Verkostovesi

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi valvoo vesilaitosten toimittaman talousveden laatua. Talousveden tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1352/2015) laatuvaatimukset ja -suositukset. Tämän toteutumisen varmistamiseksi verkostosta ja vedenottamoilta otetaan säännöllisesti näytteitä valvontatutkimusohjelman mukaisesti.

Talousvettä toimittavissa laitoksissa tai vastaavissa työskentelevällä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevän henkilön on osoitettava talousvesihygieeninen osaaminen suorittamalla osaamistesti, jonka hyväksytysti suorittaneille Valvira myöntää vesityökortin.

Kohteiden, joiden vettä käytetään enintään 10 m³ päivässä tai joissa on alle 50 käyttäjää sekä haja-asutusalueiden elintarvikkeita valmistavien tai käsittelevien paikkojen (esim. kaupat, pienet leipomot, koulut ja päiväkodit), vesi tutkitaan sen sijaan STM:n asetuksen "Pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001)" mukaisesti 1 - 3 vuoden välein. Jokaiselle tällaiselle kohteelle on tehty oma valvontatutkimusohjelma.

Mikäli verkostoveden laadussa on ongelmia, kannattaa olla yhteydessä vesilaitoksen vikapäivystykseen, joka selvittää asiaa yhdessä terveystarkastajan kanssa ja ottaa tarvittaessa verkostovesinäytteen.

Kaivovesi

Kaivoveden laadun tulee täyttää Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (401/2001) laatuvaatimukset ja -suositukset. Kaivovesi (rengas- tai porakaivo) kannattaa tutkituttaa kaivon valmistuttua ja muutaman vuoden välein tämän jälkeen veden laadun varmistamiseksi. Veden laatu kannattaa tutkituttaa myös jos veden maussa, hajussa tai värissä todetaan muutoksia. Terveystarkastajaan kannattaa olla yhteydessä, jos epäilee kaivoveden voivan aiheuttaa terveyshaittaa.

Kaivoveden tutkimuskustannukset kuuluvat pääsääntöisesti kaivon omistajan maksettaviksi.

Juomavettä tutkitaan tietyissä laboratorioissa, joista Ruokavirasto ylläpitää rekisteriä. Ota yhteys laboratorioon hinnan, tutkimuksen laajuuden ja näytteenottoon liittyvien käytännön kysymysten selvittämiseksi. Lisätietoa saa myös terveystarkastajilta. 

Rengaskaivojen yleisimpiä ongelmia ovat pintavesivalumista johtuvat mikrobiologiset riskit, liiallinen rauta- ja mangaanipitoisuus, veden happamuus sekä fluoridi ja nitraatti. Porakaivoveden osalta kannattaa huomioida radon. Radonista löydät lisätietoja säteilyturvakeskuksesta.

Lisätietoja esim. kaivon rakenteista, kunnossapidosta ja vedenlaadun ohjearvoista saat mm. Vesi.fi -verkkopalvelusta..