Mitä palveluverkolla tarkoitetaan?

Hyvinvointi- ja sivistystoimialan palveluverkko tarkoittaa käytännössä Lappeenrannan kaupungin päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, museoita, teatteria ja kaupunginorkesteria sekä liikuntapaikkoja- ja palveluita eri puolilla kaupunkia. 

Palveluiden järjestämiseksi kaupungin palveluksessa on sadoittain eri alojen osaajia. Tähän ei haluta esittää muutoksia. Palveluita järjestetään toimitiloissa, kuten päiväkoti-, koulu- ja kirjastorakennuksissa eri puolilla Lappeenrantaa. Jos on valittava palveluiden laatutason ja toimitilojen määrän välillä, on ymmärrettävää, että muutokset pyritään kohdentamaan ennemmin toimitiloihin.

Palveluverkkoselvitys on Lappeenrannan kaupungin ennustettuun väkilukuun ja erityisesti lasten ja nuorten määriin perustuva arvio siitä, mitä päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja liikuntatiloja Lappeenrannassa olisi perusteltua olla tulevaisuudessa.

Miksi Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen palveluverkkoon suunnitellaan muutoksia?

Keskeisin syy muutostarpeelle on se, että syntyneiden ikäluokkien koko on pienentynyt 2020-luvulla pienentynyt noin 30 prosenttia verrattuna 2010-luvun tasoon. Erityisesti koulurakennuksiin jää runsaasti tyhjää tilaa. Lisäksi Lappeenrannassa on edelleen useita päiväkoti-, koulu- ja kirjastorakennuksia, jotka pitäisi uudistaa lähivuosina.

Palvelutuotannon resurssit mitoitetaan käyttäjämäärien mukaan ja palvelutuotannon laatutaso halutaan turvata, joten palveluverkkotarkastelu ottaa tarkasteluun niin sanotut kiinteiden kulut, kuten kiinteistömenot tarkasteluun kulujen suhteuttamiseksi lasten määrään.

Muutoksen tausta ja perustelut on kuvattu

• Palveluverkkoselvityksen pääsivulla (Miksi palveluverkkoselvitys toteutetaan ja mikä sen tavoite on?)
• Syntyvyyden muutos ja taustatekijät -sivulla
• Lasten määrän vaikutus palveluihin ja käytössä oleviin tiloihin -sivulla

Mitä tapahtuu, jos muutoksia palveluverkossa ei toteuteta?

Muutoksia esitetään palveluiden laatutason varmistamiseksi. Kaupunkistrategiassa on sitouduttu pitämään palvelujen resursointi nykytasolla. Toiminnan rahoituspohja seuraa käyttäjämääriä ja esimerkiksi vuonna 2030 toimialalla on käytettävissä 13 miljoonaa euroa vähemmän lasten ja nuorten palveluihin kuin vuonna 2023. Mikäli toimintaan liittyviä kiinteitä kuluja ei saada mitoitettua tulevien pienempien käyttäjämäärien tasolle, kohdistuu paineet toiminnan laatutasoon.

Tämä tarkoittaisi esimerkiksi opetusryhmien ryhmäkokojen kasvamista. Rahoituksen lisäämistä tuloverotusta nostamalla tai sen kattamista kaupungin vuosikatteesta ei pidetä realistisena vaihtoehtona, koska mittaluokka muutokselle on niin suuri. Liian korkea kustannustaso pienentäisi kaupungin mahdollisuuksia investointeihin merkittävästi. Asiaa taustoitetaan palveluverkkoselvityksen pääsivulla (Miksi palveluverkkoselvitys toteutetaan ja mikä sen tavoite on?).

Erityisesti pienissä yksiköissä, kuten maaseutukouluissa, yksiköiden lapsi-/oppilasmäärä laskee niin pieneksi, että siellä olisi todennäköisesti vain yksi opettaja. Vaikka koulumatkat pysyisivät ennallaan, kasvaisivat matkustusajat joka tapauksessa laajemmalla alueella ajettavista keräilykuljetuksista johtuen. Lisäksi koulupäivän ja opetuksen laadukkuuden sekä turvallisuuden takaamisen edellytykset heikkenisivät merkittävästi. Tällaista riskiä ei haluta ottaa.

Miten palveluiden saavutettavuus muuttuu?

Palveluverkko säilyy edelleen kattavana, mutta useilla asuinalueilla matkat lähimpään kouluun, päiväkotiin ja kirjastoon voivat kasvaa. Muutokset ovat kuitenkin tarpeellisia palveluiden laatutason varmistamiseksi. Koulukyytien piirissä olevien oppilaiden koulukyydit järjestetään siten, että oppilaiden lakisääteiset matkustus- ja odotusajat eivät ylity. Koulukyydityksen piirissä olevien oppilaiden osuus lisääntyy hieman, mutta esitettyjen muutosten taloudellinen vaikutus on suurempi kuin lisääntyneiden kuljetusten kustannus.

Erityisesti maaseutukoulujen kohdalla olisi todennäköistä, että oppilaiden kuljetusajat kasvaisivat myös siinä tilanteessa, että koulu säilyisi. Tämä johtuu pienenevästä oppilasmäärästä ja sen johdosta entistä laajempaa reittiä ajavista keräilykuljetuksista.

Muutokset yksittäisten palveluiden saavutettavuudessa on kuvattu esityksen alueittaisissa tarkasteluissa, joihin pääset palveluverkkoselvityksen pääsivulta.

Millaisia henkilöstömuutoksia palveluverkkoesityksestä seuraa? 

Ratkaisu ei johda vakituisten virka- ja työsuhteiden purkamisiin. Palveluverkkoesitys pyrkii takaamaan sen, että toiminnan laadusta eli henkilöstöstä, osaamisesta ja kehittämisestä ei tarvitse tinkiä. Resurssit suhteutetaan käyttäjämääriin samalla tavalla kuin nykyisinkin. Lapsimäärän pieneneminen tapahtuu usean vuoden aikana ja vakituisen henkilöstön määrä pystytään mitoittamaan tähän eläköitymisten kautta.  Ratkaisu voi johtaa työntekijöiden toimipaikkojen muutoksiin.

Milloin palveluverkossa tapahtuu muutoksia?

Palveluverkkotarkastelussa on arvioitu vuosien 2023-2036 tilatarpeita. Muutoksia tapahtuu näiden vuosien aikana vaiheittain. Kouluihin liittyviä muutoksia alkaa tapahtua maaseutualueilla vuosina 2024 tai 2025, Joutsenon alueella vuonna 2026 ja keskustan alueella vuodesta 2025 alkaen. Päiväkoteihin ja kirjastoihin liittyviä muutoksia tapahtuu vuodesta 2026 alkaen. 2030-luvulla tapahtuvista muutoksista voidaan päättää tarkemmin noin viiden vuoden kuluttua.

Muutosten aikataulu on kuvattu

• aluekohtaisia tarkasteluja koskevilla sivuilla, joihin pääset palveluverkkoselvityksen pääsivulta
• selvityksen yhteenveto-sivulla

Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia palveluverkkomuutos voi asukkaille tarkoittaa?

Palveluverkkomuutos vaikuttaa tuhansiin lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Palveluverkkomuutos koskettaa jossakin määrin kaupungin koko väestöä. Muutoksessa tunnistetaan yleisellä tasolla useita haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia. Nykyiseen yhteisöön (esimerkiksi päiväkoti, koulu) kohdistuvat muutokset ovat eri tasoisia eri kohteissa. Osa muutoksista tapahtuu varsin pian, osaan on vielä runsaasti aikaa.

Muutoksiin sopeutumiseen voi mennä paljonkin aikaa. Yleensä vastaavissa tilanteissa hyvin suunniteltuihin muutoksiin on sopeuduttu lopulta hyvin. Esimerkiksi kouluissa uusien ryhmien yhteishenkeen panostetaan muutostilanteessa paljon ja kaveritoiveet uusien ryhmäjakojen kohdalla pyritään huomioimaan parhaalla mahdollisella tavalla.  

Monissa pienissä kouluissa opiskelleen koulumatkat pitenevät. Matkustusajat pysyvät kaikilla lakisääteisissä rajoissa. Monessa koulussa matkustusajat pitenisivät, vaikka muutosta ei tapahtuisi, sillä oppilasmäärien pienentyessä keräilykyydit ajaisivat entistä laajemmalla alueella. Monien lasten ja nuorten kohdalla pitenevien koulumatkojen lisäksi kuljetaan erilaisissa harrastuksissa. Mikäli koulupäivän ja harrastustapahtuman välissä käydään kotona, voi arki muuttua entistä kiireisemmäksi. Koulupäivien rakennetta on kehitetty viime vuosina paljon ja yksi ratkaisu harrastavien perheiden arjenhallintaan voi olla ns. Harrastamisen Suomen malli, jossa harrastustoimintaa tuodaan koulupäivien välittömään yhteyteen. Tämä malli yleistyy lähivuosina, mutta ei tulevaisuudessakaan luonnollisesti kata kaikkia harrastuksia. Palveluverkkomuutos koskettaa myös kirjastopalveluita. Lähimmän kirjaston sijainti voi muuttua, mutta kokonaisuutena kirjastoverkko säilyy varsin kattavana.

Palveluverkkoon esitettävillä muutoksilla halutaan ennen kaikkea varmistaa toiminnan laatutasoa. Esimerkiksi entistä useampi oppilas pääsee opiskelemaan nykyaikaisissa ja hyväkuntoisessa oppimisympäristössä. Opetus tapahtuu entistä useamman kohdalla vuosiluokittaisissa opetusryhmissä ja aikuisen apua on saatavilla enemmän silloin, kun sitä tarvitaan. Suuremmissa kouluissa opettajilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää omia vahvuuksiaan. Esimerkiksi vieraita kieliä opettaa entistä useammin siihen erikoistunut aineenopettaja. Suuremmissa kouluissa on myös paremmat mahdollisuudet laajempaan valinnaisaineiden tarjontaan, koulupäivän yhteyteen sijoittuvan kerho- ja harrastustoiminnan järjestämiseen, erilaisiin projekteihin ja opintomatkoihin sekä tapahtumiin (esim. konsertit, urheilukilpailut) osallistumisiin. 

Suuremmissa kouluissa opiskelevilla on ympärillään myös suurempi joukko samanikäisiä oppilaita. Joukosta voi löytyä uusia samoista asioista kiinnostuneita ystäviä. Oman nykyisen koulun aikuiset siirtyvät todennäköisimmin samaan kouluun, joten esimerkiksi nykyinen opettaja ei välttämättä vaihdu ainakaan kaikissa oppiaineissa tai ainakin uusilla opettajilla on hyvät mahdollisuudet tarvittaessa vaihtaa tietoja oppilaan edellisten opettajien kanssa oppilaan asioissa. 

Muutoksen vaikutuksia - erityisesti haasteita ja niiden ratkaisuja - lasten, nuorten ja perheiden arkeen on pyritty tunnistamaan laaja-alaisesti ja niiden merkitys lapsille, nuorille ja perheille on sisäistetty. Palveluverkkoesitys on monisäikeinen sarja valintoja ja kompromisseja. Palveluverkkoesitys on pyritty tekemään toiminnan laadukkuuden ja turvallisuuden takaamiseksi.

Milloin ja miten palveluverkkoesityksestä päätetään?

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päättää palveluverkosta alustavasti kokouksessaan 4.3.2024. Tätä edeltää tammi-helmikuussa järjestettävät palveluverkkoesitystä evästävät käsittely-, kuulemis- ja lausuntokierrokset, joita on suunnattu asukkaille, henkilöstölle, nuorisovaltuustolle, lasten parlamentille, lukion oppilaskunnalle ja lautakunnille (lasten ja nuorten lautakunta, kulttuuri- ja liikuntalautakunta).

Voit tutustua tarkkaan aikatauluun Päätöksenteon aikataulu -sivulta.

Miten voin ilmaista mielipiteeni palveluverkkoesityksestä?

Lappeenrannan kaupunki pyytää vapaamuotoisia kommentteja palveluverkkoesityksestä asukkailta ja muilta sidosryhmiltä 12.1.-2.2.. Selvityksestä järjestetään tammikuussa 2024 myös asukastilaisuuksia. Voit tutustua vaikuttamismahdollisuksiin tarkemmin Vaikuttaminen ja asukastilaisuudet -sivulta.