Etusivu PalvelutMuseoiden tarjonnasta voi nauttia myös kotoa käsin
Ajankohtaista
22.2.2021 12.00

Museoiden tarjonnasta voi nauttia myös kotoa käsin

Lappeenrannan museoiden näyttelyt ovat kiinnostaneet tänä keväänä ja museokävijöitä on saatu näyttelyihin hyvin rajoitteista huolimatta. Näyttelyiden lisäksi museot tarjoavat mahdollisuuksia tutustua virtuaalisesti muun muassa teoksiin, linnoitukseen sekä osallistua museoklubiin.

Ratsuväkimuseo Tuomas Nokelainen 480x320.jpgRajoitusten vuoksi museoiden yleisötapahtumia ei tällä hetkellä järjestetä, mutta osa yleisötyöstä on siirretty etäyhteyksien päähän. Virtuaalisesti tänä keväänä järjestetään esimerkiksi museoklubi.

Kevään museoklubissa 17.3. klo 17.00 teemana on historiallisten kuvien etsintä ja kuvien käytön pelisäännöt. Aiheesta on puhumassa Itä-Suomen yliopiston tutkija Riitta Raatikainen, joka on myös kuratoinut Etelä-Karjalan museon Suomen itä valokuvissa -näyttelyn.

 – Ilmainen esitelmä lähetetään suorana, ja siihen voi ilmoittautua Tapahtumakoneen kautta, kertoo Lappeenrannan taidemuseon alueellisen taidemuseotyön ja yleisötyön amanuenssi Hanna Lommi.

Ilmoittaudu museoklubiin tästä.

Lisätty todellisuus avaa taideteosten taustoja

Museoissa on talven aikana otettu myös käyttöön uutta digitaalista teknologiaa lisätyn todellisuuden (AR eli eng. augmented reality) muodossa.

– Kokoelmista on julkaistu postikortteina teoksia, joihin on lisätty todellisuutta äänitiedostojen muodossa. Teoksiin lisättyä aineistoa voi kuunnella Arilyn-sovelluksen avulla. Sovelluksen saa ladattua ilmaiseksi oman älylaitteen sovelluskaupasta.

Yksi teoksista on Unto Pusan Kolme sulotarta (1963), joka on myös Lappeenrannan taidemuseoiden ensimmäinen taidehankinta. AR-teknologian avulla pääsee tutustumaan teoksen historiaan itse sulotarten kertomana. 

Kokeile Arilyn-teknologiaa skannaamalla sovelluksella oheinen kuva Kolmesta sulottaresta ja kuule heidän tarinansa.

Pusa 400x600.pngMuita teoksia, joissa lisätyn todellisuuden teknologiaa on hyödynnetty ovat Aarne Tegelmanin Itämainen tori, Elias Muukan Maisema Lemiltä (1911) sekä Magnus Enckellin Getsemane -luonnos (n. 1902).

Blogi kertoo kaupunkikuvan historiasta ja kummituksista

Lappeenrannan museot ylläpitävät myös Elävä museo -blogia, jossa esitellään museoon liittyviä aiheita ja teemoja. 

Blogista voi lukea muun muassa museoiden omista kummituksista. Elokuussa Etelä-Karjalan museolla esitettävästä museodraamasta Näkemiin Viipuri löytyy myös käsikirjoittaja Anna Kortelaisen alustus.

Lommi on kirjoittanut blogiin Kävellen Lappeenrantaa tutuksi- sarjaa, jossa esitellään kaupungin tuttuja maisemia. Sarja tarjoaa kiinnostavia tietoja kaupungin lähihistoriasta paikkojen kautta.

– Olen kirjoittanut muun muassa Myllysaaren, Skinnarilan huviloiden ja Lappeenrannan kirkon historiasta, Lommi kertoo.

Mobiilikierrokset vievät matkalle menneestä nykypäivään

Lappeenrannan museot tarjoavat myös erilaisia mobiilikierroksia. Virtuaalisten kierrosten kautta pääsee tutustumaan Lappeenrannan Linnoituksen historiaan, kulttuuriperintöön ja luontoon. Linnoitus-aiheisia virtuaalikierroksia löytyy museoiden sivuilta peräti kolme: Linnoituksen luonto – ja kulttuuripolku, Linnoituksen kasvillisuus sekä Linnoituksen historia.

Koronan takia tällä hetkellä suljettuun Wolkoffin talomuseoon pääsee myös tutustumaan virtuaalikierroksen avulla. Kierros mahdollistaa Wolkoffin talomuseon läpikäymisen kuvien avulla.

Yksi mobiilikierroksista johdattaa kävijän Rantaraitin historiaan.

Tampereen ammattikorkeakoulun ylläpitämä VirtuaaliViipuri -nettisivusto esittelee Viipurin kaupunkia sellaisena kuin se oli syyskuussa 1939. Sivustolla on myös katsottavana video, joka on kuvattu Juha Lankisen suunnittelemasta pienoismallista, joka on ollut nähtävillä Etelä-Karjalan museossa.

Taidetestaajien vierailu mahdollistetaan hyvällä suunnittelulla

Museoilla on talven aikana vieraillut myös iso joukko kahdeksasluokkalaisia taidetestaajia. Taidetestaukset on järjestetty yhteistyössä Lappeenrannan kuvataidekoulun kanssa.

– Taidetestaus on pystytty järjestämään turvallisesti huolellisen ennakkosuunnittelun avulla ja isommalla määrällä oppaita ja kuvataidekoulun opettajia organisoimassa vierailuja, Lommi kertoo. 

Taidetestaajat ovat päässeet tutustumaan taidemuseon näyttelyihin sekä työstämään omaa taideteostaan Lappeenrannan kuvataidekoululla. Taidetestaajien töitä tulee myöhemmin keväällä esille Lappeenrannan taidemuseon tiloihin.

Perinteisiä museovierailuja kaipaavat ovat yhä tervetulleita tutustumaan museoiden näyttelyihin. Rajoitusten mukaan näyttelytiloihin voidaan ottaa kerralla 20 henkilöä.

Lappeenrannan taidemuseolla on vielä parin viikon ajan esillä Viipurin taiteenystävien juhlanäyttely Rakkaudesta taiteeseen ja Aleksanteri Ahola-Valon Tie arvoelämään-näyttely (28.2. asti). Etelä-Karjalan museon vaihtuvana näyttelynä jatkaa Suomen itä valokuvissa -näyttely 11.4.2021 asti.

Ohjeet Arilyn-sovelluksen käyttöön:

Voit ladata ja kuunnella valittujen taideteosten äänitiedostot nyt myös omalta kotisohvaltasi. Sovellus toimii niin, että postikortin kuva skannataan puhelimella, jolloin korttiin liittyvä äänitiedosto aukeaa.

1. Lataa älypuhelimeesi Arilyn-sovellus Google Storesta tai App Storesta.

2. Skannaa puhelimesi Arilyn- sovelluksella taidepostikortti ja nauti.

Kaikkien teosten postikortit voi ostaa Taidemuseon museokaupasta!

1. Kuva: Ratsuväkimuseossa pääsee tutustumaan näyttely Hakkapeliitoista hurmahousuihin – Ratsuväkielämää vuosisatojen ajan. Tuomas Nokelainen.

2. Kuva: Unto Pusa, Kolme sulotarta (1963) on yksi Lappeenrannan museoiden teoksista, jonka postikortti-versio kätkee sisälleen lisättyä todellisuutta. Tuomas Nokelainen.

Lisätiedot
Hanna Lommi
Amanuenssi, alueellinen taidemuseotyö ja yleisötyö (Lappeenrannan taidemuseo)
040 563 7618        
hanna.lommi@lappeenranta.fi