Päivitys 2.4.24: Kohdekortit kohdassa aineistot. 

Päivitys 8.3.24: Lapsi- ja muiden vaikutusten arviointi on lisätty kohtaan: Lapsi- ja muiden vaikutusten arviointi sekä ladattavaksi kohtaan aineistot.

Aineistoihin on myös lisätty ladattavaksi "Järjestöjen ja yhteisöjen antamat palautteet palveluverkkoesityksestä" sekä "Palveluverkon muutoskohteiden kohdekortit, koulut ja kirjastot", jotka sisältävät muutoskohteiden kustannustietoa. 

Kartat ja tarkemmat tiedot tarkasteltavista kohteista löytyvät myös kohdasta Aineistot -> Palveluverkon pohjaesityksen diat 170124_julkaistu.pdf -asiakirjasta.

Palveluverkkoselvitys on Lappeenrannan kaupungin ennustettuun väkilukuun ja erityisesti lasten ja nuorten määriin perustuva arvio siitä, mitä päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja liikuntatiloja Lappeenrannassa olisi perusteltua olla tulevaisuudessa. Palveluverkkoselvityksessä kerrotaan, mitkä päiväkodit, koulut ja kirjastot eri asuinalueilla Lappeenrannassa tarvitaan ja mitä rakennuksia on perusteltua peruskorjata tai korvata uusilla rakennuksilla.

Lasten ja nuorten palveluiden rahoituspohja perustuu lasten ja nuorten määrään. Koska Lappeenrannan lasten ja nuorten määrä vähenee voimakkaasti ja toiminnan järjestämiseen halutaan käyttää edelleen saman verran rahaa yhtä lasta ja nuorta kohden, esitetään palveluverkkoselvityksessä useita ehdotuksia toiminnan uudelleenjärjestelyitä eri asuinalueilla.

Miksi palveluverkkoselvitys toteutetaan ja mikä sen tavoite on?

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti 12.12.2022 kokouksessaan 2023 talousarvion yhteydessä käynnistää palveluverkkoselvityksen vuoden 2023 aikana. Valtuuston päätettäväksi valmisteltavassa esityksessä vuonna 2036 perusopetuksen käyttöön varataan tilaa oppilasta kohden suunnilleen vuoden 2023 tilannetta vastaava määrä. Koulujen yhteyteen pyritään sijoittamaan myös muita lasten ja nuorten palveluiden sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden toimintoja. Palveluverkko suunnitellaan niin, että kaupungin kaikkien talonrakennusinvestointien ja pääomavuokravastuiden määrä voi olla vuosina 2023–2036 enintään 300 miljoonaa euroa. 
 
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden keskeisin määräytymisperuste on kunnan ikärakenne. Sote-palveluiden rahoituksen siirryttyä valtiolle määräytyvät ikäryhmien mukaan tulevat valtionosuudet lähes yksinomaan 0–15-vuotiaiden määrän mukaan. Valtionosuus on keskimäärin runsaat 9.000 euroa lasta kohden. 
 
Lasten ikäluokat ovat jo pienentyneet, mikä automaattisesti pienentää tulevien vuosien valtionosuutta. Syntyvyyden ei kuitenkaan odoteta enää nykyisestä laskevan. Valtionosuuden tuleva kehitys on ennakoitu väestöennusteeseen perustuen. Vuotuinen valtionosuuden vähenemä tulee olemaan keskimäärin liki kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vuodesta 2023 vuoteen 2030 valtionosuus on vähenemässä 13 miljoonalla eurolla. Kun ikäluokkien koko on vakiintunut 15-vuotiaisiin saakka alentuneelle tasolle 2030-luvun puoliväliin mennessä, on valtionosuus vähentynyt noin 22 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasosta. 
 
Koska kaupungin tulorahoitus väistämättä pienenee edellä kuvatusti, on kaupungin sopeutettava palvelujen järjestämisen kustannukset vastaamaan alentunutta rahoitustasoa. Kulutasoa ei ole mahdollista jättää korkeammalle tasolle, koska vuosikate alenisi tasolle, jolla investointeja ei kyetä rahoittamaan. 

Palveluverkon alueittainen tarkastelu ja ehdotukset

Lasten määrän väheneminen tarkoittaa tulevina vuosina vähäisempää toimitilojen tarvetta palvelutuotannossa. Tilojen vähentämistarve nykytasoon verrattuna on noin 30.000 neliömetriä vuoteen 2036 mennessä. Tilojen tarkastelussa on huomioitava muun muassa rakennusten suojelumääräykset ja kohdennettava toimenpiteet niin suurelta osin kuin mahdollista kohteisiin, joissa ei ole suojelurajoitteita.

Lasten määrä vähenee kaikissa kaupunginosissa. Lasten ja nuorten palvelujen rahoitus määräytyy lasten ikäryhmittäisen koon mukaisesti. Koska lasten määrä vähenee, tulee myös tilojen määrä mitoittaa muuttuneeseen tilanteeseen, jotta resursseja on ohjattavissa mahdollisimman paljon palvelujen tuottamiseen. Lasten ja nuorten lautakunnalle on asetettu Lappeenrannan kaupungin strategiassa tavoite, jonka mukaan resursointi lasta kohden on pidettävä ennallaan. Tavoitteen toteutumista seurataan kustannustasomittarilla. Tämä tavoite takaa laadun, mutta toisaalta velvoittaa suhteuttamaan kustannukset lasten määrän muutoksiin, mikä vallitsevassa tilanteessa tarkoittaa kokonaiskustannusten vähentämistä. Tilaratkaisut ovat avainasemassa kustannustason pitämisessä määritetyllä tasolla.

Seuraava tilojen alueellinen tarkastelu ja palveluverkkoesitysten muodostaminen on tehty tarkoituksenmukaisilla aluejaoilla. Jaottelussa on ollut välttämätöntä poiketa käytössä olleista vakiintuneista aluejaoista vaikuttavamman lopputuloksen saavuttamiseksi.

Tutustu alla olevista linkeistä tarkemmin alueittaisiin tarkasteluihin ja ehdotuksiin.

Lisätietoja

Juhani Junnilainen , toimialajohtaja, Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut, Lappeenrannan kaupunki 
puh. 040 190 6270, juhani.junnilainen@lappeenranta.fi  

Jukka Mielikäinen, projektijohtaja, Lappeenrannan Toimitilat Oy 
puh. 0400 753 489, jukka.mielikainen@lappeenranta.fi