Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäMediapankkiPuheetUnicefin Lapsiystävällinen kunta-mallin valtakunnallinen verkostotapaaminen 31.8.2016, Aloituspuheenvuoro, Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Valitse taso
Puheita
2.9.2016 15:17

Unicefin Lapsiystävällinen kunta-mallin valtakunnallinen verkostotapaaminen 31.8.2016, Aloituspuheenvuoro, Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Arvoisat verkostotapaamisemme osanottajat,
lämpimästi tervetuloa inhimillisen kokoiseen, kodikkaaseen ja luonnonläheiseen Lappeenrantaan

Kaupunkimme voima kumpuaa puhtaasta ja kauniista järviluonnosta, vihreästä energiasta sekä idän ja lännen rajakaupungin kulttuuriperinteistä. Hyvästä syystä Lappeenrantaa voi kutsua innovatiivisten ja sosiaalisesti lahjakkaiden karjalaisten kotikaupungiksi. Uskon, että viihdytte välittömässä ilmapiirissämme.

Lappeenranta on maineeltaan nuorekas, kansainvälinen ja monikulttuurinen yliopisto- ja matkailukaupunki sekä Etelä-Karjalan maakunnan keskus. Virallinen asukaslukumme on
noin 73 000, mutta asukasmäärämme kohoaa huomattavasti virallisen luvun yläpuolelle mittavan opiskelijajoukon ansiosta.

Seutumme maisemaan oleellisesti kuuluvat teollisuusalueet ja niiden ympärille syntyneet asuinalueet kertovat perinteisestä ja nykyäänkin erittäin merkittävästä elinkeinostamme, metsäteollisuudesta. Elinkeinorakenteen muutosta puolestaan kuvastaa Lappeenrannan keskustassa käynnissä oleva vilkas rakentaminen, jolla varaudutaan jo alkaneeseen palveluelinkeinojen kasvuun.

Hyvä kuulijat

Asukkaidemme osallisuus ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeimpiä suunnannäyttäjiämme, kun kehitämme ja rakennamme Lappeenrannan tulevaisuutta. Palveluverkostoja kehittäessämme haluamme vahvistaa aktiivisuuden virtaa, kuten omatoimisuutta, sosiaalisuutta ja harrastusmahdollisuuksia.

Punaisena lankana kehitystyössämme on, että jokaisella olisi tilaisuus löytää omat vahvuutensa ja kehittää niitä varallisuudestaan ja iästään riippumatta.
Lappeenranta-strategiaan sisältyvässä hyvinvointiohjelmassamme on nostettu keskeisesti esille lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.

Kun kuluvan valtuustokauden alussa loimme vuoteen 2028 asti ulottuvaa strategiaamme, otimme kuntalaiset, eri alojen asiantuntijat sekä kaupungin henkilöstön tiiviisti mukaan suunnittelutyöhön. Strategiatyön evästykseksi saadun palautteen määrä oli yllättävän suuri: saimme kaikkiaan reilut 350 vastausta.

Pitkän aikavälin tavoitteissa kuntalaiset korostivat ennen kaikkea kuntatalouden tasapainottamista ja myös elinkeinojen kehittämistä, mutta heti niiden jälkeen nousi esille terveyspalvelujen ja liikunnan merkitys.

Kyselyyn vastanneet ovat mielestäni täysin oikeassa. On erittäin tärkeää, että huolehdimme aktiivisella elinkeinopolitiikalla työllisyydestä sekä veropohjan riittävyydestä ja pidämme kuntataloutemme kunnossa. Näin luomme puitteet, joissa myös palveluja on mahdollista kehittää monipuolisesti.

Viime aikoina, taloudellisesti vaikeiden aikojen seurauksena, Lappeenrannan kaupunki on monien muiden kuntien tavoin sopeuttanut ja kehittänyt palvelurakenteitaan ja seulonut investointejaan.

Investoinneissamme olemme määrätietoisesti pitäneet lapsiperheet etusijalla ja kohdistaneet niukkenevia voimavarojamme päiväkotien, kouluverkon ja asuinalueiden rakentamiseen. Johtotähtenämme on luoda perheille olosuhteet, joissa arki on sujuvaa ja kasvuympäristö turvallista sekä viihtyisää.

Miten sitten toteutamme näitä tavoitteitamme taloudellisesti vaikeina aikoina?

Olemme onnistuneesti pystyneet paikkaamaan niukkuutta kaupungin eri toimialojen keskinäisellä yhteistyöllä sekä yhteistyön vahvistamisella Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi toimintatapoja on muutettu entistä ratkaisukeskeisemmiksi.

Juuri kasvatus- ja opetustoimi on ollut ensimmäisenä muuttamassa toimintakulttuuriaan ratkaisukeskeiseen suuntaan ja etsinyt yhteistyökumppaneita avoimin mielin.
Hyvänä esimerkkinä on ollut valtakunnallista huomiota saanut Liikkuva koulu -hanke, jossa liikunta- ja nuorisotoimi, sosiaali- ja terveyspiiri sekä useat järjestöt ovat olleet mukana innostamassa lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan.

Olemme myös pitkäjänteisen ja tuloksellisen asukastoiminnan ja viestinnän ansiosta pystyneet edistämään kuntalaisten oma-aloitteisuutta. Parhaillaan, jo vakiintuneen asukastoimintamme rinnalla, on meneillään Myö tehään porukalla -hanke. Ja samaan aikaan kaupunki luo suotuisia olosuhteita koko perheen yhteiselle lähiliikunnalle.

Taloudellisesti tiukkoina aikoina riski nuorten syrjäytymisestä kasvaa. Olemme jo vuosien ajan rakentaneet eri tahojen yhteistyöllä tukiverkkoa ja matalan kynnyksen palveluja, jotta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret löydettäisiin ajoissa. Lappeenranta on muun muassa mukana Ohjaamo-hankkeessa.

Kuten puheeni alussa mainitsin, Lappeenranta on kansainvälinen kaupunki. Asukkaidemme joukossa puhutaan yli 70 eri äidinkieltä. Tosin monet näistä kieliryhmistä ovat varsin pieniä. Suurin vieraskielisten ryhmä on liki kolmetuhatta venäjää äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Huomattavan osan tästä joukosta muodostavat lapsiperheet.

Monikulttuurisessa Lappeenrannassa pidämme asenneilmapiirin merkitystä kasvatustyössä erittäin tärkeänä ja luomme määrätietoisesti tilaisuuksia eri kulttuurien kohtaamiselle: mitä paremmin tunnemme toistemme näkemyksiä ja tapoja, sen paremmin pystymme kehittämään yhteistä, ilmapiiriltään suvaitsevaista kaupunkia.

Arvoisat Lapsiystävällisen kuntaverkoston yhteistyökumppanit

Lappeenrannassa on tehty johdonmukaista ja monialaista lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä jo vuodesta 1998 lähtien, jolloin valmisteltiin ensimmäinen Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko.

Nyt täytäntöönpanovaiheessaan on jo viides hyvinvointiselonteko, jonka toteuttamista ohjataan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteilla sekä Lappeenrannan kaupungin strategiaohjelmilla.

Lappeenrantalaisessa päätöksenteossa pidämme tärkeänä, että lasten ja nuorten mielipiteitä kuunnellaan ja ne otetaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon.

Nuorisovaltuustomme on toiminut aktiivisesti vuodesta 2000 alkaen. Lappeenrannassa toimii myös lasten parlamentti, joka kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2011. Lisäksi kaupunkimme nuorisotoimi ja kasvatus- ja opetustoimi järjestävät kouluilla päättäjien ja nuorten kohtaamistapahtumia, niin sanottuja Vaikuttamispäiviä. Myös itse olen ollut mukana vaikuttamispäivissä vastaamassa nuorten kysymyksiin.

Uskallankin sanoa, että kaupunkimme on nuorten mieleen, koska ilmapiirimme on kannustava. Kannustavat kasvukokemukset ja ihmissuhteet sekä omien vahvuuksien tunnistaminen luovat pohjaa elinikäiselle oppimiselle, joka on tärkeää rakennusainetta hyvälle elämälle.

Karjalaiseen luonteenlaatuun kuuluu myös asioiden prosessointi yhdessä muiden kanssa. Keskustelevassa yhteisössä lapset ja nuoret rohkenevat kertoa mielipiteensä, koska huomaavat, että heitä kunnioitetaan.

Kun nuori kokee, että hän voi vaikuttaa ympäristöönsä, hänestä kehittyy terveellä tavalla kriittinen aikuinen, joka ei pelkää eteen tulevia ongelmia eikä tyydy passiiviseen vastaanottajan rooliin.

Meitä ympäröivä upea järviluonto sekä kodikkaat asuinalueemme antavat lapsillemme hyvät edellytykset kehittyä luonnonläheisiksi ja elämän laatua arvostaviksi kansalaisiksi.

Toivotan teille kaikille mielenkiintoista verkostotapaamista Lappeenrannassa.