Etusivu PalvelutC21-kaupunkien kaupunginjohtajat: TE-palveluiden siirto kuntiin hyvä tavoite – toteutuksessa valuvikoja
Ajankohtaista
22.6.2022 11.05

C21-kaupunkien kaupunginjohtajat: TE-palveluiden siirto kuntiin hyvä tavoite – toteutuksessa valuvikoja

Hallituksen esitys julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi on ollut lausuntokierroksella kunnissa. Uudistuksessa TE-palveluiden järjestäminen siirtyy valtiolta paikallistasolle. Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat pitävät uudistuksen tavoitteita hyvinä, mutta toteutuksen valuviat on mahdollista vielä korjata ennen kuin hallituksen esitys etenee eduskunnan käsittelyyn.

Valta ja vastuu tasapainoon

C21-kaupungit kannattavat HE-luonnoksen tavoitetta TE-palveluiden vaikuttavuuden lisäämisestä. Tämä toteutuu parhaiten, kun palvelut tuodaan osaksi kuntien palveluekosysteemiä. On hyvä lähtökohta, että valta ja vastuu työllisyyden edistämisestä olisivat jatkossa nykyistä enemmän kunnilla.

Toisin kuin hallitus on esittämässä, olisi kuitenkin selkeämpää, että jokaisella kunnalla olisi yhtä aikaa sekä rahoitus- että järjestämisvastuu. On oleellista, että kunnat saavat sopia TE-palveluyhteistyöstä kaikkia kuntalain yhteistoimintamuotoja käyttäen. Tämä ei vaikuta kansalaisten mahdollisuuksiin saada laadukasta palvelua eri puolilla maata.

Näemme suurimmissa kaupungeissa parhaana mallin, jossa järjestämisvastuu työvoima- ja yrityspalveluista tulee jokaiselle kunnalle, toteaa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. Kaupungit, joiden työvoiman määrä olisi vähintään 20 000 henkilöä, voisivat järjestää palvelut itsenäisesti, mutta tätä pienemmät kunnat sopisivat tehtävän hoitamisesta yhteistoiminnassa toisten kuntien kanssa. Yhteistoiminnasta sopivien kuntien yhteisen työvoiman määrän tulisi olla vähintään 20 000 henkilöä.

On myös muistettava, että TE2024-uudistus ei ratkaise kaikkia työmarkkinoiden haasteita. Järjestämisvastuun siirron lisäksi Suomi tarvitsee paljon muita työllisyyttä vahvistavia toimia.

Työnteon kannusteisiin ja verotukseen tulee olla valmis puuttumaan rohkeasti, jos Suomen työllisyysaste halutaan nostaa pysyvästi pohjoismaiselle tasolle. Uudistuksen rahoitusmallin myötä kasvava kunnan taloudellinen vastuu työttömyydestä ja kyky vaikuttaa työllisyyden kehitykseen tulisi olla esitettyä paremmin tasapainossa ja kuntien tulisi saada paremmat ja vaikuttavammat työkalut työllisyydenhoitoon, linjaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.

Rahoituksen tulee seurata työikäisen väestönkehitystä

Hallituksen esityksessä kuntien vastuun työttömyysturvan maksamisesta todetaan kaksinkertaistuvan. Tätä pyritään korvaamaan rahoitukseen suunnitellulla kompensaatiomallilla. Tämä ei kuitenkaan seuraisi väestönkehitystä, vaan ohjaisi tulevaisuudessa rahoitusta pois kasvukeskuksista eli sieltä, minne niin työlliset kuin työttömät keskittyvät. Uusi rahoitusmalli siirtää siis suhdanneriskiä valtiolta kuntatalouteen ja jakaa tulevaisuudessa rahoitusta yhtä lailla muuttotappiokuntiin, vaikka niiden koko työikäinen väestö muuttaisi pois. Tämä on suurimpien kaupunkien näkökulmasta kestämätöntä.

Matalasuhdanteissa työttömyys kasvaa tavalla, johon julkisilla työllisyyspalveluilla voidaan vaikuttaa vain osin. Kuntien ei pitäisi joutua luottamaan valtion hyväntahtoisuuteen, mikäli työttömyysturvakustannukset kasvaisivat tulevaisuudessa äkillisesti. Tämä on merkittävä epäkohta uudistuksessa ja sen rahoitusmallissa, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Kaupungit vaativat, että osa pitkäaikaistyöttömien sosiaaliturvakustannuksista tulee kattaa hyvinvointialueiden rahoituksella.

Olemme huolissamme siitä, että hyvinvointialueille ei ole uudistuksessa asetettu taloudellisia eikä lainsäädännöllisiä kannustimia hoitaa työttömien sosiaali- ja terveyspalveluja, jotta alentuneesti työkykyiset pääsisivät kohti työmarkkinoita tai tarvittaessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Uudessa rahoitusmallissa on kyse enemmänkin sosiaaliturvakustannusten siirtämisestä valtiolta kunnille kuin mistään aidosta kannusteesta, toteaa Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

Myös palveluiden rahoitusta koskevia laskelmia olisi syytä tarkistaa. Hallituksen esityksen mukaan valtiolle jäisi edelleen neljäsosa TE-palveluiden kokonaisrahoituksesta, vaikka lähes kaikki palvelut siirtyvät kuntiin. Tämä on kaupunkien näkökulmasta perusteetonta. Rahoituksen riittävyys on varmistettava niin, että tarvittavan uuden henkilöstön palkkaaminen ja muut uudistuksen toteutuksesta aiheutuvat uudet kustannukset eivät jää kuntien itse rahoitettavaksi.

Uusilla ratkaisuilla vaikuttavampaan ja kannustavampaan järjestelmään

Valtion tulee antaa kunnille kaikki mahdolliset edellytykset rakentaa omia ratkaisuja paremman asiakaspalvelun ja palvelukohtaannon toteuttamiseksi sekä palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi. KEHA-keskus tulee laissa velvoittaa tekemään laajaa yhteistyötä kuntien kanssa. Sekä työnhakijoita, että yrityksiä koskevien asiakastietojen tulee liikkua alueiden välillä ja niiden käyttötarkoitusten tulee olla määritelty riittävän laajasti, jotta kuntien palveluekosysteemiä voidaan laajasti hyödyntää.  

Kunnille on annettava pääsy tulorekisteriin, sillä niille on välttämätöntä voida tarkastella palveluidensa vaikuttavuutta eri asiakassegmenteille. Vain näin voidaan tarjota tehokkainta ja vaikuttavinta mahdollista palvelua ja vaikuttaa siten aidosti työllisyyden kasvuun.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.

Kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä ja niissä sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta.