Valitse taso

Lupiinitalkoot lentokentällä 21.6.2021

Lappeenrannan lentokentällä järjestetään avoimet luonnonhoitotalkoot maanantaina 21.6.2021 klo 14.00−18.00. Haitallinen vieraslaji lupiini eli komealupiini on uhka lentokentän kedolle, joka on Suomen hienoimpia paahde-elinympäristöjä. Talkoissa tehtävänä on kaivaa lupiinia maasta pois ja näin turvata lentokentän kedon säilyminen harvinaiselle eliölajistolle suotuisana. Katso tiedote talkoista, linkki oikealla ajankohtaista-palstalla.

Jättipalsami.JPG

Jättipalsamitalkoot 2021

Kaupunki järjestää yhdessä VieKas LIFE -hankkeen kanssa haitallisen vieraslajin jättipalsamin kitkentätalkoita asukkaille. Talkoissa tarjotaan opastusta, hansikkaat ja virvokkeita. Suosittelemme pukeutumaan ihoa peittävästi; hattu, saappaat, pitkähihainen pusero ja pitkät housut. Tervetuloa!

ti 8.6. ja pe 9.7. klo 16-19 Sammonlahden uimaranta, Rantaniitynkatu
ke 9.6. ja ti 13.7. klo 16-19 Karhuvuoren urheilukenttä, Viistokatu / Karhuvuorenkatu
to 10.6 ja ti 6.7. klo 16-19 Harapaisen urheilukenttä, Katsastajankatu
ti 15.6. klo 16-19 Rakuunamäki, Pumppuhuoneen ranta, Upseeritie
ke 16.6. ja to 8.7. klo 16-19 Hiessilta, Hiessillanoja, Ukonmäenkadun ja Vanhan Viipurintien risteys
to 17.6. ja ke 7.7. klo 16-19 Tirilä, Kujansuu
ti 22.6. klo 16-19 Myllysaari, Kirkkoherranlahti, Ainonkatu
ke 23.6. klo 16-19 Pallo, junaradan varsi, Huopatehtaankatu
ke 30.6. klo 16-19 Karhuvuori Viljapuisto, Leseenkatu
to 1.7. ja ke 14.7. klo 16-19 Rauha, Rauhan ranta, Vipelentie

Taina Lahtela ympäristötarkastaja 040 5298 480 taina.lahtela@lappeenranta.fi
Jari Kiljunen aluekoordinaattori VieKas LIFE -hanke 040 484 2341 jari.kiljunen@sll.fi

 

VieKas-logo.jpg      LIFE logo.jpgLappeenranta-logo.jpg

 

Jättipalsamin keruukehikot

Jättipalsamin keruukehikko_2019_Kuva Anna Vuori (Valokuva) (ID 67586).jpg

Kaupungin maalla on muutamia jättipalsamin keruukehikoita, jotka on tarkoitettu omatoimiseen jättipalsamin kitkentään ja kasvijätteen sijoittamiseen jättipalsamin valtaamilla viheralueilla. Keruukehikoihin voi toimittaa ainoastaan jättipalsamia. Keruukehikot sijaitsevat Harapaisissa, Sammonlahdessa ja Karhuvuoressa, uusi keruukehikko pystytetään kesän 2020 aikana myös Tirilään.

Harapainen keruukehikko (Kartta) (ID 167272).PNG

Sammonlahti keruukehikko (Kartta) (ID 167273).PNG

Karhuvuori keruukehikko (Kartta) (ID 167274).PNG
Keruukehikot merkitty karttaan vihreällä tähdellä.


Tietoa vieraslajeista

Vieraslajit ovat alueen alkuperäiseen luontoon kuulumattomia lajeja. Vieraslajit ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. 

Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöönsä ja 
tuhoutuvat nopeasti. Joissakin tapauksissa vieraslajit kuitenkin menestyvät, 
muodostavat lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään. 
Jotkin vieraslajeista menestyvät erityisen hyvin ja ovat huomattava uhka 
aiheuttaessaan vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, 
viljelykasveille, metsätaloudelle tai muille elinkeinoille

Vieraslajikasvit paitsi vievät tilaa kotimaisilta, usein harvalukuisilta niitty- ja ketokasveilta, voivat myös muuttaa kasvupaikan ekologiaa perusteellisesti. Metsänpohjaa valloittavat lajit saattavat estää metsän luontaisen uudistumisen. Ne voivat myös aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa vaikuttamalla ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Haitat voivat olla myös sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.

Vieraslajeja koskeva lainsäädäntö

Kansallisesti tai EU:n alueella haitalliseksi säädettyjen vieraslajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästämien on kielletty.

EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa on mukana mm. jättiputket, jättipalsami, keltamajavankaali, täplärapu, supikoira ja piisami.

Suomen kansallisesti merkityksellisiä haitallisia vieraslajeja ovat mm. komealupiini, hamppuvillakko, kurtturuusu, lännenpalsami, minkki ja espanjansiruetana.  

Lisäksi Kansallinen vieraslajistrategia listaa koko joukon Suomen mitassa haitallisia vieraslajeja sekä tarkkailtavia tai paikallisesti haitallisia vieraslajeja.