Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetElinkeinoelämän joululounas 14.12.2015, Kaupungin puhe, Kimmo Jarva
Valitse taso
Puheita
14.12.2015 12:15

Elinkeinoelämän joululounas 14.12.2015, Kaupungin puhe, Kimmo Jarva

Arvoisat läsnäolijat
Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi perinteiselle elinkeinoelämän joululounaalle


Elinkeinoelämän ja kaupungin edustajien hyvällä keskinäisellä vuorovaikutuksella luomme kantavaa pohjaa alueemme tulevaisuudelle.

Kannustankin teitä tapaamistemme aikana tuomaan avoimesti esille ideoitanne ja huomaamianne kehittämistarpeita. Pidän tärkeänä, että kaupungin edustajien ja yrittäjien välinen avoin vuorovaikutus lisääntyy sekä kuuntelemme ja harkitsemme ennakkoluulottomasti kaikkia esiin nousevia ajatuksia.

Nykyisessä maailman - ja Suomen taloustilanteessa ei ole varaa haaskata luovaa ajattelua ja elinkeinoelämän kentältä nousevia rakentavia mielipiteitä. Meidän on määrätietoisesti ja yhteisvoimin kehittävä olosuhteita, joissa yrityselämä pääsee kehittymään ja monipuolistumaan sekä kansainvälinen kauppa laajentumaan eri ilmansuuntiin.

Etelä-Karjalassa olemme rohkeasti uskaltaneet itse tarttua ruoriin, kun olemme huomanneet, että tärkeät hankkeet ovat vaarassa kariutua.

Hyvä esimerkki tästä on lentokenttämme alueellistaminen. Omassa hallinnassamme oleva lentokenttä on mahdollisuutemme turvata Lappeenrannan alueen hyvä saavutettavuus.
Toimivat ja nopeat kulkuyhteydet vauhdittavat investointeja ja matkailun kehittymistä, mikä puolestaan vahvistaa elinkeinoelämää ja lisää työllisyyttä. Kansainvälinen lentoliikenne edistää myös Lappeenrannan kasvukeskusasemaa molemmin puolin rajaa.

Olisimme täällä Etelä-Karjalassa valmiita ottamaan hoidettavaksemme myös työllisyysasiat. Työllisyyttä pitäisikin tarkastella osana paikallista elinkeinopolitiikkaa. Nykyisin, kun työllisyysasioiden hoito on hajautettua, kuntien on turhauttavaa maksaa valtiolle niin sanottua työttömyyden sakkomaksua. Saman rahan voisimme käyttää todellisiin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.

Lappeenrannan kaupungin tarkoituksena onkin ottaa käyttöön yrityslisä, joka maksettaisiin yritykselle pitkään työttömänä olleen työllistämisestä. Toivonkin, että yrittäjät tarttuisivat tähän tilaisuuteen. Saamme voimaa elinkeinoelämämme rattaisiin juuri hyvällä alueellisella yhteistyöllä.

Myös yliopistolta ja ammattikorkeakoululta on tullut paljon erilaisia yhteistyöehdotuksia ja niiden perusteella syntyneitä keskinäisiä hankkeita on jo aloitettukin. Tämä on merkki siitä, että korkeakoulumme haluavat aidosti palvella paikallisia yrityksiä ja vauhdittaa niiden kansainvälistä liiketoimintaa. Samalla valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuudet paranevat.
Innovatiivisuudestaan ja tutkimushankkeistaan kuuluisalla yliopistollamme onkin tavoitteenaan nousta yrityksiä palvelevaksi huippuyliopistoksi. Olisi myös meidän kaikkien etu, jos hyvin koulutetut osaajat työllistyisivät Lappeenrannan seudulle.

Huolestuttavaa on, että koulutukseen ja tutkimukseen suunnattujen säästöjen takia niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa kuin Ammattiopisto Sampossakin joudutaan vähentämään henkilöstöresursseja. Pitkällä tähtäimellä ajateltuna valtiovallan ei pitäisi kohdentaa säästöpolitiikkaansa näin rajusti koulutukseen ja tutkimukseen. Juuri sieltähän
nousee osaamista ja innovatiivisuutta, joita tämä maa kipeästi tarvitsee tulevaisuutensa rakennusaineiksi.

Hyvä läsnäolijat

Vaikka Lappeenrannan seudulla määrätietoisesti edistämmekin uusien, muun muassa osaamispohjaisten yritysten syntymistä, haluan korostaa, että jo olemassa olevien yritystemme menestys ja onnistuneet sukupolvenvaihdokset ovat elinkeinoelämämme kantavia voimia.

Elinkeinoyhtiömme Wirma käynnisti vuosi sitten joulukuussa soittokierroksen alueemme yrityksiin. Tänä vuonna on jo tavoitettu 550 yritystä puhelimitse normaalin asiakastyön lisäksi. Yhteenvetona puheluista voidaan todeta, että valtaosalla yrityksistä liiketoiminta ei ole kasvanut ja uusia työntekijöitä ei ole tarkoitus palkata. Huomioitavaa on kuitenkin se, että valtaosa – noin70 prosenttia – tavoitetuista yrittäjistä piti tulevan vuoden liiketoimintanäkymiä positiivisina.

Wirman tavoittamista yrityksistä vajaalla puolella – noin 40 prosentilla – on kehitystarpeita. Taas näistä puolet – eli käytännössä joka neljäs tavoitetuista – on yhteydenoton jälkeen saanut Wirmalta yrityskehityspalveluja.

Toimenpiteet ovat liittyneet pääasiassa ongelmien ratkaisuun, sukupolvenvaihdokseen tai liiketoiminnan myyntiin. Tavoitetuista joka kymmenellä on ollut sukupolvenvaihdos tai yrityksen myynti ajankohtaista. Ongelmien ratkaisut ovat puolestaan liittyneet myynnin ja markkinoinnin tehostamiseen, tontti- ja toimitila-asioihin sekä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kaiken kaikkiaan varsin monissa nykyisissä yrityksissämme suhtaudutaan tulevaisuuteen positiivisesti ja ollaan valmiita ratkomaan ongelmia sekä jatkamaan liiketoimintaa.

On toivottavaa, että kun ja mikäli kaupunki pääsee entistä paremmin vaikuttamaan työllisyyden hoitoon, yrittäjien kiinnostus uusien työntekijöiden palkkaamiseenkin lisääntyisi. Todella hyviä uutisia olemme kuulleet ICT-alan yrityksistä, jotka ovat palkanneet kuluneen vuoden aikana kymmeniä osaajia Lappeenrannan toimipisteisiinsä, ja lisätyövoimaa etsitään edelleen.

ICT-alan yritysten kasvu on ollut ilahduttavaa. Kaupunki ja Wirma ovat toteuttaneet yhdessä alan yritysten sekä Eksoten kanssa kampanjan, jonka tavoitteena on 100 uuden osaajan rekrytoiminen. Kampanja on tuottanut jo mainioita tuloksia, ja uskomme, että IT-alalla toimivien yritysten keskinäinen verkostoituminen tuottaa alueellemme positiivista virettä jatkossakin.

Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri ovat valmiita ottamaan paikalliset tuottajat entistä enemmän huomioon myös hankinnoissaan. Jo nykyisellään kaupungin ja Eksoten yhteenlasketut hankinnat vastaavat 1000 työpaikkaa. Mikäli tuottajat ovat valmiita nostamaan tuotteidensa jalostusastetta ja verkostoitumaan keskenään, hankintoja voidaan entisestään lisätä.

Kaupunki kouluttaa omaa henkilöstöään kumppanuusajatteluun hankintojen kilpailutuksessa. Henkilökuntaa muun muassa valmennetaan kehittämään uudenlaisia kriteerejä, joiden ansiosta eteläkarjalaisten tuottajien mahdollisuudet paranevat. Myös tiedonvälitystä kaupungin ja Eksoten tulevista hankinnoista parannetaan, jotta paikalliset yrittäjät osaavat olla ajoissa liikkeellä.

Innovatiivisuus ja keksinnöt ovat kantavana voimana myös kehittäessämme Vihreää Lappeenrantaa. Julkisen sektorin on rohkeasti uskallettava tarjota kokeiluympäristöjä korkeakouluissamme kehitettäville, vihreää energiaa käyttäville ja maapallon luonnonvaroja säästäville innovaatioille. Yrittäjien soisin rohkeasti tarttuvan uusien keksintöjen tuotteistamiseen.

Kasvusopimusprosessin yhteydessä, yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa, kaupunki on parhaillaan valmistelemassa ministeriöille esityksiä siitä, miten hallituksen kärkihankkeita voitaisiin toimeenpanna Lappeenranta–Imatra kaupunkiseudulla.

Hyvät läsnäolijat

Vaikka toistamiseen puhutaan taloudellisesti haastavista ajoista, viiden vuoden aikajänteellä tarkasteltuna lappeenrantalaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kuitenkin parempi kuin keskimäärin Suomessa. Meillä liikevaihto on kasvanut vuoden 2010 jälkeen yhdeksän prosenttia, kun koko maassa kasvua on ollut viisi prosenttia.

Luvut osoittavat, että vaikka Suomen taloudessa ollaankin nyt tiukoilla, Lappeenrannassa menee paremmin kuin keskimäärin Suomessa. Suurin selitys löytyy kaupan ja palvelualan työpaikoista, jotka pitkällä aikajänteellä ovat lisääntyneet enemmän kuin muualla. Tämä kuvastaakin selvästi Lappeenrannan vahvistunutta roolia Kaakkois-Suomen kaupan keskuksena ja venäläisten ostosmatkailukohteena.

Kasvuprosentteina tämä tarkoittaa, että kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärä oli vuonna 2014 noin 14 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2010.

Tosin on muistettava, että alan henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden lopussa ja lasku on jatkunut tänä vuonna. Syykin on selvä eli venäläismatkailun hiipuminen kotimaisen kulutuskysynnän tasaantumisen rinnalla.

Mutta nyt on aika kääntää katseet tulevaan vuoteen!

Vuodesta 2016 tulee Lappeenrannan historiassa toteutusten vuosi.

Ilmasilta Lappeenrannasta maailmalle säilyy ja toivottavasti vahvistuu, kun monet käänteet nähnyt ja paljon puhuttanut lentoasema siirtyy heti vuoden alussa maakunnan ja Lappeenrannan kaupungin omistukseen.

Vuosi 2016 jää myös paikalliskulttuurimme merkkivuodeksi, kun kaupunginteatterin ensimmäinen kausi alkaa tammikuussa. Esimakua olemme saaneet jo syyskaudella Mummo-näytelmän vetäessä pienen näyttämön katsomon täyteen.

Sekä lentoasemalla että kaupunginteatterilla on takanaan samankaltainen valmistelujakso: on soudettu ja huovattu ja taas soudettu entistä kiivaammin. Suunnitelmia on esitetty ja kannattavuuslaskelmia laadittu. Molemmat ovat myös herättäneet niin päättäjien kuin kansalaistenkin tunteita.

Minusta on hienoa, että viimein pääsemme siirtymään valmistelusta toteutukseen. Molempien hankkeiden eteen on tehty valtavasti töitä ja myös toteutusvaihe vaatii sitoutumista ja kunnianhimoista asioiden eteenpäin viemistä.

Vaikka päällisin puolin lentoliikenne ja teatteri näyttäisivät olevan kaukana toisistaan, itse asiassa molemmat ovat erittäin tärkeitä elinvoimaisuutemme kasvattajia.

Tuleva vuosi on kuluvan valtuustokauden viimeinen kokonainen kalenterivuosi. Nykyisen valtuuston suurimpiin saavutuksiin lasken kaupungin velkaantumisen pysäyttämisen.
Olemme pystyneet hyvin toteuttamaan syksyllä 2013 laadittua Lappeenrannan kaupungin käyttötalouden tasapainotusohjelmaa eikä kaupunki velkaantunut lisää vuosina 2014 ja 2015.

Positiivista on, että Lappeenrannassa rakennetaan verrattain paljon: viimeisten viiden vuoden aikana rakennusalan liikevaihdon kasvu on ollut meillä koko maata vahvempaa.

Onkin odotettavissa, että vilkas rakentaminen keskikaupungilla vahvistaa ennen pitkää kaupunkimme vetovoimaisuutta. Ja vetovoiman kasvu puolestaan parantaa kaupan ja palvelujen työllisyyttä.

Viisaasti ja kaukonäköisesti Lappeenrannassa on ryhdytty kehittämään juuri keskikaupunkia. Virikkeellinen ja elävä keskusta on eduksi, kun uudet yritykset ja asukkaat valitsevat itselleen kotipaikkaa. Ja myös nykyisillä yrityksillämme on entistä enemmän valinnanvaraa liikehuoneistojen sijainnissa ja koossa.

Kuten olemme huomanneet, alkuun päästyään muodonmuutos Lappeenrannan kaupunkikuvassa on tapahtumassa nopeasti.

Arvoisat elinkeinoelämän edustajat ja muut läsnäolijat

Suomen taloustilanteesta ja yleisen ilmapiirin matalapaineesta huolimatta jatkamme Lappeenrannassa rohkeaa kehitystyötä, joka ennen pitkää lisää kaupunkimme elinvoimaisuutta ja kasvattaa hyvinvointia.

Toivotan teille kaikille hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2016.