Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetTervetulopuhe, 4H-liiton, 4H-yhdistysten ja Marttaliiton toimihenkilöseminaari, 25.9. klo 13.30 Holiday Club Saimaa, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Valitse taso
Puheita
25.9.2018 13:45

Tervetulopuhe, 4H-liiton, 4H-yhdistysten ja Marttaliiton toimihenkilöseminaari, 25.9. klo 13.30 Holiday Club Saimaa, Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Arvoisa 4H-liiton ja yhdistysten sekä Marttaliiton väki, tervetuloa Lappeenrantaan, Suomen ilmastopääkaupunkiin

Onnittelen lämpimästi 4H:ta 90-vuotisjuhlavuoden ja ansiokkaan toimintanne johdosta. Parhaillaan myös Martat valmistautuvat juhlavuoteen: ensi vuonnahan tulee kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun Martta-järjestö perustettiin.

On todella hienoa, että kaksi samanhenkistä, aktiiviseen kansalaisuuteen kannustavaa ja kouluttavaa järjestöä − 4H ja Martat − tekevät läheistä yhteistyötä keskenään.

Molemmat järjestöt ovat edistäneet arkisen elämämme sujuvuutta, kansalaistemme elämänhallinnan taitoja sekä yrittäjähenkisyyttä sukupolvesta toiseen. Itsenäisen Suomen ja hyvinvointivaltion rakentamisessa tämä työ on ollut todella arvokasta.

Tällä hetkellä kunnissa kehitetään lähidemokratiaa ja asukastoimintaa, jotta asukkaita osallistavat päätöksentekoprosessit saisivat jalansijaa hallintorakenteissa.

Haluankin korostaa, että 4H:n ja Marttojen yhteisöllisyyttä vahvistava työ on omalta osaltaan luonut ja luo edelleenkin kantavaa pohjaa osallisuutta korostavalle kuntien toimintatavalle. Kun jo lapsena ja nuorena tulee kuulluksi ja saa tilaisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä, uskaltaa myöhemminkin ottaa kantaa asioiden kulkuun eikä tyydy pelkkään vastaanottajan rooliin.

Hyvät seminaarivieraat

Toivon, että seminaarinne yhteydessä ehditte tutustua Lappeenrannan ominaispiirteisiin ja löydätte monta hyvää syytä tulla tänne uudelleen.

Seutumme mukaansa tempaava ilmapiiri ja omaperäinen vire koostuvat ennen kaikkea kauniista järviluonnosta, rajaseudun historiasta, kulttuuriperinteistä sekä karjalaisten ihmisten tulevaisuuteen uskovasta kekseliäisyydestä.

Tänään rakuunoiden Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki, jossa luonnon kunnioitus, vesistöjen suojelu ja kestävän kehityksen suosiminen on syvään juurtunutta.

Saimaan järviluonto ja geologia tarjoavat niin asukkaille kuin matkailijoillekin unohtumattomia elämyksiä. Järviseutumme kiinnostavuus myös maailmanmatkaajien keskuudessa on kasvanut muun muassa Saimaa Geopark -hankkeen ansiosta.

Me lappeenrantalaiset voimme ylpeänä todeta, että kotikaupunkimme kuuluu maailman edelläkävijäkaupunkien joukkoon ilmastonmuutosta ehkäisevässä työssä. Olemme johdonmukaisten vihreiden askeltemme ansiosta saaneet valtakunnallista ja kansainvälistä tunnustusta, ja Lappeenranta on nimetty Suomen ilmastopääkaupungiksi.

Kaupunkimme on omatoimisuutta ja ratkaisukeskeisyyttä edistäville järjestöillenne mitä sopivin kokoontumispaikka. Onhan Lappeenranta 2033 -strategian yhtenä punaisena lankana kannustaa asukkaita omatoimisuuteen. Samalla haluamme luoda puitteet, joissa kaikilla asukkaillamme olisi tilaisuus löytää omat vahvuutensa ja kehittää niitä varallisuudestaan ja iästään riippumatta.

Lappeenranta-strategiaan sisältyvässä hyvinvointiohjelmassa lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on nostettu keskeisesti esille. Palveluja kehittäessämme pidämme erityisen tärkeänä, että harrastusmahdollisuudet ovat kaikkien lasten ja nuorten tavoitettavissa.

Koululaisten tasa-arvoisia liikuntamahdollisuuksia edistämme koulupäivien yhteydessä esimerkiksi niin, että kouluilla työskentelee liikunnanohjaajia. Liikuntaharrastuksia koordinoidessaan ohjaajilla on tilaisuus myös luotsata lapsia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja näin edistää tiimityöskentelyn taitojen kehittymistä.

Jotta lasten ja perheiden yhteys luontoon säilyisi ja selviytymistaidot erilaisissa luonnonolosuhteissa tulisivat tutuiksi, päiväkodeissamme ryhdytään entistä enemmän käyttämään hyväksi ulkotiloja. Tarkoitus on esimerkiksi perustaa nykyisten päiväkotiryhmien rinnalle ympärivuotisesti toimivia ulkoilmaryhmiä.

Yksi Lappeenrannan erityispiirteistä on kansainvälisyys, joka näkyy paitsi ostosmatkailijoina katukuvassamme myös perheiden arkipäivässä. Nykyään asukkaidemme joukossa puhutaan yli 70 eri äidinkieltä. Suurin vieraskielisten ryhmä on liki kolmetuhatta venäjää äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Huomattavan osan tästä joukosta muodostavat lapsiperheet.

Onkin luonnollista, että asenneilmapiirin merkitys ja eri kulttuurien kohtaaminen kasvatustyössä korostuvat monikulttuurisessa yhteisössämme: mitä paremmin tunnemme toistemme näkemyksiä ja tapoja, sen paremmin pystymme kehittämään yhteistä, ilmapiiriltään suvaitsevaista kaupunkia.

Johdonmukainen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävä työmme palkittiin vuonna 2016, jolloin Suomen UNICEF myönsi Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen Lappeenrannan kaupungille.

Hyvät kuulijat

Ratkaisukeskeinen oppimiskulttuuri on Lappeenrannan koulumaailmaan oleellisesti kuuluva toimintatapa.

Viime vuonna ratkaisukeskeinen toimintakulttuurimme valittiin yhdeksi kansainvälisistä koulutusinnovaatioista eli pääsimme kansainväliselle Top100-listalle yhdeksän muun suomalaisen koulutusinnovaation rinnalla.

Niin opinnoissa kuin arjessakin pärjää parhaiten, kun kohtaa erilaisia inhimillisen elämän haasteita luovasti ja toiveikkaasti yhteistyön siivin. 4H ja Martat ovat ratkaisukeskeisyyden uranuurtajia ja uskon, että kouluillamme on paljon opittavaa toimintatavoistanne.

Teille on itsestään selvää, että myönteisyys, leikkisyys ja huumori ovat parhaita mausteita, kun pulmatilanteita käännetään voitoksi. Ja kun työtä tehdään hyvillä mielin, tuloksetkin ovat hyviä, joten ympäröivän yhteisön kannustus on oleellinen kivijalka, olipa kyse koulunkäynnistä, harrastuksista, kotitöistä tai ansiotyöstä.

Mielestäni kiire tai mielikuva siitä, että meillä on kaiken aikaa kiire, on yksi pahimmista luovuuden jarruista. Jotta luovuus kukoistaisi, on oleellista antaa itsellemme ja muille aikaa ajatella ja kehittää omaa työtä sekä yhteisöä.

Luovuus ja kekseliäisyys ovat otollista maaperää yrittäjyydelle, joka pitää elinkeinoelämämme voimissaan.

Oman kaupunkimme lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus päästä yrittäjyyden jäljille ja innostua luonnontieteistä muun muassa perusopetukseemme kuuluvassa Junioriyliopistossa. Yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa tehdään tiiviisti jo koulutuspolun alkumetreiltä alkaen ja samalla vahvistamme oman yliopistomme vetovoimaisuutta ja myös alueemme elinvoimaisuutta.

Yliopisto onkin keskeinen moottorimme, kun kehitämme kestävän kehityksen ratkaisuja ja luomme niistä yritystoimintaa.

Myös maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu yrityskylä on otettu täällä Kaakkois-Suomessa ja Lappeenrannassa iloiten vastaan. Kuulin, että marraskuussa Yrityskylä Alakoulu Kaakkois-Suomen uudistunutta oppimisympäristöä ja alkavaa uutta toimikautta juhlitaan kyläjuhlien merkeissä.

Arvoisa seminaariväki

Jos minun pitäisi kuvailla Lappeenrantaa yhdellä sanalla, valitsisin sanaksi sillanrakentaja. Puheliaat ja neuvokkaat karjalaiset ovat omiaan luomaan yhteistyötä ja uskon, että elämä ja selviytyminen rajaseudulla, kahden kulttuurin välimaastossa, on vahvistanut tätä ominaisuutta historian saatossa.

Myös 4H- ja Martta -järjestöt ovat sillanrakentajia nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassamme. Oma-aloitteisuutta, neuvokkuutta ja vuorovaikutustaitoja tarvitaan niin koulussa, työelämässä kuin kotonakin, olivatpa työtehtävät sitten käsityö- tai teoriavaltaisia.

Lämmin kiitos 4H- ja Martta-järjestölle yhteisöllisestä työstänne. Toivotan teille kaikille mielenkiintoista seminaaria ja tuoreita ajatuksia kotiin vietäväksi.