Valitse taso

Viestinnän tavoitteet – miksi kaupunki viestii?

Viestinnällä ollaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa ja osallistetaan asukkaat kaupungin kehittämiseen

Kaupunki on olemassa kuntalaisia varten. Kuntalaisilla on oikeus tietää, miten kunnan asioita hoidetaan sekä oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan.

Lappeenrannan kaupunkikonsernin viestinnän tavoite on omalta osaltaan edistää kaupungin strategian toteutumista ja toimia kaupungin ja sen asukkaiden hyväksi. Viestintä tarjoaa tietoa kaupungin tavoitteista, suunnitelmista ja päätöksenteosta sekä palveluista ja toiminnasta. Viestinnällä edistetään lappeenrantalaisten hyvinvointia ja luodaan edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle sekä kuntalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa kaupungin toimintaan. Viestinnällä myös aktivoidaan kuntalaisia osallistumaan ja pitämään huolta elinympäristöstään, itsestään ja toisistaan.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen avulla palveluita ja toimintaa voidaan kehittää asiakastarpeita vastaaviksi. Viestinnällä myös rohkaistaan ja ohjataan ihmisiä uusien asiointi- ja palvelutapojen käyttöön.

Viestinnällä rakennetaan kaupungin mainetta ja vaikutetaan

Kaupunkikonsernin viestintä tukee johtamista ja kehittämistä sekä strategisten tavoitteiden toteutumista. Viestinnällä rakennetaan vahvaa, kaupungin ainutlaatuisuuksiin ja vahvuuksiin perustuvaa mainetta kansainvälisenä yliopistokaupunkina ja kestävän kehityksen edelläkävijänä, Suomen ilmastopääkaupunkina.

Viestinnällä edistetään Lappeenrannan aseman vahvistumista palveluistaan huolehtivana ja asukkaiden viihtyvyyttä vaalivana vetovoimaisena maakuntakeskuksena. Avoin ja vuorovaikutukseen perustuva viestintä ja toimintakulttuuri kannustavat asukkaita ja kaupungin omaa henkilöstöä olemaan ylpeitä omasta kaupungistaan ja markkinoimaan kaupunkia positiivisessa hengessä. Jokainen lappeenrantalainen on kaupungin PR-lähettiläs ja iloisen kaupunkikuvan välittäjä. Markkinointiviestinnällä houkutellaan uusia asukkaita, opiskelijoita ja yrityksiä muuttamaan Lappeenrantaan sekä matkailijoita vierailemaan täällä. Edelleen viestinnällä ja markkinoinnilla edistetään Lappeenrannan kehittymistä kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi koulutuksen, osaamisen, matkailun ja kestävän kehityksen edelläkävijäkaupungiksi.

Viestintä luo työtyytyväisyyttä

Hyvä viestintä on merkittävä työtyytyväisyyteen vaikuttava tekijä. Se edistää henkilökunnan luottamusta ja sitoutumista Lappeenrannan kaupunkikonserniin työnantajana.

Riittävällä työyhteisöviestinnällä varmistetaan, että kaupunkikonsernin työntekijät ja luottamushenkilöt saavat oman työnsä tarkoituksenmukaiseen suorittamiseen tarvitsemansa tiedon. Sisäisen viestinnän avulla kerrotaan henkilöstölle ja luottamushenkilöille kaupunkikonsernin tavoitteista, toiminnasta ja taloudesta, tulevista muutoksista sekä henkilöstöä koskevista päätöksistä ja henkilöstöeduista, kuten myös muista ajankohtaisista asioista.

Hyvä työyhteisöviestintä kasvattaa kaupungin mainetta tavoiteltavana ja hyvänä työnantajana, mikä luo paremmat edellytykset myös hyvälle ulkoiselle viestinnälle. Jokainen henkilöstöön kuuluva viestii ja edustaa kaupunkia omalta osaltaan arkipäivän työtehtävissään.

Sisäistä viestintää toteutetaan kaikilla organisaation tasoilla ja sen onnistuminen on koko henkilökunnan asia.

Lainsäädäntö velvoittaa

Perustuslaki, kuntalaki, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) ja hallintolaki säätelevät kunnan viestintävelvollisuutta.

Niin ikään EU:n yleinen tietosuoja-asetus, tietosuojalaki ja laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sisältävät säädöksiä viestintävelvoitteista sekä erityisesti viestinnän välineisiin ja menetelmiin liittyviä velvoitteita.

Perustuslaki määrittelee jokaisen perusoikeuden tietoon ja hyvään hallintoon. Viranomaisen asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia, ja jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.

Kuntalaki velvoittaa tiedottamaan kunnan toiminnasta asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille ja luomaan edellytykset osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Kunnan on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan ja asioiden valmisteluun. Tätä edistetään muun muassa tiedottamalla valmisteilla olevista asioista ja järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja tukemalla asukkaiden oma-aloitteista osallistumista ja asioiden hoitoa.

Kuntalain viestintäsäännöksessä velvoitetaan kuntaa antamaan riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Edelleen velvoitetaan tiedottamaan, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Julkisuuslaki turvaa ja edistää tiedonsaantia. Viranomaisen tulee toimia julkisuusmyönteisesti. Toisaalta viranomainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että salassa pidettäviä tietoja ei paljasteta. Tiedonsaannin rajoittamiselle tulee olla laissa säädetty peruste. Jos pyydettyjä tietoja ei anneta, tämä on perusteltava ja pyydettäessä tehtävä asiasta valituskelpoinen päätös.

Hallintolaki määrittelee hyvää hallintoa ja täydentää kuntalain tiedottamissäännöstä sekä julkisuuslain säännöksiä tiedonsaannin edistämisvelvollisuudesta. Laajavaikutteisen asian vireilläolosta tulee ilmoittaa ja niiden osalta tulee varata vaikuttamismahdollisuuksia. Asianosaista tulee kuulla ennen asian ratkaisua.

Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee vielä erikseen alueiden käyttöön ja rakentamiseen liittyvää tiedottamista. Kunnan velvollisuus tiedottaa koskee myös kuntakonsernia. Mikäli kunnan tehtävä on annettu yhteisön tai säätiön hoidettavaksi, kunnan on sopivin tavoin tiedotettava asukkailleen yhteisön tai säätiön toiminnasta. Samoin on syytä menetellä entisestään lisääntymässä olevien ostopalveluiden suhteen.