
Lappeenrannan taidemuseo on Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo, jonka toiminta-alueena ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Lappeenrannan taidemuseo toimii tämän alueen keskustaidemuseona tarjoten alueen kunnille palvelujaan kuten kiertonäyttelyitä, kuvataiteen asiantuntija-apua, lainattavia filmejä jne. Lappeenrannan taidemuseo kerää ja dokumentoi tietoja alueen taideoloista ja taiteilijoista. Myös kuntien taidekokoelmien luettelointi ja sähköisiin tietokantoihin vieminen kuuluu aluetaidemuseon tehtäviin.
Linnoitus on Lappeenrannan vanhin kaupunginosa, jossa sijaitsevat mm. Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo, käsityöläisten pajoja ja kauppoja, kahvila, YLE: n Etelä-Karjalan toimitus, tanssikoulu, kuvataidekoulu sekä asuntoja. Linnoituksen alue on poikkeuksellisen arvokas kulttuuriympäristö, jonka vanhat rakennukset, linnoituslaitteet ja maanalaiset kerrokset ovat suojeltuja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä saa hävittää, esim. purkaa. Linnoituksen nettisivuilla voit perehtyä Linnoituksen historiaan ja nykyaikaan sekä Lappeenrannan kaupungin perustamiseen.

Luettelointi on museoesineiden luokittelua ryhmiin ja kuvailua erilaisten ominaisuuksien perusteella. Museon haltuun tullut esine luetteloidaan eli sille annetaan numero, jonka avulla esine myöhemmin tunnistetaan ja löydetään. Jokaisesta esineestä tallennetaan talteen keskeiset tiedot ja otetaan valokuva.

Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Ne kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta. Jotkut muinaisjäännökset, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet ja linnavuoret, erottuvat maisemassa vielä tänäkin päivänä. Jotkut ovat kokonaan maan peitossa, kuten esim. asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat. Veden alla yleisimpiä muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt.
Museo on laitos, johon on järjestelmällisesti kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa ja luonnontiedettä koskevaa aineistoa. Aineistoa on yleensä esillä erilaisissa näyttelyissä. Usein museoissa myös tehdään tutkimuksia ja julkaistaan kirjoja, neuvotaan ja opetetaan, järjestetään työpajoja ja muita tapahtumia. Suomessa on yli tuhat erikokoista ja – tyyppistä museota.
- Kotiseutumuseo on paikallista historiaa ja perinnettä tallentava ja esittelevä paikallismuseo, joiden esineet liittyvät usein maatalouteen ja kuvaavat erityisesti aikaa ennen maatalouden koneistumista. Kotiseutumuseoita on lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja kylässä. Museot on monesti sijoitettu vanhoihin rakennuksiin tai maalaispihapiireihin ja ne ovat auki lähinnä kesäisin.
- Kulttuurihistoriallinen museo tallentaa etenkin tyypillisiä, tavallisia ja suurissa määrin esiintyviä esineitä esimerkkeinä ihmisen ja kulttuurin kehityksestä. Usein kulttuurihistorialliset museot pyrkivät erikoistumaan johonkin ajanjaksoon, tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai johonkin alaan. Kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallinen museo on Suomen kansallismuseo.
- Maakuntamuseo on nimensä mukaisesti alueellinen, maakunnallinen osa Suomen museolaitosta. Maakuntamuseot edistävät ja ohjaavat oman alueensa museotoimintaa ja kulttuuriympäristön säilyttämistä, harjoittavat tutkimus-, näyttely- ja tallennustoimintaa sekä vastaavat erikseen annetuista tehtävistä kuten rakennusperinnön suojelusta ja vaalimisesta. Museon tarjoamiin palveluihin kuuluvat mm. paikallismuseoissa työskentelevien neuvonta, rakennusten korjausneuvonta, valokuva-arkiston palvelut ja näyttelyiden lainaustoiminta.
- Taidemuseo on museo, johon on talletettu erilaisia ja erityyppisiä taideteoksia kuten veistoksia, maalauksia, piirroksia. Lisäksi taidemuseot tutkivat, säilyttävät ja pitävät näytteillä taideteoksia. Taidemuseon tavoitteena on kertoa ihmisille kuvataiteista ja lisätä taiteen tuntemusta. Aluetaidemuseo keskittyy oman alueensa taiteeseen ja toimintaan. Suomessa on 16 aluetaidemuseota, joista yksi on Lappeenrannan taidemuseo.
- Erikoismuseo on tiettyyn ilmiöön tai esinetyyppiin keskittynyt museo, joka tallentaa, tutkii ja esittelee kyseiseen aihepiiriin kuuluvaa materiaalia. Suomessa on useita erikoismuseoita, esim. Luonnontieteellinen museo, Tekniikan museo ja Sotamuseo. Etelä-Karjalan erikoismuseoita ovat esim. Kanavamuseo ja Lotta-museo. Lisää museoita löydät Etelä-Karjalan museoportaalista, jonne on koottu kaikkien tämän alueen museoiden tiedot.
- Ulkomuseo on museoalue, jossa on useita alkuperäisiä rakennuksia niihin sijoitettuine esineineen.
Museokauppa on museoiden yhteydessä toimiva kauppa, jossa voi olla myytävänä esimerkiksi museoon liittyviä tavaroita. Museokaupan tuotteet eivät ole kuitenkaan vanhoja, vaan aivan uusia! Etelä-Karjalan taidemuseon kauppa on nimeltään Sulotar, taidemuseon ensimmäisen taidehankinnan, Unto Pusan Kolme sulotarta, mukaan. Myös Wolkoffin talomuseossa ja Etelä-Karjalan museossa on museokauppa.

Museopedagogiikka on eräänlaista museoissa oppimista ja opiskelua, mutta tämä opiskelu ei koske vain lapsia ja nuoria, vaan museoissa voivat oppia kaikenikäiset ihmiset vauvasta vaariin! Museoiden näyttelyihin voi liittyä tehtäviä tai opastuksia, jotka ovat osa museopedagogiikkaa, samoin kuin museoiden järjestämät työpajat, esitelmät, luennot ja muut tapahtumat.
Museologia on yliopistossa opiskeltava aine, joka tutkii mm. museoiden historiaa, museotyötä ja sen tavoitteita sekä museoiden toimintaa.
Museoviesti on Lappeenrannassa kerran vuodessa ilmestyvä museoalan lehti, joka kertoo Lappeenrannan museoiden tapahtumista, näyttelyistä ja muusta toiminnasta. Museoviestin voi ladata netistä Etelä-Karjalan museon etusivulta.
Museovirasto ei ole oikeastaan museo ollenkaan, vaan eri alojen asiantuntijoista muodostuva virasto ja museoalan ylin viranomainen, joka ohjaa ja kehittää koko Suomen museotoimintaa. Museoviraston työntekijät tutkivat ja hoitavat suomalaista kulttuuriperintöä, huolehtivat esimerkiksi muinaisjäännösten ja rakennusperinnön suojelusta sekä kehittävät museotoimintaa. Museovirasto tehtäviin kuuluu myös huolehtia 16 eri museosta ja linnasta, mm. Suomen Kansallismuseosta ja Turun linnasta.
Muusat eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden haltiattaria. Nykyään muusa on taiteellisen inspiraation symbolihahmo. Etelä-Karjalan taidemuseon oma maskottikissa on nimeltään Muusa.
Paluu alkuun

Nykytaide on oman aikamme taidetta, uutta taidetta. Nykytaide sisältää tavallisesti uusia näkökulmia, aiheita, materiaaleja, tekotapoja tai ideoita, ja sen ymmärtämistä pidetään joskus perinteistä taidetta vaikeampana.
Näyttely on usein näkyvin osa museotoimintaa. Näyttelyissä on teema, kuten tarina, esineryhmä, historiallinen tapaus tai henkilö, josta kerrotaan tekstien, aitojen esineiden, valokuvien, kuvataiteen tai vaikkapa filmien avulla. Näyttelyillä pyritään vaikuttamaan tuottamalla mielihyvää sekä tarjoamalla kokemuksia ja uutta tietoa.
- Kokoelmanäyttely on yhden tai useamman museon kokoelmista koottu näyttely.
- Perusnäyttely on yleensä museon omista kokoelmista rakennettu, monivuotinen näyttely, joka esittelee esimerkiksi tietyn maantieteellisesti rajatun alueen historiaa, taidetta tai luontoa. Taidemuseoissa saatetaan puhua myös kokoelmanäyttelyistä tai ripustuksista.
- Verkkonäyttely on internetissä oleva näyttely. Lappeenrannan museoilla on useita erilaisia verkkonäyttelyitä, muuan muassa seuraavat:
- Hei hoplaa! – sivusto kertoo valokuvin Lappeenrannan Rakuunamäen jokapäiväisestä elämästä ennen toista maailmansotaa. Sivuilla on lähes 300 valokuvaa ja lyhyttä tarinaa kasarmien elämästä.
- Kauskilan kalmiston arvoitus on enemmänkin peli kuin näyttely. Sen mukana pääset tutkimaan Lappeenrannan alueen ensimmäisen ja siis vanhimman kirkonpaikan jäämistöjä.
- Kadonnutta ja katoavaista Lappeenrantaa - näyttely esittelee pikkukaupungin elämää muutama vuosikymmen sitten. Lappeenranta on muuttunut noista ajoista todella paljon; käy katsomassa, tunnistatko sinä, mistä kuvat on otettu!
- Yksityisnäyttely yhden taiteilijan teoksista koottu näyttely.

Opastus on näyttelyyn tutustumista oppaan johdolla. Opas voi olla museon amanuenssi, museolehtori tai muu henkilö, joka osaa kertoa näyttelyn esineistä tai taideteoksista. Oppaan mukana näyttelyyn tutustuminen on hauskaa ja monipuolista. Opas osaa vastata kysymyksiin, ja hänelle voi myös kertoa omia ajatuksiaan näyttelystä. Museoissa voidaan järjestää myös draamaopastuksia, jolloin opas pukeutuu rooliasuun ja näyttelee jotain ihmistä tai hahmoa samalla kun kertoo näyttelystä. Draamaopastus on tavallaan teatterin ja opastuksen yhdistelmä. Joskus myös museovieraat voivat osallistua draamaopastukseen.

Paluu alkuun

Pekka-lotja on Etelä-Karjalan museon pienimpien museovieraiden suosiossa oleva lasten leikkilotja. "Pekka" on saanut nimensä vuosina 1872–1953 eläneen taipalsaarelaisen lotjamestari Pekka Väkevän mukaan. "Pekan" kannella voi leikkiä lotjan kapteenia tai vaikka kahvilan emäntää.
Pienoismalli. Museoissa on yleensä oman kotikaupunkinsa pienoismalli. Etelä-Karjalan museo on kuuluisa Viipurin pienoismallistaan.

Piinalle on taiteilija Heli Pukin Etelä-Karjalan museolle suunnittelema ikivanhasta, piikivestä lohkotusta amuletista juontuva maskotti.

Rakennustutkimus on museon rakennustutkijan työtä. Rakennustutkija kerää tietoja vanhoista ja arvokkaista rakennuksista, neuvoo niiden korjaamisessa ja on asiantuntijana mukana päättämässä maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa. Vanhojen rakennusten suojelu ja oikeaoppinen hoito on osa kulttuuriperinnön säilyttämistä ja siten tärkeä osa museon työstä.

Rakuuna on ratsumies, eli hevosella liikkuva sotilas. Lappeenrannassa on aikoinaan ollut rakuunarykmentti, jonka mukaan on saanut nimensä Rakuunamäen kaupunginosa. Rakuuna on myös hyvänmakuinen yrtti!
Ratsuväkimuseo sijaitsee Linnoituksessa, yhdessä sen vanhimmista rakennuksista. Ratsuväkimuseo kertoo suomalaisen ratsuväen vaiheista.

Paluu alkuun

Taidehistoria on historian tutkimuksen alue, joka tutkii eri taidealoja, kuten kuvataiteita ja arkkitehtuuria sekä erilaisia taidekäsityksiä ja -teorioita. Taidemuseoiden henkilökunta on usein opiskellut taidehistoriaa.
Työpaja on museossa järjestettävä tapahtuma, jossa museokävijät pääsevät tekemään itse jotain, esim. maalaamaan tai piirtämään. Etelä-Karjalan taidemuseo on järjestänyt esim. magna-piirustuspajoja, korupajoja sekä maalauspajoja.

Vihreät makasiinit ovat Linnoituksessa sijaitsevat kaksi suurehkoa rakennusta Ratsuväkimuseon ja taidemuseon välissä. Toinen makasiineista kuuluu teatterille ja toinen taidemuseolle. Makasiineissa järjestetään näyttelyitä, myyjäisiä ja muita tapahtumia, enimmäkseen kesäisin mutta myös esim. jouluna.
Vitriini on lasinen laatikko, jonka sisälle on järjestetty esineitä katsottavaksi.

Wolkoffin talomuseo on kaupungin keskustassa sijaitseva kotimuseo, joka kertoo talossa asuneen Wolkoffin perheen elämästä.


Äänimaisema on näyttelyyn liittyviä ääniä, musiikkia tai muita äänitehosteita.
Paluu alkuun