Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2025

Sote-uudistus vaikuttaa Lappeenrannan kaupungin talousarvioon 

(13.12.2022)

Lappeenrannan kaupungin talous supistuu sote-uudistuksen myötä alle puoleen. Ensi vuosi on kuntataloudessa poikkeuksellisen vahva verotulojen ajoitustekijöiden vuoksi, ja Lappeenrannan vuosikate kohoaa yli 50 miljoonaan euroon. Rakennusinvestoinnit ovat kasautumassa etenkin vuosille 2024 ja 2025. 

Lappeenrannan kaupungin toimintakate on vuoden 2023 talousarviossa 161 miljoonaa euroa, kun vastaavasti vuoden 2022 budjetti oli 438 miljoonaa euroa. Nettomenoista poistuu liki kaksi kolmasosaa sote-uudistuksen toteutuessa vuoden 2023 alussa.  

Kaupungin verorahoitus vähenee vastaavasti, mutta kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan vuonna 2023 kertyy vielä aiempien vuosien verotuloja entisellä veroprosentilla ja vero-osuuksilla noin 14 miljoonaa euroa uutta tasoa enemmän.  

– Sen vuoksi Lappeenrannan vuoden 2023 vuosikate on poikkeuksellisen korkea, liki 53 miljoonaa euroa. Sama verotulojen ajoitustekijä vaikuttaa kaikkien kuntien ensi vuoden tulokseen. 

Budjetin vertailukelpoinen nettomenojen kasvu on 3,8 %. Talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius kertoo, että kaupungin toimialojen kehyksissä ei ole voitu huomioida kaikkea kustannustason nousua, koska veropohja ei kasva yhtä nopeasti.  

– Kaupungin toimialat saavat kuitenkin täysimääräisen rahoituksen palkkojen sopimuskorotuksiin ja myös päiväkotien ja koulujen ruokapalveluun sovittavalle hinnankorotukselle. Budjettiin sisältyy aiemmin kerrottu energiamenojen nousun 75-prosenttinen kompensaatio liikuntatoimelle ja kaupunkikehitykselle. Varhaiskasvatusmaksuihin tulee vuositasolla noin miljoonan euron alennus. 

 – Kaupunki on valmis tukemaan pitkään odotetun skeittihallin toteuttamista. Liikuntatoimelle varataan 35 000 euron määräraha, jonka turvin yksityinen skeittihalli voidaan perustaa ensi vuonna. 

Lappeenrannan vuoden 2023 tuloveroprosentti on 8,36. Ansiotulot ovat kasvaneet tänä vuonna noin neljä prosenttia. Kasvun odotetaan hidastuvan ensi vuonna talouskasvun taittuessa, mutta palkkojen sopimuskorotusten ja eläkkeiden indeksikorotusten ennakoidaan pitävän ansiotulot vielä liki kolmen prosentin kasvussa ensi vuonna. Kuntien osuus yhteisöverosta alenee kolmanneksella ja on 23,7 % ensi vuonna. Sote-uudistus ei tuo muutoksia kiinteistöverotukseen, eikä kiinteistöjen arvostamisuudistuskaan etene tällä vaalikaudella. 

Lappeenrannan nykyisistä valtionosuuksista poistuu 80 prosenttia sote-uudistuksen yhteydessä.  

– Valtionosuuksien tulevien vuosien tasoon liittyy vielä epävarmuutta, koska sote-uudistuksen rahoituksen siirtoon liittyvät erät lasketaan uudelleen vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Ennakkotietojen perusteella valtionosuuteen voi tulla useamman miljoonan euron korjaus alaspäin, Iskanius sanoo. 

Rakennusinvestointien puiteohjelma päivitetään 

Rakentamisen kustannukset ovat nousseet vuoden aikana voimakkaasti. Lappeenrannan rakennusinvestointien puiteohjelmassa olevien hankkeiden kustannusarviot ovat kasvaneet 24 miljoonalla eurolla. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan ohjelmaa on supistettava kustannusten kasvua vastaavasti, koska velkaantumista ei voida lisätä jo suunnitellusta tasosta. 

– Peruskoulujen oppilasmäärä vähenee noin 1 300 oppilaalla vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä merkitsee, ettei kaikki nykyisiä kouluja ole tulevaisuudessa mahdollista ylläpitää. Myös moniin käytössä pysyviin kouluihin tarvitaan lisäksi muuta käyttöä.  

Tämän vuoksi vuoden 2023 alussa käynnistetään palveluverkkoselvitys. Valtuuston päätettäväksi valmisteltavassa esityksessä vuonna 2036 perusopetuksen käyttöön varataan tilaa oppilasta kohden suunnilleen vuoden 2023 tilannetta vastaava määrä. Koulujen yhteyteen pyritään sijoittamaan myös muita lasten ja nuorten palveluiden sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden toimintoja. Palveluverkko suunnitellaan niin, että kaupungin kaikkien talonrakennusinvestointien ja pääomavuokravastuiden määrä voi olla vuosina 2023–2036 enintään 300 miljoonaa euroa.  

– Vaikka rakentaminen halpenisi tulevina vuosina, edellyttää oppilasmäärän väheneminen joka tapauksessa tilojen sopeuttamista tarvetta vastaavaksi. Valtionosuuksien taso seuraa suoraan oppilasmäärän muutosta. 

Puiteohjelman päivityksessä useamman hankkeen aikataulu siirtyy hieman eteenpäin. Ensi vuonna käynnistyisivät ohjelman mukaan muun muassa pääkirjaston peruskorjaus sekä Korvenkylän koulun ja Sammontalon rakentaminen. 

Kaupunki ei ole ottamassa ensi vuonna lisää velkaa. Investoinnit ovat kasautumassa etenkin vuosille 2024–2025, jolloin molempina vuosina kaikkien investointien määrä olisi noin 75 miljoonaa euroa. Näinä vuosina lisävelanoton tarve olisi yhteensä 88 miljoonaa euroa. 

Yksityinen sijoittajaryhmä on tehnyt kaupungille esityksen Kauppatorin ympäristöön sijoittuvasta hankkeesta, joka sisältää monitoimiareenan. Jarvan mukaan kaupunki perehtyy esitykseen ja käy tarkentavia neuvotteluja sijoittajaryhmän kanssa.  

 – Jos esitetty kokonaisuus osoittautuu kokonaisarvioinnin perusteella paremmaksi kuin voimassa olevan valtuuston päätöksen mukainen Kisapuistoon sijoittuva monitoimiareena, valmistellaan valtuustolle asiasta uusi päätösesitys. Myös hankkeen mahdollisesta hylkäämisestä päättää kaupunginvaltuusto.  

 – Asian valmistelua ohjaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla kokoontuva täydennetty johtoryhmä. Kisapuiston hankkeen valmistelua jatketaan ja se keskeytyy vain, jos kaupunginvaltuusto päättää monitoimiareenan muusta sijaintipaikasta. 

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
kimmo.jarva@lappeenranta.fi

Talous- ja rahoitusjohtaja Jari Iskanius
puh. 040 631 6231
jari.iskanius@lappeenranta.fi