Valitse taso

Parhaat luontopihat palkittiin 

Luontopiha logo(JPG) (Aineisto) (ID 201165).jpg

Keväällä käynnistetty Luontopiha 2021 -kilpailu päättyi elokuun lopussa. Tempauksessa etsittiin villeimpiä luontopihaideoita ja osallistujia löytyi sekä Lappeenrannan että Lemin alueilta. Kilpailulla tavoiteltiin asukkaiden ja mökkiläisten kiinnittämään huomiota luonnon monimuotoisuuteen, kuinka luonnonkirjoa voidaan lisätä ja ylläpitää omassa pihapiirissä. Monin paikoin luonnonkirjo on kaventunut ja ihmiset haluavatkin auttaa luontoa omilla teoillaan.

Ympäristötoimi kiittää kuluneesta kesästä ja luonnonkirjon hyväksi tehdystä työstä kaikkia Luontopiha-kilpailuun osallistuneita sekä luontopihoja muuten vaan rakentaneita ja vaalineita ihmisiä. Mukaan osallistui yksityisiä omakoti- ja mökkipihoja sekä yksi asunto-osakeyhtiö.

Jokainen piha toi esille luonnon monimuotoisuutta omalla tavallaan. Lisäksi ratkaisut tarjosivat eliölajeille luonnollista ympäristöä, mikä oli koko tempauksen idea. Palkittavat pihat valitsi raati, johon kuului Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n tutkija Kimmo Saarinen, kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen sekä ympäristötarkastaja Taina Lahtela.

Raati nosti palkinnolle kaksi erilaista pihaa. Toinen niistä on Tiina Lavikan noin 1000 m2 yksityispiha, jossa ei ole siistiksi ajeltua nurmea lainkaan.
Toinen palkittu on asunto-osakeyhtiö, luontopihaksi vasta muotoutumassa oleva As Oy Lappeenrannan Rovastinrinteen piha, jonka talon asukas Hilla Tolonen ilmoitti kisaan mukaan. Onnea voittajille!

Luontopihaideologia on saanut myönteistä palautetta ja teemalla jatketaan siten myös ensi vuonna 2022. Luontopiha-ideologiassa ei haluta riistää ihmisiltä puutarhatöiden iloa. Luonnonkirjoa pihoilla voi lisätä monin eri keinoin, jokaiseen pihaan löytyy sopivia elementtejä luonnonkirjon lisäämiseksi. Yksinkertaisimmillaan luonnonkirjoa voi lisätä jättämällä pihapiirin leikkaamatonta nurmea. Pihapiipiirin voi ripustaa  linnunpönttöjä,  perustaa vesilammikon, sadepuutarhan, kivikon, kukkaniityn, viherkaton,  säästää "rikkaruohoja" ja käyttää villiyrttejä ravintona, istuttaa puita ja vaalia vanhoja puita, säästää pajupensaita ja puita pörriäisille keväisinä ravintoloina, välttää myrkkyjä ja valita eksoottisten koristekasvien sijasta omaan luontoomme soveltuneita kasveja, joista hyönteisetkin hyötyvät ja kierrättää ravinteita perustamalla komposti ja lahopuuaita joissa ötökätkin viihtyvät. Luontopihassa vältetään myös turhien keinovalojen käyttöä. Luontopihaa voi rakentaa myös parvekkeille ja terasseille esimerkiksi perhosbaarein, hyönteishotellein ja ruukkuistutuksin.  

 

Lappeenrannassa valmistellaan luonnonmonimuotoisuus-ohjelmaa, asukkaita tullaan osallistamaan syyskaudella

Lappeenrannan luonnon monimuotoisuusselvitys valmistui (4/2021), lue
Selvitys Lappeenrannan luonnon monimuotoisuudesta.pdf tai 
Tiivistelmä, selvitys Lappeenrannan luonnon monimuotoisuudesta.pdf 
(Selvitys: Anna Vuori, ympäristösuunnittelija). Selvityksen perusteella Lupalautakunta päätti aloittaa luonnon monimuotoisuusohjelman valmistelemisen ja saattaa se valtuuston hyväksyttäväksi. Ohjelman valmistelu on käynnistynyt ja asukkaita tullaan osallistamaan ohjelman valmistelussa syyskauden aikana.

Luonnon monimuotoisuusselvityksen aineistona käytettiin paikkatietoaineistoja, joiden pohjalta luonto jaettiin viiteen luontotyyppiryhmään: metsät, suot, vesi- ja rantaluonto, kallioluonto sekä perinnebiotoopit ja muut kulttuurivaikutteiset elinympäristöt. Ryhmien sisällä tarkasteltiin Lappeenrannalle ominaisia luonnonpiirteitä, tärkeitä ekologisia verkostoja sekä muita arvokkaita luonnonalueita. Kohdealueena on koko kunta, mutta erityinen huomio kohdistui taajama-alueisiin ja muihin maankäytön painealueisiin.

Selvityksessä nousevat esille nousevat Saimaa ja Salpausselkä, joiden kainaloon on kehittynyt rikas luontomme. Ominaista ovat muun muassa monipuolinen vesi- ja rantaluonto, Saimaan saaristo ja rantakallioiden kedot sekä Salpausselän lähteet, purot ja paahdeympäristöt. Taajamametsät muodostavat varttuneen sekametsäkokonaisuuden. Pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa liittää Lappeenrannan luonnon itänaapurin metsiin, soihin ja vesistöihin, ja tällä ekologisella yhteydellä on valtakunnallista merkitystä Suomen luonnolle. Lappeenrannan luonnon huippukohteita ovat myös  keskustassa sijaitsevat lentokenttä ja Linnoitus.

kelo palokorolla 250x.jpg

Luonnonsuojelualueet

Luonnonsuojelualueiden rauhoituspäätökset tekee valtio. Maanomistaja voi halutessaan hakea rauhoituspäätöstä ympäristöministeriöltä. METSO-ohjelman kautta voi hakea samanaikaisesti suojelupäätöstä ja korvausta vanhan metsän suojelemiseksi pysyvästi tai määräajalle. 

Natura 2000-alueet

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toiminta-alueella Natura 2000-verkostoon kuuluu Lappeenrannassa 21, Lemillä 2, Savitaipaleella 5 ja Taipalsaarella 5 Natura 2000-aluetta. Osa Natura-alueista on niin laajoja, että ne ulottuvat useamman kunnan alueelle (ks. sivun linkki).  

Luonnonmuistomerkit

Luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Lupalautakunta. Asianosainen eli maanomistaja voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta rauhoituspäätöstä. Viranomainen katsoo hakemuksen perusteella onko rauhoituspäätökselle perustetta.

Yleisimmin luonnonmuistomerkki on suuri puu, puuryhmä tai esim. näyttävä siirtolohkare. Luonnonmuistomerkin perustamiseksi on oltava perusteltu luonnontieteellinen tai maisemallinen syy. 

Tervaleppälehtoa kapea 600x.jpg

 

Luonnonsuojelutehtävistä

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, johon kuuluu Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari vastaa luonnonsuojelulain mukaisista tehtävistä.
Luonnonsuojelulain tehtäviä ovat viranomaistehtävät ja toisaalta luonnonsuojelun edistämistehtävät. Luonnonsuojelun viranomaistehtävistä seutuyksikölle (kunnille) kuuluu luonnonmuistomerkin rauhoituksesta tai rauhoituksen loppumisesta päättäminen. Muut päätöksiä edellyttävät luonnonsuojelun viranomaistehtävät seutukuntien alueella kuuluvat Kaakkois-Suomen ELY -keskukselle.

Kunnan tulee edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Tämä edellyttää paikallisten luonnonolosuhteiden ja suojelukohteiden tuntemista, sekä saadun tiedon soveltamista mm. alueiden käytön suunnitteluun. Luonnonsuojelun vaatimukset tulee huomioida alueen kaavoituksessa, rakentamisessa ja maa-ainesten otossa.   

Luontopolut

Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueella on kuntien ja Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön yhteisissä hankkeissa tehtyjä luontopolkuja (ks. sivun linkit).

 

Lisätiedot:
ympäristötarkastaja Taina Lahtela puh 040 5298480