Syntynyt 15.6.1926 Heinolassa
Kuollut 14.11.2018 Espoossa
Terveydenhoitaja, fil. maist.
Terveyden- ja sosiaalihuollon tutkija Helsingissä,
Vuodesta 1976 freelance-kirjailija
Suomen Teatterijärjestöjen keskusliiton hallituksen jäsen 1966-76
Suomen Näytelmäkirjailijaliiton hallituksen jäsen 1964-78, puheenjohtaja 1978-81, kunniajäsen 1996
International Theatre Institute (ITI) Suomen keskuksen hallituksen jäsen 1974-80
Espoon Kirjailijat ry:n kunniajäsen 1995
Espoon Taiteilijat ry:n puheenjohtaja 1978-81, kunniajäsen 1995, kunniapuheenjohtaja 2003
Valtion näyttämötaidetoimikunnan jäsen 1986-88
Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1989-94
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n johtokunnan jäsen 1982-92
Risti Ryti -seuran hallituksen jäsen 1993-2002
Valtion näytelmäkirjailijapalkinto 1972
Espoo-mitali 1988
Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen ansiomerkki 1989
Inkeriläisten Sivistyssäätiön ansiomerkki 1992
Suomen Maanpuolustushistoriallisen Yhdistyksen lottamuistomitali hopealevykkeellä 1993
Suomen Näyttämötaiteen kultainen kunniamerkki 1993
Sotainvalidien Veljesliiton ansioristi 1996

Inkeri Kilpinen totesi tuotantonsa jakautuvan näytelmiin, matkakirjoihin, muihin kirjoihin ja lastenkirjoihin. Näytelmistä osa käsittelee historiallisia aiheita, kuten Eino Leino, Lallukka, Rakas lotta, Nouse Inkeri, Ristituli ja Tuomioni. "Olen niissä yrittänyt valaista pienen mutta sisukkaan kansamme kamppailuita ja sitäkin ihmettä, että olemme pystyneet säilyttämään oman kielemme", Inkeri Kilpinen kertoi. "Näytelmässä Nouse Inkeri pyrin antamaan kuvan siitä, miksi kansamme kohtalo olisi muodostunut, ellemme olisi puolustaneet itseämme."

Osa Kilpisen näytelmistä käsittelee naisen asemaa, kuten Totisesti, totisesti, Naisen tarina ja Toinen maailma, joista kaksi viimeksi mainittua erityisesti yksinhuoltajaäitejä. Myös romaani Miehelläni on toinen nainen edustaa samaa linjaa. Ns. yhteiskunnallisista näytelmistä Tuntematon potilas ja Herra Johtaja keskittyvät vallankäytön ongelmiin yhteiskunnan laitoksissa.

Kolmessa matkakirjassaan Inkeri Kilpinen sanoo koettavansa valottaa sitä, että maailma ei ole läheltä nähtynä läheskään niin paha kuin uutiset kertovat.

"Lastenkirjoissa pyrin tuomaan esille monien koettelemusten läpi käyneen isäni valoisaa elämänkatsomusta kertomuksilla pienestä kylästä ja sen elämästä 1920-30-luvulla", kirjailija kuvailee.

"En ole karjalainen", Inkeri Kilpinen sanoi, "mutta kirjoittaessani näytelmää Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta jouduin tutustumaan Karjalan murteisiin ja valitsemaan niistä yhden, Viipurin seudun murteen näytelmän kieleksi." Myöhemmin hän käytti samaa murretta inkeriläisten vaiheista kirjoittamassaan näytelmässä Nouse Inkeri, samoin kuin evakkotytön Irinan dialogissa näytelmässä Rakas lotta.

Kirjailija kertoi murteeseen perehtyäkseen hakeutuneensa Helsingin yliopiston Suomen murteiden sanakirjan toimitussihteerin, fil. lis., sittemmin fil. tri Maija Länsimäen luo ja tutustuneensa hänen antamiensa murrekirjojen, kasettien ja henkilökohtaisen opastuksen avulla Viipurin seudun murteeseen. "Opiskelu ei ollut aivan helppoa, mutta tavattoman mielenkiintoista, ja havaitsin Viipurin seudun murteen ihanteelliseksi näytelmän dialogin ainekseksi. Sillä voi sanoa asioita hersyvämmin ja rikkaammin kuin monilla muilla murteilla, ehkäpä paremmin kuin millään muulla", Inkeri Kilpinen pohti. Karjalais- ja inkeriläisaiheisten näytelmien tapahtumapaikat ovat myös Karjalassa, Inkerinmaalla ja Siperiassa. Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta, Rakas lotta ja Ristituli ovat saaneet kantaensi-iltansa Lappeenrannan kaupunginteatterissa. "Näytelmäni Totisesti totisesti kiinalaisen esityksen (HUA-oopperaryhmä, Xian, Kiina) Suomen kierros alkoi Lappeenrannan kaupunginteatterista ja jatkui Kouvolan ja Tampereen kautta Helsinkiin, Kilpinen kertoi.

Tuotanto

Atlantica
Suomen Kansallisteatteri 1959. Näytelmä.

Tuntematon potilas
Kansallisteatteri 1964. Käännetty ruotsiksi, saksaksi, venäjäksi, englanniksi, slovakiksi, udmurtiksi ja thain kielelle. Näytelmäkirja 1964. Näytelmä.

Herra Johtaja
Kansallisteatteri 1967. Näytelmä.

Uusi uljas nainen
1970. Pienimuotoinen näytelmä.

Toinen maailma
Kansallisteatteri 1972. Käännetty englanniksi, islanniksi, unkariksi ja kiinaksi.

Eino Leino
Mikkelin teatteri 1976. Käännetty englanniksi. Näytelmä.

Rakasta lähimmäistäsi
1978. Pienimuotoinen näytelmä.

Vuosi idän silkkitiellä
1978. Kirjayhtymä. Julkaistu äänikirjana 1985. Suomen Äänikirjat. Matkakirja.

Koko kylän Tonna
1979. Kirjayhtymä. Äänikirja 1988. Suomen Äänikirjat. Käännetty venäjäksi. Mordovian Kirjankustantamo 1992. Udmurtiksi 1997. Julkaistu jatkokertomuksena lastenlehdessä.
Nuorisoromaani.

Uskollinen Tonna
1980. Kirjayhtymä. Äänikirja 1988. Suomen Äänikirjat. Nuorisoromaani.

Rakasta lähimmäistäsi
1980.Pienimuotoinen näytelmä.

Totisesti totisesti
Kouvolan teatteri 1982. Käännetty englanniksi ja kiinaksi. Näytelmäkirja 1982. Näytelmä.

Kulkurin kertomuksia Andeilta Amazonille
1982. Kirjayhtymä. Julkaistu äänikirjana 1988.Suomen Äänikirjat. Matkakirja.

Vanha viisas Tonna
1983. Kirjayhtymä. Äänikirja 1988. Suomen Äänikirjat. Nuorisoromaani.

Australia, palavan pensaan maa
1985. Kirjayhtymä Julkaistu äänikirjana 1986. Suomen Äänikirjat. Matkakirja.

Naisen tarina
Iowan yliopistoteatteri 1986. Käännetty englanniksi, kiinaksi, venäjäksi, udmurtiksi ja mokšamordvaksi. Näytelmä.

Lallukka, kauppaneuvos Karjalasta
Lappeenrannan kaupunginteatteri 1987. Käännetty venäjäksi. Näytelmäkirja 1987. Näytelmä.

Tule kotiin Maria
1988. Pienimuotoinen näytelmä.

Rakas lotta
Lappeenrannan kaupunginteatteri 1990. Käännetty englanniksi. Näytelmäkirja 1990. Näytelmä.

Nouse Inkeri
Kalevan näyttämö 1991. Käännetty englanniksi ja viroksi. Näytelmäkirja 1991. Näytelmä.

Miehelläni on toinen nainen
1992. Kirjayhtymä. Romaani.

Ristituli
Lappeenrannan kaupunginteatteri 1994. Näytelmäkirja 1994. Näytelmä.

Tuomioni
MTV 1996. TV-näytelmä.

Nora
1996. Käännetty englanniksi. Näytelmä.

Toisinajattelija
1997. Kirjayhtymä. Muistelmat. Myös äänikirjana.

Eino Leino ja rakkaus
2003. Pienimuotoinen musiikkinäytelmä.