Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetNeljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhla urheilutalolla 5.12.2018, Juhlapuhe, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Valitse taso
Puheita
5.12.2018 12.10

Neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhla urheilutalolla 5.12.2018, Juhlapuhe, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Arvoisat veteraanijärjestöjen ja rintamanaisten edustajat

Arvoisat oppilaat, opettajat ja juhlayleisö

Olette sydämellisesti tervetulleita perinteiseen Lappeenrannan kaupungin neljäsluokkalaisten itsenäisyysjuhlaan.

Itse odotan tätä juhlaa joka vuosi innokkaasti. On ilo tavata kaupunkimme koululaisia ja huomata, kuinka hyvin käyttäytyviä ja toiset huomioon ottavia lapsia te olette.

Te lukuvuoden 2018 ja 2019 neljäsluokkalaiset olette täällä urheilutalolla juhlimassa maamme itsenäisyyttä juuri, kun itsenäinen Suomi on aloittanut historiansa toisen vuosisadan. Viime vuonnahan Suomi vietti näyttävästi 100-vuotisjuhliaan.

Toivon, että tämä juhlapäivä jää mieliinne ja voitte aikuisinakin vielä muistella, että olitte luokkatovereidenne kanssa itsenäisyysjuhlassa, kun maamme itsenäisyyden toinen vuosisata oli juuri alkanut.

Tulevana vuonna eli vuonna 2019 kotikaupunkimme Lappeenranta täyttää 370 vuotta.

Sen jälkeen kun Lappeenranta sai kaupunkioikeudet, kului vielä yli kaksi ja puolisataa vuotta ennen kuin Suomesta tuli itsenäinen valtio. Ennen itsenäistymistä olimme välillä osa Ruotsia ja välillä osa Venäjää. Koska Lappeenranta sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla, maamme historian käänteet ovat monin tavoin näkyneet kaupunkimme vaiheissa.

Isovanhempanne osaavat varmasti kertoa teille tarinoita Lappeenrannan menneiltä vuosikymmeniltä ja koulussa kuulette tarkemmin Suomen ja kotikaupunkimme historiasta.

Uskon, että useimmat teistä ovat tutustuneet Lappeenrannan linnoitukseen eli Vanhaankaupunkiimme. Jotkut teistä käyvät esimerkiksi balettikoulussa tai kuvataidekoulussa, jotka molemmat sijaitsevat juuri linnoituksessa.

Kun seuraavan kerran poikkeatte siellä, palautattehan mieliinne, että juuri niille valleille Lappeenranta aikoinaan syntyi ja on vähitellen levittäytynyt nykyisiin mittoihinsa. Esimerkiksi tämä urheilutalo ja myös kaupungintalo valmistuivat vasta 35 vuotta sitten eli jotakuinkin silloin, kun teidän vanhempanne olivat pikkulapsia.

Viime vuosien aikana Lappeenrannan keskikaupunki on muuttunut ja kasvanut todella paljon ja sen kehittäminen on edelleen käynnissä.

Varsinkin jos harrastatte jääkiekkoa, olette varmasti tietoisia, että parhaillaan on selvitettävänä mahdollisesti toteutettavan monitoimiareenan sijaintipaikka ja se, onko areenaa varaa rakentaa vai peruskorjataanko vanha jäähalli. Olisi mielenkiintoista kuulla, haluaisitteko te, että areena nousisi keskikaupungille vai Kisapuistoon.

Vaikka sijainti idän ja lännen portilla on koetellutkin kaupunkiamme, seutumme on myös hyötynyt eri ilmansuuntiin ulottuvista yhteyksistään. Tuskin meillä esimerkiksi olisi yhtä paljon erilaisia kauppoja, jos venäläiset eivät kävisi ostoksilla Lappeenrannassa.

Myös musiikin ja muiden taiteiden harrastajat ja ammattilaiset ovat omaksuneet vaikutteita niin idästä kuin lännestäkin.

Näin juhlavuoden kynnyksellä voimme olla todella ylpeitä siitä, että Saimaan rannalla sijaitseva Lappeenranta kuuluu maailman edelläkävijäkaupunkien joukkoon ilmastonmuutosta ehkäisevässä työssä. Varsinkin kotijärvemme puhtaus on meille sydämenasia.

Olen mielissäni siitä, että te lappeenrantalaislapset opitte arvostamaan luontoa jo päiväkoti- ja kouluvuosinanne. Toivon, että viette kestävän kehityksen toimintatapoja myös koteihin.

Hyvät neljäsluokkalaiset

Suomi on itsenäiseksi valtioksi todella nuori verrattuna moniin muihin maihin, vaikka onkin jo satavuotias. Silti maamme itsenäiseen historiaan on ehtinyt sisältyä hyvin monenlaisia aikakausia.

Vajaat 80 vuotta sitten Suomessa oli sota, ensin talvisota ja sitten jatkosota. Sotia seurasi jälleenrakennuksen aika, jolloin Suomi sai maineen maana, joka maksaa velkansa.

Keskuudessamme elää vielä talvi- ja jatkosodan veteraaneja, kaiken arvostuksemme ansaitsevia Suomen kunniakansalaisia, jotka taistelivat isänmaamme itsenäisyyden puolesta.

Asukkaidemme joukossa on myös Karjalan evakoita ja heidän jälkeläisiään, jotka sotien seurauksena joutuivat jättämään kotiseutunsa. Olen varma, että teidänkin joukossanne on neljäsluokkalaisia, joiden sukujuuret ulottuvat valtakunnan rajan takana olevaan naapurikaupunkiimme Viipuriin tai muualle luovutettuun Karjalaan.

Myös Suomen koululaitos on muuttunut ja kehittynyt todella paljon siitä, kun isovanhempanne ja heidän vanhempansa kävivät koulua. Olette kuulleet ehkä puhuttavan kansakoulusta, kansalaiskoulusta ja keskikoulusta.

Suomessa olemme halunneet ja haluamme, että kaikilla maamme lapsilla ja nuorilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet koulunkäyntiin ja opiskeluun.

Meillä Lappeenrannassa tavoitteena on, että täällä olisi tarjolla monen alan koulutusta ja työtä, jotta mahdollisimman moni teistä aikuiseksi vartuttuaan perustaisi kotinsa omalle kotiseudulleen

Hyvät neljäsluokkalaiset

Toivon, että jokainen koululainen voi mennä aamuisin hyvillä mielin kouluun eikä kenenkään tarvitse pelätä kiusaamista tai yksin jäämistä.

Haluankin näin itsenäisyyspäivän aattona korostaa, että ystävyys ja koulukaveruus eivät saa olla kiinni tavaroista ja perheen varallisuudesta. Olen varma, että mukavaa yhteistä tekemistä löytyy, vaikka kaikilla ei olisikaan taskussaan uusinta kännykkämallia.

Kun jo koululaisina opitte arvostamaan ja kuuntelemaan kanssaihmisiänne sekä huolehtimaan siitä, ettei ketään jätetä ryhmän ulkopuolelle eikä arvostella kansalaisuuden, tavaroiden tai vaatteiden perusteella, olen varma, että menestytte elämässänne.

Kaupunginjohtajana haluan myös korostaa, että kaikilla ihmisillä – lapsista ikäihmisiin – on oikeus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa yhteiskuntamme asioihin.

Suomi on upea maa ja Lappeenranta mahtava kotikaupunki.

Toivon, että tämän itsenäisyysjuhlan ansiosta tunnette olevanne vielä entistäkin enemmän oman kotikaupunkinne lapsia.

Onnittelen teitä kaikkia Suomen itsenäisyyden johdosta.