Tekijät: Suunnitelmatyön ohjausryhmä, SmartSport Osuuskunta
Ulkoasu ja taitto: Pirjo Uusitalo-Aura, SmartSport
Valokuvat: Lappeenrannan kaupunki

Missä myö liikutaa! -liikuntaolosuhteiden kehittämissuunnitelma täydentää vuonna 2019 valmistunutta Lappeenrannan kaupungin Myö liikutaa! -liikkumisohjelmaa. 

Taustatietoja:

Suunnitelman tavoitteet ja toteutustapa

Suunnitelman tavoitteena on luoda suuntaviivat Lappeenrannan kaupungin liikuntaolosuhteiden kehittämistyölle vuosille 2021–2026. Suunnitelma täydentää olosuhdekehittämisen osalta vuonna 2019 valmistunutta kaupungin liikkumisohjelmaa. Kyseessä on strateginen asiakirja, jolla pyritään määrittelemään kehittämistyön keskeiset tavoitteet, painopistevalinnat ja niihin liittyvät toimenpidekokonaisuudet. Tarkempi hanketasoinen liikuntapaikkasuunnittelu ja käytännön kehitystyö konkretisoituu kaupungin vastuullisissa hallintokunnissa vuosittaisten toimintasuunnitelmien kautta.
Suunnitelman laatimisessa on pyritty panostamaan liikuntaolosuhteiden eri käyttäjien kuulemiseen sekä myös kaupunkiorganisaation laajaan poikkihallinnolliseen osallistamiseen. Tavoitteena on ollut luoda innostava, mutta realistinen suunnitelma, jonka kuntapäättäjät eri luottamuselimissä sekä keskeinen virkamiesjohto vastuullisissa hallintokunnissa, voivat yhteisesti jakaa. Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa kehitysnäky sekä suunnitelmadokumentti, jonka myös kuntalaiset ja paikallistoimijat voisivat mahdollisimman laajasti kokea omakseen.

Asiakirjan tavoite- ja toimenpidekirjauksissa ei erikseen korosteta erilaisia lakisääteisiä
ohjaavia arvoja, kuten esimerkiksi pyrkimystä liikuntapaikkaverkoston mahdollisimman
suureen esteettömyyteen, ekologisuuteen tai tasa-arvoistuuteen. Nämä ovat kuitenkin
sisäänrakennettuina kaikkiin toimenpidevalintoihin.

Suunnitelman sisältövalinnoista ja asiakirjan laatimisesta on vastannut suunnitelmatyölle
nimetty ohjausryhmä. Prosessin asiantuntijatukena on toiminut SmartSport asiantuntijayritys. Suunnitelman laatimisprosessin kulku on kuvattu alla olevassa kuviossa.

Ohjausryhmän jäseninä ovat olleet:
Eeva Arvela, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, ltk:n puheenjohtaja
Karoliina Ahtiainen, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, ltk:n varapuheenjohtaja
Sulo Tuuliainen, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, jäsen
Petri Pulkkinen, kulttuuri- ja liikuntalautakunta, jäsen
Sanna Natunen, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö
Matti Veijovuori, asemakaava-arkkitehti, elinvoima ja kaupunkikehitys
Pasi Koistinen, liikuntajohtaja, liikuntatoimi
Petri Ruotsalainen, palvelupäällikkö, liikuntatoimi
Marko Siltamies, vs. kunnossapitopäällikkö
Julija Chichaeva, uusajattelija, liikuntatoimi
Josefiina Vanhanen, markkinointi- ja viestintävastaava, konsernihallinto
Tomi Valkeapää, rehtori, perusopetus, hyvinvointi- ja sivistyspalvelut
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö, Eksote
Sakari Pusenius, aluejohtaja, Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mitä ovat "liikuntaolosuhteet"?

Perinteinen ”liikuntapaikka” -käsite kuvaa huonosti sitä laajaa paikkojen, ympäristöjen ja
olosuhteiden kokonaisuutta, joissa fyysinen aktiivisuus erilaisina liikkumis-, liikunta- tai
urheilusuorituksina tapahtuu. Tässä kehittämissuunnitelmassa puhutaan tästä syystä
liikuntapaikan sijaan liikuntaolosuhteista. Käsitevalinnalla halutaan suunnitelmassa ohjata
eri toimijatahojen ajattelua laaja-alaisempaan suuntaan ja edesauttaa poikkihallinnollisten
ja muiden organisatoristen raja-aitojen ylittämistä yhteisessä kehittämistyössä.
Liikuntaolosuhteiden laajan kokonaisuuden hahmottamiseen, jäsentämiseen ja havainnollistamiseen on suunnitelman laatimisprosessissa hyödynnetty alla olevaa SmartSportin tekemää kuviota. Kuviolla halutaan tehdä näkyväksi myös eri olosuhdekategorioihin liittyviä
erilaisia arvopäämääriä.

Kilpa- ja huipputyis- ja tapahtumaolosuhteet

Arvoina korostuvat:

• Elämyksellisyys & yhteisöllisyys
• Kaupunkikuva & -brändi
• Yritystoiminnan edistäminen 

Esimerkkejä:

• Stadionit
• Kilpahallit
• Mäkihyppytornit

Määrityksinä korostuvat:

• Pienehkö määrä/kunta (ja valtakunnallisuus)
• Paljon erityisvaatimuksia lajiolosuhteille
• Korostunut oheistilojen ja palveluiden rooli
• Pienet, spesifit käyttäjäryhmät
• Monikäyttö tapahtumatoiminnassa (mm. konsertit)

Vuoroperusteiset lajiliikuntapaikat ja -tilat 

Arvoina korostuvat:

• Seura- ja kansalaistoiminnan edistäminen
• Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen liikunnan ja urheilun harrastamisen edistäminen

Esimerkkejä:

• Yu-kentät
• Jäähallit
• Isot pallokentät
• Erityisliikuntapaikat
• Liikunta- ja monitoimihallit

Määrityksinä korostuvat:

• Varsin suuri määrä/kunta
• Organisoitu, käyttövuoropohjainen käyttö korostunut
• Lajinormeista ohjautuva suunnittelu
• Rajatut, mutta aktiiviset käyttäjäryhmät

Matalan kynnyksen liikkumisympäristöt ja liikuntapaikat 

Arvoina korostuvat:

• Omatoimisen liikunta-aktivisuuden ja terveysliikunnan edistäminen
• Hyvän elinympäristön luominen

Esimerkkejä:

• Uimahallit
• Koulusalit
• Kuntosalit
• Lähiliikuntapaikat
• Koulu-, päiväkoti- ja kotipihat
• Kävely- ja pyörätiet
• Kylpylät
• Luistelukentät & radat
• Puistot
• Ladut
• Leikkipuistot
• Frisbeegolfradat
• Luontoympäristö
• Kuntoilu- ja ulkoilureitit

Määrityksinä korostuvat:

• Suuri määrä ja variaatio/kunta
• Vapaa käytettävyys ja hyvä saavutettavuus keskeistä
• Maksuttomia tai edullisia käyttäjille
• Väljästi lajinormeja tulkitseva suunnittelu
• Laajat käyttäjäryhmät (tavoite)

Olosuhdetyön organiosointi Lappeenrannassa

Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimiala

Liikuntatoimi

• Liikuntaolosuhteiden kokonaiskehittäminen (tarpeiden seuranta, toimenpidealoitteet ja osallistuminen isojen hankkeiden suunnitteluun)
• Liikuntapaikkojen suunnittelu ja toteuttaminen omien investointimäärärahojen puitteissa
• Liikuntatilojen ja -alueiden kunnossapito
• Liikuntatilojen vuorovaraukset

Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimiala

Kadut ja ympäristö

• Kestävän liikkumisen suunnittelu ja toteuttaminen
• Kävely- ja pyöräteiden, leikkipuistojen, puistoalueiden ja luontoympäristöjen (esim. luontopolut) kunnossapito

Kaupunkisuunnittelu

• Maankäytön kokonaissuunnittelu (asema- ja yleiskaavoitus ja muut maankäytön suunnitelmat)

• Liikuntapaikkojen ja liikkumisympäristöjen kaavoitus

Lappeenrannan Toimitilat Oy

Liikuntapaikkarakentaminen

• Päiväkotien, koulujen, liikunta- ja kulttuuritoimen tilojen rakennuttaminen, peruskorjaukset, hallinnointi ja kiinteistöylläpito.
• Liikunta- ja urheilutilojen suunnittelu ja toteuttaminen 

Nykytilan tarkastelua

Keskeisimmät investoinnit liikuntaolosuhteisiin 2015–2019

Päähankkeita olosuhdetyypeittäin, M€ yht.

Liikuntahallien kehittäminen

Keilahalli-urheilutalon peruskorjaus 13,5 M€
Kisapuiston jäähallin ja tekojään uudet kylmäkoneet 1,4 M€

Urheilukenttien kehittäminen 

Kimpisen urheilukentän kunnostus 2,0 M€
Vanhan kentän pääkatsomon kattaminen 0,29 M€
Tekojääradan valaistuksen uusiminen 0,2 M€
Sammonlahden tekonurmen uusiminen 0,25 M€
Voisalmen ulkotekojääkenttä 0,5 M€

Ulkopallokenttien kehittäminen

Kimpisen palloilukenttien pk. 0,29 M€
Voisalmen ja Kimpisen tekojääkentät 0,95 M€

Ulkokuntoilupaikkojen kehittäminen

Ulkokuntosalien rakentaminen (4 kpl) 0,25 M€
Huhtiniemen ja Ahvenlammen kuntoportaat  0,13 M€

Liikunta- ja ulkoilureitistöjen kehittäminen

Rantaraitin kehittäminen 0,49 M€
Kävely- ja pyöräteiden kehittäminen 7,59 M€
Kuntopolkujen perusparannukset (6 kpl) 0,80 M€

Lasten ja nuorten lähiliikuntapaikkojen kehittäminen

Huhtiniemen skeittipuisto ja pumptrack 0,26 M€
Myllysaaren perhepuisto 1,2 M€

Yhteensä päähankkeisiin 30,1 M€

Nykyinen olosuhdeverkosto lukujen valossa

Ulkoliikuntapaikat ja -olosuhteet, määrä

Kävely- ja pyörätiet, 280 km
Valaistutut kuntoradat/valaistut ladut, 75km / 75 km
Luontopolut, km
Yleisurheilukentät, 4 kpl
Isot pallokentät: hiekka / nurmi / tekonurmi, 18 kpl / 8 kpl /6 kpl
Luistelualueet / ulkokaukalot/tekojäät, 25kpl / 16 kpl/ 3 kpl
Pienpelikentät (monitoimiareenat yms.), 5 kpl
Tenniskentät / padelkentät, 8 kpl / 1 kpl
Lentopallokentät / beach volley -kentät, 2 kpl / 11 kpl
Koripallokentät / katukoripalloalueet, 3 kpl / 2 kpl
Ulkokuntosalit tms. / kuntoportaat, 8 kpl / 3 kpl
Uimapaikat, 20 kpl
Frisbeegolfradat, 4 kpl
Skeittipaikat, 2 kpl
Pyöräilyradat (maastopyöräily, pumptrackit yms.), 2 Kpl
Moottoriurheiluradat, 1 kpl
Raviradat, 1 kpl
Ampumaradat,  2  kpl
Avantouinti, 1 kpl

Sisäliikuntapaikat ja -olosuhteet, kpl

Koulujen yhteydessä olevat liikuntasalit, 22 
Monitoimihallit (palloilulajit, mailapelit, yleisurheilu, yms.), 4
Kamppailulajien salit, 4
Uimahallit, 2
Jäähallit, 3
Kuntosalit (kunnan ylläpitämät), 6

Yritysten ja yhdistysten tarjoamat olosuhteet, kpl

Kuntosalit / kuntoilukeskukset, 5
Palloiluhallit, 3
Jäähallit, 2
Mailapelihallit, 3
Kylpylät, 1
Keilahallit, 2
Kamppailukeskus, 1
Golfkentät, 3
Agilityhalli, 1
Sisäampumaratakeskukset,  1
Kiipeilysali, 1
Mikroautorata,  1
Laskettelukeskus,  1

Poimintoja asukas- ja seurakyselystä

Asukkaiden tyytyväisyys nykytilanteeseen (n=663)

Arkiliikkumisen olosuhteet (kävelyja pyörätiet yms)
Erittäin hyvä tilanne, 11%
Melko hyvä tilanne, 75%
Heikko tilanne, 12%
Erittäin huono tilanne, 1% 

Luontoliikunnan olosuhteet ja virkistysalueet (luontoreitit, -polut ja
alueet, uimarannat, vesistöt yms)
Erittäin hyvä tilanne, 12%
Melko hyvä tilanne, 68%
Heikko tilanne, 16%
Erittäin huono tilanne, 2%

Kuntoliikunnan olosuhteet  (uimahallit, kuntosalit, kuntoradat, ladut, kuntoilupaikat yms)
Erittäin hyvä tilanne, 9%
Melko hyvä tilanne, 69%
Heikko tilanne, 17%
Erittäin huono tilanne, 3%

Omatoimisesti käytettävät kentät (tennis, padel, rantalentopallo, katukoripallo, luistelu/jääkentät yms.)
Erittäin hyvä tilanne, 5%
Melko hyvä tilanne, 41%
Heikko tilanne, 30%
Erittäin huono tilanne, 8%

Lasten ja nuorten omatoimisesti käytettävät liikuntapaikat (koulu- ja päiväkotipihat, leikkipaikat, skeittipaikat, lähiliikuntapaikat yms)
Erittäin hyvä tilanne, 10%
Melko hyvä tilanne, 49%
Heikko tilanne, 18%
Erittäin huono tilanne, 4%

Seurojen tyytyväisyys nykytilanteeseen (n=38)

Käytössämme olevien harjoitustilojen laatu
Erittäin tyytyväisiä, 22%
Melko tyytyväisiä, 43%
Melko tyytymättömiä, 22%
Erittäin tyytymättömiä, 11%

Käytössämme olevien harjoitustilojen ja vuorojen määrä
Erittäin tyytyväisiä, 32%
Melko tyytyväisiä, 38%
Melko tyytymättömiä, 30%
Erittäin tyytymättömiä, -

Käytössämme olevien harjoitustilojen saavutettavuus
Erittäin tyytyväisiä, 46%
Melko tyytyväisiä, 51%
Melko tyytymättömiä, 3%
Erittäin tyytymättömiä, -

Käytössämme olevat harjoitusajat ja -ajankohdat
Erittäin tyytyväisiä, 46%
Melko tyytyväisiä, 43%
Melko tyytymättömiä, 8%
Erittäin tyytymättömiä, 3%

Käytössämme olevien harjoittelutilojen ja -mahdollisuuksien ympärivuotisuus
Erittäin tyytyväisiä, 30%
Melko tyytyväisiä, 35%
Melko tyytymättömiä, 16%
Erittäin tyytymättömiä, 19%

Käytössämme olevien harjoitustilojen käyttökustannukset 
Erittäin tyytyväisiä, 21%
Melko tyytyväisiä, 46%
Melko tyytymättömiä, 22%
Erittäin tyytymättömiä, 11%

Käytössämme olevat liikuntatilat ja -paikat kilpailutoiminnan ja tapahtumien järjestämsien kannalta 
Erittäin tyytyväisiä, 29%
Melko tyytyväisiä, 30%
Melko tyytymättömiä, 30%
Erittäin tyytymättömiä, 11%

Omatoimisen liikunnan olosuhteiden tilannekuva*

*Työstetty ohjausryhmän toimesta prosessin taustaselvitykset huomioiden.

Vahvuudet

• Erittäin monipuolinen rakennettu liikuntapaikkaverkosto – suurinta osaa kaikista kansallisista liikuntalajeista voi harrastaa kaupungin alueella
• Erinomaiset mahdollisuudet monenlaiseen luontoliikuntaan ja ulkoiluun (paljon paikallisia luontoliikuntaa edistäviä erityispiirteitä mm. Saimaa, Salpausselän harju yms. )
• Kantakaupungin alueella liikkumisystävällinen kaupunkirakenne (tiivis yhdyskuntarakenne, kattavat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet)
• Päättäjien pitkäjänteinen sitoutuminen liikuntaolosuhteiden resurssointiin luonut hyvän selkänojan liikuntainfran kehittämistyölle, mutta myös uusien olosuhderatkaisujen kokeilemiseen. 

Heikkoudet

• Erityyppisten lähiliikuntapaikkojen ja -olosuhteiden alueellisessa kattavuudessa puutteita
• Tietyissä sisäliikuntaolosuhteissa liian vähän tilaa sekä vapaavuorokapasiteettia kysyntään nähden (esim. uimahallit)
• Sisäliikuntatilojen kehittämisessä ei riittävästi huomioitu nuorten eikä ikääntyvien kohderyhmien erityistarpeita (nuorilta puuttuu ”liikunnallinen sisähengailupaikka” ja ikääntyviltä heille räätälöity sisäliikunta-/kuntosali)
• Joidenkin uusien ja kasvavien liikuntamuotojen olosuhteisiin ei pystytty vielä reagoimaan (esim. padel, kiipeily)

Mahdollisuudet

• Luontoliikuntamahdollisuuksien ja ulkoilureitistöjen edelleen kehittäminen (kaupungin alueella vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, esim. rantaraitin jatkaminen)
• Lähiliikuntapaikkojen lisääminen ja toiminnallinen parantaminen (esim. välinevuokrausjärjestelmän luominen paikkojen käytön edistämiseksi)
• Ylikunnallisen yhteistyön lisääminen lähikuntien kanssa (voi tarjota monenlaisia mahdollisuuksia olosuhteiden kehittämiseen ja ylläpitoon)
• Kaupunkilaisten, seurojen ja liikuntayrittäjien osallistamisen lisääminen tuo lisäresursseja olosuhteiden suunnitteluun ja toteutukseen
• Kaupungin olosuhdetarjontaa koskevan viestinnän kehittäminen (parannetaan kaupunkilaisten tietoisuuta olosuhdetarjonnasta ja lisätään sitä kautta kaikenikäisten liikunta-aktiivisuutta)

Uhat

• Lappeenrannan väestörakenteen muutokset (ikääntyneiden suhteellisen osuuden nousu, väestön väheneminen) tuovat haasteita liikuntapaikkaverkoston suunnitteluun
• Kiristyvä kuntatalous vähentää olosuhdetyön resursseja ja aiheuttaa korotuspaineita liikuntapaikkojen käyttömaksuille
• Ilmastonmuutos tekee talviliikuntaolosuhteiden luomisesta vaikeaa ja kallista 

Seuratoiminnan ja ohjatun liikunnan olosuhteiden tilannekuva*

* Työstetty ohjausryhmän toimesta prosessin taustaselvitykset huomioiden.

Vahvuudet

• Pääosalle organisoidusti harrastetuista lajeista tarjolla varsin hyvin harjoitustiloja ja seuratoiminnan kannalta hyvinä ajankohtina
• Keskeiset seuratoiminnan olosuhteet hyvin saavutettavissa (lyhyet etäisyydet)
• Kaupungin ”ykkösurheilupaikat” valtakunnallisestikin vertailtuna erittäin laadukkaita (esim. Kimpisen yu-kenttä, Urheilutalo yms.)
• Seurojen tilamaksut varsin maltillisia isojen kaupunkien kategoriassa
• Erityyppiset oheisharjoittelumahdollisuudet kaupungin alueella hyvät (lähiliikuntapaikkaverkosto, kuntoilupaikat ja -reitit yms.)
• Päättäjien pitkäjänteinen sitoutuminen urheilupaikkojen resurssointiin luonut hyvän selkänojan liikuntapaikkaverkoston kehittämistyölle 

Heikkoudet

• Nykyinen kilpajäähalli teknisesti tiensä päässä eikä halli täytä jäälajien kilpailutapahtumatarpeita
• Keskeisten paikallisten kesälajien (yu, jalkapallo, pesäpallo) talviharjoitteluolosuhteet kaupungissa heikot
• Pallon ja Kourulan liikuntahallit eivät vastaa laadullisesti nykyisiä ja lähitulevaisuuden käyttötarpeita
• Joidenkin uusien ja kasvavien liikuntamuotojen olosuhteisiin ei pystytty vielä reagoimaan (esim. padel, kiipeily)
• Olosuhdekehittämisessä yhteistyö eri toimijatahojen välillä vielä heikkoa (esim. seurayhteistyö, seurat -kaupunki, kaupunki- liikuntayrittäjät yms.)  

Mahdollisuudet

• Tilojen monikäyttöisyyden kehittäminen (uusissa liikuntapaikkahankkeissa ja olevien tilojen peruskorjauksissa entistä enemmän huomioita tilojen muunneltavuuteen yms.)
• ”Hybridihankkeiden” edistäminen (parannetaan edellytyksiä liikuntapaikkahankkeille, joissa mukana useita toimijatahoja, kuten kaupunki, kaupallisia toimijoita ja seuratoimijoita)
• Ylikunnallisen yhteistyön lisääminen lähikuntien kanssa (tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia olosuhteiden kehittämiseen ja ylläpitoon)
• Uudenlaisilla teknologisilla ratkaisuilla edistetään urheilupaikkojen kustannustehokkuutta ja ekologisuutta

Uhat

• Lappeenrannan väestörakenteen muutokset (ikääntyneiden suhteellisen osuuden nousu, väestön väheneminen) tuovat haasteita liikuntapaikkaverkoston suunnitteluun
• Kiristyvä kuntatalous vähentää olosuhdetyön resursseja ja aiheuttaa korotuspaineita liikuntapaikkojen käyttömaksuille
• Ilmastonmuutos tekee talviliikuntaolosuhteiden luomisesta vaikeaa ja kallista
• Seuratoimintaan liittyvät kasvavat laatuvaatimukset nostavat harrastamiskustannuksia ja vähentävät kaupungin investointihalukkuutta 

Kehittämistyön suuntaviivat 2021-2026

Suunnitelmakauden päätavoitteet

Suunnitelmakauden pääohjureina ovat Lappeenrannan kaupunkistrategia sekä Lappeenrannan liikkumisohjelma 2025, joissa korostuvat

• ”Fyysisen aktivisuuden lisääminen kaikissa ikäryhmissä” 
• ”Yhteisöllisyyden vahvistaminen”
• ”Passivoitumisen ja syrjäytymisen ehkäisy”

Lappeenranta 2033 –strategian slogan on Uskallamme. Teemme. Onnistumme. Strategiassa asukkaiden liikkuminen on nostettu merkittäväksi tekijäksi. Strategian kärjet ovat kasvua ja osaamista, puhdasta ja kestävää sekä sykettä ja säpinää. Sykettä ja säpinää -hanke aktivoi asukkaita liikkumaan ja harrastamaan sekä luo edellytyksiä vetovoimaisille tapahtumille. 

”Isot halli- ja kenttähankkeet maaliin”
Saadaan toteutetuksi pitkään valmistelussa olleet kilpajäähallija sisäliikuntahallihankkeet sekä
parannetaan alueellisen pallo- ja urheilukenttäverkoston toimivuutta.

”Liikkumisreitistöihin lisää laatua ja kattavuutta”
Jatketaan liikkumisreitistöjen kehitystyötä paikallisia erityisvahvuuksia hyödyntäen (luonto-olosuhteet,
kaupunkirakenne yms.).

”Lähiliikuntapaikkaverkostoon täydennystä ja monipuolisuutta”
Panostetaan edelleen lasten ja nuorten lähiliikuntaympäristöjen kehittämiseen sekä monipuolisten
ulkokuntoilupaikkojen luomiseen.

”Toimintatavat uudistuvat tulevaisuuden haasteet huomioiden”
Luodaan uudenlaisia toiminta-tapoja kaupungin olosuhdetyölle – esim. viestintää, osallistamista sekä seuraja seutuyhteistyötä kehittämällä.

Omatoimisen liikunnan olosuhteet

Poikkihallinnolliset yhteishankkeet

Liikkumisreitistöjen laadun ja kattavuuden kehittäminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena luoda lisää laadukasta kävely- ja pyörätieverkostoa ja muuta ulkoilu- ja liikkumisreitistöä sekä lisätä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta kaupungin alueella.

Keskeisiä toimenpiteitä:

• Jatketaan Rantaraitin kehittämistä itäsuuntaan ja monipuolistetaan sen liikuntakäytön mahdollisuuksia
• Parannetaan reitistöjen käytettävyyttä (opastukset, kartat, turvallisuus, valaistus yms.)

Koulu- ja päiväkotipihojen liikuntamahdollisuuksien parantaminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena 1–2 pihan kunnostaminen vuosittain

Keskeisiä toimenpiteitä:

• Päivitetään lähiliikuntapaikkasuunnitelma, jonka pohjalta eteneminen
• Kehittämistyössä erityishuomiota alueelliseen tasapuolisuuteen 

Liikuntatoimen hankkeet

Lähiliikuntapaikkaverkoston laadun ja kattavuuden parantaminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena 1–2 lähiliikuntapaikkahankkeen toteuttaminen vuosittain (uudishanke tai kunnostus)

Keskeiset toimenpiteet:

• Päivitetään lähiliikuntapaikkasuunnitelma, jonka pohjalta edetään
• Erityistä huomiota kiinnitetään laadukkaiden ulkokuntoilupaikkojen, pienpelikenttien
   sekä nuorten harrastepaikkojen luomiseen

Tekojääkenttien rakentaminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena rakentaa 2 tekojääkenttää, joilla parannetaan ja tasapuolistetaan kaupungin
   talviliikuntamahdollisuuksia sekä huomioidaan lämpenevät talvet

Keskeiset toimenpiteet:

• Tekojäiden sijoitus kaupungin itä- ja länsiosiin (Joutseno & Sammonlahti)
• Alustava toteutusaikataulu v. 2021–2025
• Kustannusarvio: yht. 1 milj€ (0.5 milj€ /tekojääkenttä)

Myllysaaren uimalan peruskorjaus

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena parantaa uimalan käytettävyyttä ja vahvistaa sen asemaa Lappeenrannan
  keskusta-alueen merkittävänä vetovoimatekijänä

Keskeiset toimenpiteet:

• Parannetaan uimalan viihtyisyyttä, esteettömyyttä ja liikunta- ja leikkitoimintoja
• Tavoiteaikataulu: toteutus pääosin v. 2022–2025
• Kustannusarvio: 300 000–600 000€

Kumppanuukisen kautta edistettävät hankkeet (=hankkeet, joiden päätoteutusvastuu kaupallisilla toimijoilla, seuroilla tms.)

Kasvavien lajien harrastamisolosuhteiden kehittäminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena edistää ja parantaa harrastajamääriltään kasvussa olevien lajien harrastamisolosuhteita Lappeenrannassa (mm. padel, frisbeegolf, kiipeily) 

Keskeiset toimenpiteet

• Vauhditetaan erilaisin kaupungin tukitoimin liikunta-alan yrittäjien ja muiden toimijoiden  toimenpiteitä, joilla kehitetään omatoimisesti harrastettavien ja kasvavien liikuntalajien
   harrastamisolosuhteita

Seuratoiminnan ja ohjatun liikunnan olosuhteet

Poikkihallinnolliset yhteishankkeet

Kisapuiston jääareena

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena toteuttaa Kisapuistoon laadukas ja monikäyttöinen jäähalli, joka palvelee laajasti
  erityisesti jääurheilun harjoittelu- ja kilpailutapahtumatarpeita. 

Keskeiset toimenpiteet:

• Hankesuunnittelu ja asemakaava 2021–2022
• Hankkeen jatkosuunnittelu 2022–2024
• Tavoiteaikataulu: rakentaminen v. 2024–2025
• Määrärahavaraus kaupungin investointiohjelmassa 28,2 milj. €

Sisäliikuntahalli

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena toteuttaa keskusta-alueelle sisäliikunta- ja monikäyttöhalli, jossa huomioidaan
  erityisesti palloilulajien ja yleisurheilun harjoitteluolosuhdetarpeita

Keskeiset toimenpiteet:

• Hankesuunnittelu ja asemakaava 2021–2022
• Tavoiteaikataulu: rakentaminen 2022–2023
• Määrärahavaraus kaupungin investointiohjelmassa 5,0 mil. € 

Liikuntatoimen hankkeet

Tekonurmikenttien kehittäminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena varmistaa tarvittavien laadukkaiden isojen pallokenttien tarjonta
  kaupungin alueella

Keskeiset toimenpiteet:

• Sammonlahden uusi tekonurmikenttä. Tavoite; toteutus v. 2023, ka. 800 000€
• Amiksen tekonurmen uusiminen. Tavoite; toteutus v. 2022, ka. 500 000€
• Lauritsalan tekonurmen pinnan uusiminen. Tavoite; toteutus v. 2025, ka. 200 000€
• Joutsenon tekonurmen pinnan uusiminen. Tavoite; toteutus v. 2026, ka. 200 000€

Alueellisten keskuskenttien kunnostaminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena varmistaa alueellisten keskuskenttien toimivuus keskeisinä paikallisen seuratoiminnan harrastamisympäristöinä

Keskeiset toimenpiteet:

• Ratsumestarin kentän perusparannus v. 2024, ka 300 000€
• Joutsenon kentän perusparannus v. 2026, ka. 200 000€
• Lauritsalan kentän perusparannus v. 2025, ka 200 000€ 

Kimpisen tenniskenttien uusiminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena kunnostaa 3 heikkokuntoista tenniskenttää käytön ja huollon kannalta
  toimiviksi ja rakentaa yksi lisäkenttä, jolloin mahdollistetaan kilpailut.

Keskeiset toimenpiteet:

• Kenttäpohjien ja pinnoitteiden uusiminen, tavoiteaikataulu v. 2022–2025, 1 kenttä/vuosi. Kustannusarvio yht 200 000€

Kumppanuuksien kautta edistettävät hankkeet (=hankkeet, joiden päätoteutusvastuu kaupallisilla toimijoilla, seuroilla tms.)

Kisapuiston tekojään kattaminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena on tekojään kattamisella taata harjoittelu- ja kilpailuolosuhteet jääurheilulle,
  erityisesti jääpallolle. Hanke tukee Kisapuiston jääurheilukeskuksen kokonaisuutta

Keskeiset toimenpiteet:

•  Toimivan yhteistyömallin rakentaminen investointiin ja toiminnan järjestämiseen.

Toimintatapojen kehittäminen

Poikkihallinnolliset yhteishankkeet

Uudenlaisten kumppanuuksien ja yhteistyömallien luominen olosuhdetyöhön 

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena löytää uudenlaisia toimintamalleja kaupungin olosuhdetyöhön, joilla
  parannetaan olosuhdepalveluiden tarjontaa sekä palveluiden kustannustehokkuutta

Keskeiset toimenpiteet:

• Luodaan kaupunkiorganisaatiolle yhtenäiset ja selkeät toimintamallit, joilla edistetään
   kaupallisen ja seuravetoisen olosuhdetarjonnan lisääntymistä
• Kartoitetaan olosuhdetyöhön liittyvät ylikunnalliset yhteistyömahdollisuudet ja pilotoidaan uudenlaisia yhteistyömuotoja
• Luodaan malleja ja/tai kannusteita, jotka mahdollistavat paikallista aktiivisuutta olosuhteiden ylläpidossa ja valvonnassa (esim. talkootyön ja seurasopimusten edistäminen)
• Aikataulu: Toteutus v. 2021–2025 suunnitelmakauden aikana vaiheittain

Poikkihallinnollisen yhteistyön ja kuntalaisosallistamisen vahvistaminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena vahvistaa liikuntaolosuhteiden kehittämiseen liittyvää yhdessätekemisen kulttuuria

Keskeiset toimenpiteet:

• Vahvistetaan kaupunkiorganisaation sisäistä olosuhdekehittämisen koordinaatiota (selvitään esim. poikkihallinnollisen ”Olosuhdetyöryhmän” tarve)
• Edelleen kehitetään asukasosallistamisen työtapoja liikuntapaikkasuunnitteluun liittyen
   – erityistä huomiota kiinnitetään nuorten osallistamisen vahvistamiseen
• Aikataulu: Toteutus 2021–2025 suunnitelmakauden aikana vaiheittain

Kaupungin liikuntaolosuhteisiin liittyvän viestinnän kehittäminen

Kehittämistyön painopistevalinnat ja tavoitteet:

• Tavoitteena varmistaa, että kaupungin liikuntatilojen käyttövuorojen jakamiseen ja
  käyttömaksujen määrittelyyn liittyvät periaatteet ja käytännöt tukevat Liikuntaohjelman
  tavoitteita ja muita kaupungin strategisia päämääriä

Keskeiset toimenpiteet:

• Selvitetään käyttövuoro- ja maksupolitiikan nykytilanne sekä pääongelmat
• Toteutetaan eri toimijatahot osallistavalla prosessilla tarpeelliset muutokset käyttövuoro- ja maksupolitiikkaan
• Toteutusvastuu liikuntatoimessa
• Alustava aikataulu: Toteutus 2022–2023

Kehittämissuunnitelman vienti käytäntöön 

Kehittämistyön suuntaviivat 2021–2026

Edellä kuvatut painopistevalinnat ja niitä edistävät toimenpiteet tulevat ohjaaman Lappeenrannan kaupungin liikuntaolosuhteiden kehittämistyötä pitkälle 2020-luvun loppupuolelle saakka. Suunnitelman onnistunut käytäntöön vienti edellyttää kuitenkin sujuvaa ja avointa yhteispeliä, jossa kaupunkiorganisaation henkilöstöllä ja luottamushenkilöstöllä, sekä kaupungin asukkailla, on oma tärkeä roolinsa.  Tältä osin tässä kuvattu kehittämissuunnitelma on myös avoin kutsu kaikille eri toimijoille
tuomaan oman panoksensa liikuntaolosuhteiden paikalliseen kehittämistyöhön. Lappeenrannan kaupungin liikuntaolosuhteet ovat monella mittareilla valtakunnan kärkeä. Toivomme niiden olevan sitä myös tulevaisuudessa!

Lisätietoja raportista:

Lappeenrannan liikuntatoimi
Puhelinvaihde: 05–6161 (ma–pe klo 8–16)
Aukioloaika: ma–pe klo 9–12 ja 13–15
Liikuntajohtaja puh. 040 682 0227