonna 2007 Finlandia-talon uruilla ja julkaisi seuraavana vuonna debyyttilevynsä ”Organ Triptychon”, joka sisältää Regerin, Lisztin ja V. Kujalan urkuteoksia. Kevään 2009 hän oli Pariisissa Cité Internationale des Artsin stipendiaattina ja opiskeli urkujensoittoa Marie-Louise Langlaisin ja Eric Lebrunin johdolla. Hän opettaa urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa vuodesta 2009 lähtien.

Yhteistyö säveltäjien kanssa kuuluu Susanne Kujalan tärkeimpiin taiteellisiin tavoiteisiin. Hän on kantaesittänyt teoksia mm. säveltäjiltä Kalevi Aho, Antti Auvinen, Friedrich Goldmann, Sampo Haapamäki, Maija Hynninen, Sami Klemola, Veli Kujala, Minna Leinonen, Paola Livorsi, Juhani Nuorvala, Uljas Pulkkis, Vesa Valkama, Olli Virtaperko ja Helmut Zapf. Lappeenrannassa Susanne soittaa sunnuntaina urkuja Tiina Myllärisen herkässä ja puhuttelevassa teoksessa "Farewell".

Kuvalähde: Susanne Kujalan kotisivut