Etusivu PalvelutLappeenrannan lentoasema toi Etelä-Karjalaan matkailutuloja 3,8 miljoonaa euroa vuoden 2019 aikana
Ajankohtaista
21.4.2020 9.00

Lappeenrannan lentoasema toi Etelä-Karjalaan matkailutuloja 3,8 miljoonaa euroa vuoden 2019 aikana

TAK Researchin toteuttaman lentomatkailua koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan Lappeenrannan lentoasema toi matkailutuloja 3,8 miljoonaa euroa Etelä-Karjalaan vuoden 2019 aikana. Työllisyysvaikutuksia lentoliikenteestä syntyi vastaavasti 32 henkilötyövuoden verran.

Luvuissa on huomioitu välittömien vaikutusten lisäksi myös lentoaseman toiminnasta sekä matkailijoiden kulutuksesta syntyvät kerrannaisvaikutukset.

Ilmakuva Lappeenrannasta, lentokenttä_Lappeenrannan kaupunki Raimo Suomela_372x248.JPGEtelä-Karjalan seudulle osoitettiin lentoaseman ansiosta myös avustusrahaa, kun liikenne- ja viestintäministeriö tuki vuonna 2019 lentoaseman toimintaa 820 000 euron avustuksella.

Lentoasema palvelee koko Suomea


Vuonna 2019 Lappeenrannan lentoaseman kautta Ryanairin reittilennoilla ulkomaille lentäneestä 40 323 matkustajasta 58 prosenttia oli venäläisiä ja 36 prosenttia suomalaisia matkustajia. Suomalaisista matkustajista 43 prosenttia asui muualla kuin Etelä-Karjalassa. Muualla kuin Suomessa tai Venäjällä asuvia lentomatkustajia oli seitsemän prosenttia eli noin 2700 matkustajaa. Heistä noin 1200 asuu Italiassa.

TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkan mukaan tutkimuksen perusteella Lappeenrannan lentoasema palvelee koko Suomea.

- Noin 72 prosenttia Lappeenrannasta lähteneistä suomalaisista lentomatkustajista asuu joko Etelä-Karjalassa tai naapurimaakunnissa (Etelä-Savo, Kymenlaakso tai Pohjois-Karjala). Myös Uudeltamaalta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta sekä Pohjanmaalta tulee matkustajia usein sen vuoksi, että Lappeenrannasta pääsee edullisesti heidän haluamaansa kohteeseen.
Lentojen kohdemaistakin – Italiasta, Kreikasta, Saksasta ja Unkarista – tulevat matkailijat matkustavat Lappeenrannan kautta laajalti eri puolille Suomea Lappia myöten.

Venäjän ja erityisesti Pietarin läheisyys näkyy Nurkan mielestä tutkimustuloksissa kahdella tavoin.

- Venäläisistä lentomatkustajista yli 90 % asuu Pietarissa ja toisaalta joka neljäs muualla kuin Venäjällä tai Suomessa asuvista lentomatkustajista kertoi vierailleensa Venäjällä matkan aikana. Pietarin läheisyyttä voitaneenkin pitää Lappeenrannan lentokentän keskeisenä vetovoimatekijänä.

10 – 30 % venäläisistä ja suomalaisista matkailijoista oli saanut tiedon lennosta sähköisessä tai painetussa materiaalissa olleesta mainoksesta. Muista maista tulleista matkailijoista yksikään ei kertonut nähneensä mainosta lentokohteesta. Sen sijaan yli puolet näistä maista saapuneista matkustajista oli saanut tiedon lentokohteesta tuttaviltaan, kun suomalaisista ja venäläisistä alle kolmannes oli saanut tiedon tällä tavoin.

Lentomatkailijat kuluttivat 2,2 miljoonaa euroa Etelä-Karjalassa


Lentomatkailijat kuluttivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa Etelä-Karjalassa.

Muualla kuin Etelä-Karjalassa asuvat suomalaiset lentomatkustajat kuluttivat ennen ja jälkeen lentomatkaa yhteensä 427 000 euroa Etelä-Karjalassa. Yksi matkustaja käytti näin ollen keskimäärin 69 euroa vieraillessaan maakunnassa.

Venäläiset matkailijat kuluttivat puolestaan noin 66 euroa matkailijaa kohden eli yhteensä runsaat 1,5 miljoonaa euroa. Muista maista tulleet matkailijat kuluttivat Etelä-Karjalassa runsaat 100 euroa matkailijaa kohden tuoden alueelle lähes 270 000 euroa.
Lappeenrannassa vierailleet venäläiset kävivät kaupungissa pääasiassa kauppaliikkeissä, kun taas muista maista tulleet matkailijat olivat useimmiten vierailleet sataman ja Linnoituksen alueella. Suositteluindeksin perusteella kokemus seudusta ei kuitenkaan jäänyt erityisesti mieleen.

Vuoden 2019 tulos on hyvä lähtökohta – koronavirustilanne vaikuttaa, mutta matkailun uskotaan elpyvän


Saimaan lentoasema säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen pitää lentomatkustajatutkimuksen mukaista tulosta hyvänä lähtökohtana. Hän uskoo, että jatkossa voidaan päästä selkeästi parempiin tuloksiin.

- Järvi-Suomen tunnettuuden eteen on tehty paljon töitä Lappeenrannan lentojen kohdemaissa. Nyt tarvitsemme alueelle vetovoimaisia tuotteita ja niiden markkinointia. Tällöin myös lentomatkailun työllistävä vaikutus voi kasvaa nykyisestä 32 henkilötyövuodesta.

- Saimaan alueella on tarve myös tulevaisuudessa matkailu- ja palvelualan työpaikoille. Lentoyhteyksien avulla voimme parantaa alueen saavutettavuutta tasolle, joka mahdollistaa kansainvälisten matkailijamäärien merkittävää kasvua.

Lankisen mukaan matkailualalla eletään erittäin haastavia aikoja koronavirustilanteen takia.

- Uskon kuitenkin, että kansainvälinen vapaa-ajan matkailu ei lopu koronaan, vaan elpyy tämän valitettavan vallitsevan tilanteen jälkeen. Näin on käynyt aiempienkin talous- ja luonnonmullistusten jälkeen.

Lentomatkustajatutkimuksen toteutus


Lappeenrannan lentoaseman lentomatkustajatutkimukseen haastateltiin vuoden 2019 huhti-joulukuun välisenä aikana yhteensä 996 lähtevää lentomatkustajaa.

Tutkimuksen tilaajina toimivat Saimaan lentoasema säätiö sr., Lappeenrannan kaupunki ja Etelä-Karjalan liitto. Toteutuksesta vastasi TAK Research.

Lisätietoja:

Saimaan lentoasema säätiö sr., toimitusjohtaja Markus Lankinen,
puh. 040 7017328, markus.lankinen(a)lappeenranta.fi

Etelä-Karjalan liitto, maakuntajohtaja Matti Viialainen,
puh. 044 770 1515, matti.viialainen(a)ekarjala.fi

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen
puh. 040 581 1998, markku.heinonen(a)lappeenranta.fi

TAK Research, toimitusjohtaja Pasi Nurkka,
puh. 040 505 5903, pasi(a)tak.fi

Kuvateksti: Ilmakuva Lappeenrannasta, kuva Raimo Suomela, Lappeenrannan kaupunki