Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetLappeenrannan Yrittäjät ry, yrittäjäjuhla, 13.11.2015, Puhe, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Valitse taso
Puheita
16.11.2015 14.32

Lappeenrannan Yrittäjät ry, yrittäjäjuhla, 13.11.2015, Puhe, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Arvoisat Lappeenrannan yrittäjät

Kun viime vuonna juhlimme yhdistyksenne 145-vuotista taivalta, totesin painokkaasti, että Lappeenrannan Yrittäjäyhdistys on kaupunkimme tärkeä yhteistyökumppani. Tavoitteemme ovat yhteiset: eli elinkeinoelämän kehittyminen ja monipuolistuminen. Kaupungin ja yrittäjien yhteistyön sujuminen onkin keskeisimpiä paikallisen kehityksen moottoreita.

Vaikka toistamiseen puhutaan taloudellisesti haastavista ajoista, viiden vuoden aikajänteellä tarkasteltuna lappeenrantalaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kuitenkin parempi kuin keskimäärin Suomessa. Meillä liikevaihto on kasvanut vuoden 2010 jälkeen yhdeksän prosenttia, kun koko maassa kasvua on ollut viisi prosenttia.

Luvut osoittavat, että vaikka Suomen taloudessa ollaankin nyt tiukoilla, Lappeenrannassa menee paremmin kuin keskimäärin Suomessa. Suurin selitys löytyy kaupan ja palvelualan työpaikoista, jotka pitkällä aikajänteellä ovat lisääntyneet enemmän kuin muualla. Tämä kuvastaakin selvästi Lappeenrannan vahvistunutta roolia Kaakkois-Suomen kaupan keskuksena ja venäläisten ostosmatkailukohteena.

Kasvuprosentteina tämä tarkoittaa, että kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärä oli viime vuonna (2014) noin 14 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2010.

Tosin on muistettava, että alan henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden lopussa ja lasku on jatkunut tänä vuonna. Syykin on selvä eli venäläismatkailun hiipuminen.

Positiivista on, että Lappeenrannassa rakennetaan verrattain paljon: viimeisten viiden vuoden aikana rakennusalan liikevaihdon kasvu on ollut meillä koko maata vahvempaa.

Myös teollisuuden liikevaihdon trendi kääntyi Lappeenrannassa kuluvan vuoden alkupuolella kasvuun, vaikka muualla maassa heikko kehitys jatkui. Tämä selittyy pääosin sellu- ja metsäteollisuuden menestyksellä.

Mutta vaikka liikevaihtomme luvut ovatkin kasvaneet viiden vuoden kuluessa, tämä ei näy työllisyyden paranemisena vaan päinvastoin: viime vuonna työllisyysprosenttimme oli kolme prosenttia huonompi kuin vuonna 2010. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen.

Surullista on myös se, että menetämme jatkuvasti – työtilaisuuksien puuttumisen takia – yliopistostamme ja ammattikorkeakoulustamme valmistuvia asiantuntijoita muualle Suomeen tai ulkomaille. Varsin moni heistä jää myös työttömäksi.

Kannustankin teitä yrittäjiä kauaskantoiseen ajatteluun: tarjotkaa opiskelijoille opinnäytteiden ja harjoitustöiden aiheita ja työllistäkää heitä mahdollisuuksienne mukaan, jotta saamme hyvin koulutetut – niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin – korkeakouluopiskelijamme kiinnittymään maakuntaan. Lyhyetkin työssäolojaksot ovat nuorille tärkeitä, jotta he saavat tarvitsemaansa työkokemusta.

Asiantunteva työvoima on välttämätöntä, kun monipuolistamme ja kehitämme paikallista elinkeinoelämää. Sekä nykyiset että tänne siirtyvät yritykset tarvitsevat osaajia, ja työvoiman saatavuus on edellytyksenä myös uusien yritysten syntymiselle.

It-alalta olemme kuulleet erittäin positiivisia uutisia: tälläkin hetkellä Lappeenrannassa on avoinna yli 70 it-alan työpaikkaa. Myös hyvinvointipalveluihin haetaan ammattilaisia, töitä olisi tarjolla lääkäreille sekä sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijoille.

Hyvät kuulijat

Suomen heikosta taloustilanteesta ja yleisen ilmapiirin matalapaineesta huolimatta jatkamme Lappeenrannassa rohkeaa kehitystyötä. Onkin odotettavissa, että vilkas rakentaminen keskikaupungilla vahvistaa ennen pitkää kaupunkimme vetovoimaisuutta. Ja vetovoiman kasvu puolestaan parantaa kaupan ja palvelujen työllisyyttä.

Viisaasti ja kaukonäköisesti Lappeenrannassa on ryhdytty kehittämään juuri keskikaupunkia. Virikkeellinen ja elävä keskusta on eduksi, kun uudet yritykset ja asukkaat valitsevat itselleen kotipaikkaa.

Alkuun päästyään muodonmuutos Lappeenrannan kaupunkikuvassa on tapahtumassa nopeasti.

Kansalaistorin ympäristön palvelukeskittymä on vilkastunut IsoKristiinan laajennetun kauppakeskuksen avauduttua. Kun Citykorttelin uudistus valmistuu parin vuoden aikana, hyörinä jakautuu nykyistä tasaisemmin.

Citykorttelin kivijalkaliikkeiden sekä Marian aukion vetovoiman ansiosta asiakasvirrat kurottautuvat satamaa ja linnoitusta kohti Kansalaistorin keskittymältä. Samaan aikaan linnoituksen mäeltä ja laivarannasta saapuu asiakkaita Citykorttelin kautta Kansalaistorin suuntaan.

Näin keskustan palvelut lähenevät toisiaan. Vapaudenaukio sekä Paasikivenpuisto idästä ja kauppatorin ympäristö lännestä pyöristävät kokonaisuuden todella viihtyisäksi keskikaupungiksi.

Epäilemättä myös muualla Suomessa kiinnitetään huomiota määrätietoiseen kehitystyöhömme. Toiveenamme onkin, että Lappeenrannan keskusta saisi valtakunnallisen vuoden kaupunkikeskusta-tunnustuksen vuonna 2018, kun kokonaisuus on valmiina arvioitavaksi.

*****
Valtakunnallisen Sote-uudistuksen pyörteiden keskellä on monella suulla todettu, että myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen on ollut viisas ja kauaskantoinen ratkaisu: niin sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden kuin työllisyydenkin näkökulmasta.

Oma sosiaali- ja terveyspiiri sekä päivystävä sairaala säilyttäisivät sosiaali- ja terveysalan olemassa olevat työpaikat. Todennäköisesti maan hallituksen linjaus mahdollisuudesta käyttää julkisten palvelujen rinnalla yksityisiä palveluntuottajia on sekin eduksi maakuntamme työllisyydelle.

Eksoten ja oman päivystävän sairaalan säilymisellä on vaikutusta laajemminkin paikallisessa elinkeinoelämässä.

Ajatelkaamme Eksoten hankintoja. Niistä puolet tilataan lappeenrantalaisista tai maakunnallisista yrityksistä. Eksoten hankintojen työllistävän vaikutuksen on arvioitu olevan 500 työpaikkaa.

Myös Lappeenrannan kaupungin hankinnoista puolet tehdään oman maakunnan sisältä ja työllistävä vaikutus on samansuuruinen kuin Eksotessa: eli molemmat yhteenlaskettuna tarkoittaa 1000 työpaikkaa.

Voisimme lisätä paikallisten hankintojen määrää vielä nykyisestäkin muun muassa käyttämällä enemmän lähiruokaa kouluissamme ja laitoksissamme. Tavoitteeksi voisimme asettaa noin 100 uuden työpaikan syntymisen, mutta tämä edellyttää, että eteläkarjalaiset tuottajat kehittävät tuotteidensa jalostusastetta nykyisestä.

Myös matkailualalla on kasvumahdollisuuksia. Saimaan rannalla sijaitsevilla kaupungeilla ja kunnilla on loistavat edellytykset kehittää matkailupalvelujaan.

Maakunnallisena tavoitteenamme on, että Saimaan seutu on vuonna 2020 Suomen kolmen tärkeimmän matkailualueen joukossa. Nousu matkailukartalle edellyttää yhteistyötä Saimaan vaikutuspiirissä sijaitsevien kaupunkien ja kuntien, yrittäjien ja kaikkien seutumme seurojen ja yhdistysten sekä asukkaiden välillä.

Ja jotta tänne olisi helppo tulla, pidän lentokentän säilymistä merkityksellisenä koko Kaakkois-Suomelle.

Arvoisat yrittäjät

Kaupunki haastaa teidät mukaan innovatiivisiin hankintoihin. Paikallisia markkinoita innovatiivisille ja energiatehokkaille tuotteille avautuu muun muassa Lappeenrannan länsialueen palveluverkon uudistamisen yhteydessä. Ideoitanne kaivataan muun muassa jätehuollon, valaistuksen ja lämmityksen toteutukseen sekä ympäristöasioiden seurantaan.

Haluan korostaa, että merkittävänä kaupunkimme vahvuutena on jo 1960-luvun lopulta alkaen ollut yliopisto.

Lappeenrannan elinkeinostrategian ykkösasioita onkin edistää juuri osaamisesta kumpuavaa yrittäjyyttä. Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että yliopistolla tehdyt innovaatiot muutetaan liiketoiminnaksi.

Nyt tarvitsemmekin ennakkoluulottomia yrittäjiä tuotteistamaan yliopiston osaamista.

Toivotan parhainta menestystä yritystoiminnallenne ja miellyttävää iltaa yrittäjähenkisessä seurassa.