Etusivu PalvelutYmpäristöJätehuolto ja kierrätysLappeenranta menestyi vuoden kiertotalouskunta –kilpailussa ja pääsi finalistikolmikkoon
Valitse taso
Ajankohtaista
11.9.2019 14.50

Lappeenranta menestyi vuoden kiertotalouskunta –kilpailussa ja pääsi finalistikolmikkoon

Kuntamarkkinoilla 11.9. voittajaksi julistettiin Jyväskylän kaupunki. Lappeenranta ja Oulu saivat kunniamaininnat.

Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottaa 11.9.2019

Jyväskylä on vuoden kiertotalouskunta 2019

Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Sitra haastoivat toukokuussa 2019 kaikki Suomen kunnat kisaamaan vuoden kiertotalouskunnan tittelistä. Jyväskylän kaupunki julkistettiin kilpailun voittajaksi Kuntamarkkinoilla 11.9. Kunniamaininnat saivat Lappeenrannan kaupunki ja Oulun kaupunki. Kilpailuun osallistui yhteensä kymmenen kuntaa.

”On hienoa, että näin monipuolinen joukko kuntia osallistui kilpailuun. Hakemuksista käy ilmi, että kunnissa tehdään jo hyvin monipuolista kiertotaloustyötä. Kilpailun myötä näistä hyvistä esimerkeistä saadaan levitettyä tietoa myös eteenpäin”, sanoo ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa SYKEstä.

"Monet kunnat ja kaupungit ovat ottaneet toimintansa ytimeen kiertotalouden, jonka avulla luoda kuntaan elinvoimaista ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Kilpailun taso oli todella korkea ja osallistuneilla kunnilla oli poikkileikkaavasti kiertotalous osana tekemistään aina johtamisesta käytännön ratkaisuihin", sanoo kiertotalouden asiantuntija Marleena Ahonen Sitrasta.

Voittajakunta Jyväskylä sitoutunut pitkäjänteisesti kiertotalouteen

Jyväskylä on osoittanut vahvaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kiertotalouteen ja resurssien kestävään käyttöön. Jyväskylässä on rohkeasti tehty lukuisia kokeiluja, joista moni on jäänyt pysyvästi käyttöön ja useita on levitetty muihin kuntiin, esimerkkinä menestynyt hukkalounaskokeilu. Jyväskylän luoma biokaasuekosysteemi on hieno esimerkki kaupungin järjestelmällisestä työstä kohti fossiilittomampaa autokantaa ja omavaraista biokaasun tuotantoa.

Jyväskylä tekee myös poikkeuksellisen laajaa ja vaikuttavaa yhteistyötä. Kaupunki on yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa tehnyt tutkimuksellisia kokeiluja ja laatinut kiertotaloutta tukevia opetussisältöjä. Yritykset ovat puolestaan voineet käyttää uutta Kankaan asuinaluetta älykkäiden ratkaisujen testialustana. Toimet ovat olleet omiaan lisäämään myös asukkaiden hyvinvointia vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja luomalla mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle. Lisäksi kuntalaisia aktivoidaan tapahtumien, kilpailujen ja kampanjoiden avulla.

”Olemme iloisia ja positiivisesti yllättyneitä saamastamme tunnustuksesta! Resurssiviisas Jyväskylä on sitoutunut olemaan hiilineutraali jo vuonna 2030 ja jätteetön vuonna 2040. Tämä tunnustus kannustaa meitä ponnistelemaan entistä määrätietoisemmin kohti kunnianhimoisia tavoitteitamme”, iloitsevat tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville ja ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen Jyväskylän kaupungilta.

Lappeenrannassa innovatiivista kiertotalouden kokeilukulttuuria

Kilpailussa kunniamaininnan saanut Lappeenrannan kaupunki on sitoutunut vahvasti strategisissa ohjelmissaan kiertotaloutta edistäviin toimiin ja niiden seurantaan. Lappeenrannan erityinen vahvuus on ratkaisujen tuottaminen energia- ja ympäristötekniikan saralla yhteistyössä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston ja yritysten kanssa.

Lappeenranta on esimerkiksi innovoinut mallin, jossa kaupungin sähköautot ovat työajan ulkopuolella kaupunkilaisten vuokrattavissa. Kaupunkilaisille on myös kattavasti tarjolla lainauspalveluita ja kunnan tilat ovat vuokrattavissa Varaamo-palvelun kautta. Greenreality-toiminnan kautta kiertotalousasioista tiedotetaan aktiivisesti kuntalaisille, unohtamatta yhteistyötä koulujen ja nuorten kanssa.

Oulu panostaa vahvasti jätehuollon kehittämiseen

Oulun kaupunki on sitoutunut vahvasti kiertotalouden edistämiseen ympäristöohjelmassaan ja vahvistanut kiertotalousalan yritysten toimintamahdollisuuksia myös kaavoituksen avulla. Kilpailussa kunniamaininnan saanut Oulu on osallistunut aktiivisesti erilaisiin tutkimushankkeisiin, joiden avulla on etsitty ratkaisuja maamassojen tehokkaampaan hyödyntämiseen, yhdyskuntajätteiden uudelleenkäytön lisäämiseen ja kierrätysasteen nostamiseen.

Esimerkiksi Oulun biokaasulaitoksen tuottama mädäte hyödynnetään innovatiivisesti sekä niittykasvilannoitteena että energiapajun kasvun lisääjänä. Kaupunki pyrkii myös edistämään biokaasun käyttöä aktiivisesti.

Vuoden kiertotalouskunta -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran

Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Sitra haastoivat toukokuussa 2019 kaikki Suomen kunnat kisaamaan vuoden kiertotalouskunnan tittelistä. Finalistikuntien valinnassa arvioitiin sitä, miten tehokkaasti kuntien kuvaamat toimet vievät eteenpäin kiertotaloutta sekä ympäristön, että talouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lisäksi arvioitiin kunnan kiertotaloustoimien vaikuttavuutta, monistettavuutta, innovatiivisuutta ja kunnan sitoutumista muutokseen. Erityisesti huomioitiin kokonaisvaltaiset ja kaikissa kunnan toiminnoissa kattavasti näkyvät kiertotalouden toimenpiteet. Kilpailun voittaja valittiin anonyymisti niin, että arvioijat eivät nähneet kuntien tunnistetietoja.

”Kiertotalouden periaatteet ovat jo pitkään määritelleet kuntien toimintoja, mutta termi ja toimien konseptointi sen alle on uutta. Kilpailu auttoi hienosti kuntia jäsentämään toimintaansa kiertotalouden teemoissa ja osoitti, kuinka valtavasti kunnissa tehdään töitä kestävyyden eteen”, sanoo varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntaliitosta.

Voittajakunta Jyväskylä saa palkinnoksi viestinnällistä sparrausta alan ammattilaisilta sekä näkyvyyttä järjestäjätahojen viestinnässä. Sparrauksen avulla kaupunki voi lisätä houkuttelevuuttaan kiertotalouden edelläkävijänä nykyisille tai tuleville kuntalaisille ja yrityksille.

Kiertotalous voittajatkuva.jpgKilpailu oli jatkoa Sitran aloittamalle Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -listalle ja on yksi Suomen kiertotalouden tiekartan toimenpiteistä.

Kilpailun verkkosivut: Vuoden kiertotalouskunta -kilpailu


Lisätietoa:
Ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
puh. 0295 251 437, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,

Ympäristöpäällikkö Miira Riipinen, Kuntaliitto
puh. 040 824 4401, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Kiertotalouden asiantuntija Marleena Ahonen, Sitra
puh. 050 511 7615, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville, Jyväskylän kaupunki
puh. 014 266 1593, etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi

Kuvateksti: Vuoden kiertotalouskunta -kilpailun palkitut: Tapio Siikaluoma ja Satu Pietola Oulun kaupungilta, Pirkko Melville Jyväskylän kaupungilta sekä Markku Heinonen ja Salme Muurikka Lappeenrannan kaupungilta. © Katja Lepistö / SYKE