Lappeenrannan Sammontalon työmaalla puurungon asennustyöt käynnistyvät

Lappeenrannan uuden monitoimitalon Sammontalon rakennustyöt ovat edenneet runkovaiheeseen. Työmaalla asennetaan puuelementtejä lohko kerrallaan paikalleen. Avainasemassa ovat yksityiskohtainen ennakkosuunnittelu, kattava kosteudenhallintasuunnitelma ja olosuhteiden hallinta työmaalla.

Työt pääosin puurakenteisena toteutettavan Sammontalon työmaalla ovat edenneet vauhdikkaasti sitten toukokuun aloituksen. Perustustyöt sekä väestösuojan paikallavalutyöt ovat edenneet suunnitellusti. Urakka etenee betonielementtien asentamisella, jonka jälkeen siirrytään puurungon pariin. Liikuntahallin betonipilarit sekä sokkelielementit asennettiin elokuussa ja koko liikuntahallin runko saadaan kasaan, kun väestönsuojaan osin tukeutuvat teräsristikot saadaan asennettua. Rakennuksen ääriviivat alkavat hahmottua.

Syyskuun alussa käynnistyy massiivipuuelementtirungon asentaminen. Rakennuksen ensimmäisen lohkon CLT-elementit asennetaan viikoilla 37–45, ja työ tulee etenemään vauhdikkaasti lohko kerrallaan. Yhden lohkon puuelementtiasennus valmiilta perustuksilta aina perustuksista ullakolle asti kestää noin 8 viikkoa. Vesikaton puuristikkoasennus, levytys ja vedeneristys tehdään heti elementtiasennusten perään. Näin rakennus saadaan lohkoittain säältä suojaan mahdollisimman nopeasti.

– Puurakenteiden asennusjärjestys ja työnaikaiset rakenteet on suunniteltu hyvissä ajoin yhteistyössä urakoitsijan ja rakennesuunnittelijan kanssa. Puurungon asennustyöt kestävät kesäkuun 2024 loppuun saakka. Sisäpuolisia työvaiheita käynnistetään sitä mukaa, kun ensimmäiset lohkot saadaan umpeen. Parhaillaan työmaalla työskentelee noin 70 henkilöä, ja hanke tulee työllistämään runsaasti paikallisia urakoitsijoita, kertoo SRV:n työmaapäällikkö Ari Makkonen.

Kosteudenhallinnan suunnitteluun panostettu merkittävästi ennen puurunkotöiden aloittamista

Merkittävä osa hankkeen kosteudenhallintaa on rakentamiseen liittyvien detaljien ennakointi ja suunnittelu.

– Hankkeessa on etsitty yhdessä tilaajan, käyttäjän, urakoitsijan, suunnittelijoiden ja eri asiantuntijoiden kanssa kosteudenhallinnan kannalta parhaat ratkaisut, joilla saadaan kokonaisuuden kannalta laadukkain mahdollinen toteutus. Hanketta toteuttamassa ovat puurakentamisen kovat ammattilaiset, joilla on kokemusta monista vaativammistakin CLT-rakenteisista kohteista, kertoo SRV Rakennus Oy:n projektijohtaja Harri Martin.

Puurunkoratkaisu, CLT- eli massiivipuurunko pilareineen, muotoutui hankkeen runkoratkaisuksi juuri kosteusteknisten ominaisuuksiensa takia.

– Liimattu massiivipuu on materiaali, joka saa kastua. Se kastuu pinnastaan, mutta myös kuivuu nopeasti, kun kuivumiselle luodaan edellytykset. Edetessämme lohko kerrallaan aina vesikattoon asti, CLT:t eivät ole sateen sattuessa kosteudelle alttiina pitkään, vaan kuivuvat nopeasti viimeistään katon alle päästyään. Suomessa on vastaavalla menetelmällä toteutettu massiivipuurakennuksia jo usean vuoden ajan. Myös muissa pohjoismaissa, kuten paljon Suomea sateisemmassa Norjassa, on samaa rakennustapaa käytetty jo pitkään, kertoo Wood Expert Oy:n Janne Manninen.

 

– Menetelmästä tehtyjen selvitysten ja aiempien toteutettujen kohteiden kokemusten ansiosta voimme luottavaisin mielin edetä rakennushankkeessa, kertoo hanketta rakennuttavan Lappeenrannan Toimitilojen projektipäällikkö Pekka Talonpoika.

Tärkeä osa kosteudenhallintaa on myös sääsuojauksen esivalmistus. Tehtaalla välipohjalaattojen yläpinnat ja päädyt suojataan kosteussulkukäsittelyllä ja yläpohjalaatat sääsuojakankaalla. Myös seinäelementtien ala- ja yläpinnat käsitellään kosteussulkuaineella ennen työmaalle toimitusta. Lisäksi elementtien saumakohdat teipataan ulkopinnasta ilmansulkuteipillä rakennuksen ulkovaipan ilmatiiviyden ja rakennusaikaisen vedenpitävyyden varmistamiseksi.

Salin katon tehtaalla esivalmistetut puukoteloelementit asennetaan sääolosuhteiden salliessa, ja katon pohjakermitys tehdään välittömästi kattoelementtien asennuksen jälkeen.

Kosteudenhallintaa ja sille asetetun tavoitetason täyttymistä valvotaan aktiivisesti työmaalla muun muassa viikoittaisilla kosteudenhallintakierroksilla ja perehdyttämällä työmaahenkilöstöä työmaan kosteushallinnallisiin erityispiirteisiin. Puurakenteiden kosteutta seurataan elementtien työmaalle tullessa aina kuormien vastaanoton yhteydessä. Lisäksi puurakenteisiin kiinnitetään etäluettavia mittareita, joilla saadaan jatkuvaa kosteusdataa rakenteista. Myös huonetilojen lämpötilaa ja ilmankosteutta seurataan runko- ja sisätyövaiheessa etäluettavilla mittareilla. Mittaustulokset ovat reaaliaikaisesti hankeryhmän nähtävissä. Huonetilojen olosuhteita hallitaan työmaa-aikaisella lämmityksellä, puhaltimilla ja tarvittaessa kosteudenpoistajilla. Kastumiselle alttiit materiaalit asennetaan sisällä vasta vesikaton valmistumisen jälkeen.

Sammontalon pääurakoitsijana toimii SRV. Puurunkourakoitsijana toimii SIA Skonto Prefab, jonka tehtaalta myös CLT-elementit tulevat. Liimapuut tulevat Versowood Oy:ltä ja puukoteloelementit Puurakentajat Rakennus Oy:ltä. Rakennustyöt valmistuvat vuoden 2025 kesällä.

Hankkeeseen voi tutustua Lappeenrannan Toimitilojen verkkosivustolla ja SRV:n verkkosivustolla.

Lisätietoja:

Pekka Talonpoika, rakennuttamispäällikkö, Lappeenrannan Toimitilat Oy
puh. 0400 668 760, pekka.talonpoika@lappeenranta.fi

Heidi Tetteh, viestintäpäällikkö, SRV
puh. 040 662 3220, heidi.tetteh@srv.fi