Etusivu PalvelutKolmen L:n liitosta muisteltiin Raatihuoneella
Ajankohtaista
9.1.2018 12:10

Kolmen L:n liitosta muisteltiin Raatihuoneella

Juhlalounaalla kaupunki halusi kunnioittaa silloisia, 50 vuotta sitten luottamustehtävissä olleita henkilöitä.

Lappeenrannan kaupungin edustajina kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ari Torniainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola ja kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kutsuivat Kolmen L:n liitoksen aikaisia kuntapäättäjiä liitoksen 50-vuotismerkkivuoden juhlalounaalle Lappeenrannan Raatihuoneelle 9. tammikuuta (2018). Juhlalounaalla kaupunki halusi kunnioittaa silloisia, 50 vuotta sitten luottamustehtävissä olleita henkilöitä.

Kolmen L:n eli Lappeen kunnan, Lauritsalan kauppalan ja Lappeenrannan kaupungin liitos tehtiin vuonna 1967. Kuntaliitoksen seurauksena Lappeenrannasta tuli pinta-alaltaan silloisen Suomen suurin kaupunki.

 Kuntaliitos juhlalounas 090118_Päivi Toiviainen_402x249.jpg
 Vas. Kimmo Jarva, Teuvo Kinnunen, Ari Torniainen, Risto Kakkola ja Martti Peltola
Juhlalounaalle osallistuivat Lappeen kunnanvaltuutettu Martti Peltola ja Lauritsalan kauppalanvaltuutettu Teuvo Kinnunen. Tilaisuuteen oli kutsuttu, mutta estyneet saapumasta Lappeen kunnanvaltuutettu Aarre Turunen sekä Lauritsalan kauppalanvaltuutettu ja kauppalanhallituksen jäsen Pauli Huttunen ja kauppalanvaltuutettu Arvo Mikkola.

Toivottaessaan kunniavieraita tervetulleeksi Ari Torniainen kannusti heitä kertomaan ja muistelemaan liitoksen aikaisia tunteita ja päätöksiä. Lounaan aikana myös keskusteltiin siitä, millainen Lappeenranta on nykyään ja miten liitokselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet.

− Haluamme muistaa vielä näin jälkikäteen tuota isoa muutosta, jota Te arvoisat kunnioitetut silloiset kuntapäättäjät saitte olla todistamassa. Juuri te olette oikeita henkilöitä kertomaan ja muistelemaan liitoksen aikaisia tunteita ja päätöksiä. Meidän nykyisten päättäjien tiedot perustuvat kuulemaamme sekä kirjoitettuihin teksteihin. Samalla mielellämme kuulemme, millaisia ajatuksia teillä kokeneilla vaikuttajilla on nykyisen Lappeenrannan suunnasta ja menosta. Tähän tilaisuuteen on kutsuttu kaikkien kolmen liitososapuolen valtuutetut, jotka ovat vielä joukossamme. Saamiemme tietojen mukaan ketään silloista Lappeenrannan kaupunginvaltuutettua ei valitettavasti ole enää keskuudessamme osallistumaan tähän tilaisuuteen.

Ari Torniainen kuvaili Kolmen L:n liitosta paljon kohua herättäneeksi valtioneuvoston tekemäksi pakkoliitokseksi.

− Se on herättänyt ja herättää edelleenkin tunteita etenkin Lauritsalassa, aikaisemmin myös Lappeella. Liitokselle asetetut tavoitteet ovat kuitenkin toteutuneet odotetusti. Lappeenranta on 50 vuoden aikana kasvanut liki 73 000 asukkaan yliopistokaupungiksi, maakuntakeskukseksi ja kansainväliseksi rajakaupungiksi.

Myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola arvioi, että kuntaliitos samoin kuin Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun perustaminenkin antoivat 1960-luvulla sysäyksen Lappeenrannan myönteiselle kehitykselle.

− Kuntaliitos myötävaikutti siihen, että korkeakoulu perustettiin Lappeenrantaan. Liitoksen ansiosta aluetta on voitu kaavoittaa ja kehittää kokonaisvaltaisesti. Myös palveluja seudun asukkaille on voitu kehittää järkiperäisesti yhteisessä kaupungissa.

Lappeen, Lappeenrannan ja Lauritsalan kuntaliitokseen johtaneita vaiheita:

- Vuonna 1946 Lappeen pitäjän Laihiankylän asukkaat ilmoittivat, että haluavat kylänsä liittyvän Lauritsalaan.
- Uus-Lavolan ja Rutolan asukkaat halusivat keväällä 1955, että heidän alueensa liitetään Lappeenrantaan.

Maaherran pyynnöstä kaupungin ja kauppalan kunnallistoimikunnat kokoontuivat vuonna 1955 käsittelemään kaupungin ja kauppalan yhdistymistä.

Kaupunki antoi insinööri Yrjö Niemisen tehtäväksi laatia alueliitossuunnitelma. Niemisen vuonna 1962 valmistuneessa ehdotuksessa esitettiin erinäisten Lappeen kylien ja kylänosien sekä eräiden Taipalsaaren osien liittämistä Lappeenrantaan. Lappeenrannan hallintoelimissä nousi tällöin esille myös vanha esitys Suur-Lappeenrannasta. Kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin vuonna 1964 lähteä kehittämään asiaa Niemisen suppeamman vaihtoehdon pohjalta ja teki valtioneuvostolle sen mukaisen esityksen.

Sisäministeriön pyynnöstä Lappeenranta kutsui naapurikuntien edustajat kokoukseen, jossa käsiteltiin seudun aluepolitiikkaa. Kokous pidettiin marraskuussa 1965. Kokouksessa kaupunginjohtaja Jarmo Kölhi selvitti, ettei kaupungin rakentamispaineita voitu enää selvittää kaavoituksella vaan tarvittaisiin alueliitoksia. Lappeen edustajat olivat käärmeissään Kölhin näkemyksestä eikä asiassa edistytty. Lauritsala toimi kokouksessa lähinnä erotuomarina.

Marraskuun lopussa 1965 sisäministeriö määräsi yhteiskuntatieteen tohtori Erkki Pystysen toimittamaan lain edellyttämän liitosselvityksen. Vasta kun Pystynen pyysi kunnilta lausunnot asiasta, ymmärrettiin, että Lauritsalakin oli otettu yhdeksi alueliitoskeskustelun osapuoleksi. Perustettiin kuntien alueliitostoimikunta.

Pystysen selvityksessä oli kolme keskeistä alueliitosta tukevaa näkökulmaa:
- Liitoksen ansiosta Lappeenrannan seudusta kehittyisi aluekeskus Etelä-Suomeen
- Saimaan alueelle saataisiin itäisen Suomen turistipalveluja tyydyttävä matkailukeskus
- Itään suuntautuva lisääntyvä kanssakäyminen olisi järkevää hoitaa keskitetysti yhden kunnan alueelta.

Kesäkuussa 1966 valtioneuvosto päätti, että Lappee ja Lauritsala liitetään Lappeenrantaan 1.1.1967.

Kaukas Oy siirtyi kesällä 1966 kannattamaan alueliitosta.

Lauritsalan ja Lappeen valtuustoissa äänestettiin, valitetaanko päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus tehtiin, mutta hallinto-oikeus hylkäsi valituksen äänestyksen jälkeen syyskuussa 1966.

Liitoskunnissa järjestettiin ylimääräiset vaalit, joissa valittiin yhteinen kaupunginvaltuusto.

Lue lisää kolmen L:n liitoksesta esimerkiksi: Leena Riska, Lauritsalan kauppalan historia, Jyväskylä 1996.