Luonnonmuistomerkit 

Luonnonmuistomerkkien rauhoittamisesta Lappeenrannan, Lemin, Savitaipaleen ja Taipalsaaren alueilla päättää ympäristölautakunta. Yleisimmin luonnonmuistomerkki on suuri puu, puuryhmä tai esim. näyttävä siirtolohkare. Luonnonmuistomerkin perustamiseksi on oltava perusteltu luonnontieteellinen tai maisemallinen syy. Luonnonmuistomerkin rauhoittamista voi hakea lomakkeella. Metsähallituksen sivulta löydät lomakkeen luonnonmuistomerkin perustamiseksi.

Lappeenrannan luonnon monimuotoisuusohjelma

Suomen luonnon monimuotoisuus on heikentynyt ja tämä kehitys koskee myös Kaakkois-Suomea ja Lappeenrantaa. Lappeenrannan kaupungin strategiassa on sitouduttu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Ympäristötoimi valmistelee paraikaa luonnon monimuotoisuus- eli Lumo-ohjelmaa, joka antaa suuntaviivat kaupungin luonnon monimuotoisuutta turvaavalle työlle. Ohjelman on tarkoitus tulla lausunnolle toukokuussa 2023. Lumo-ohjelman taustaksi laadittiin vuonna 2021 selvitys Lappeenrannan luonnon monimuotoisuudesta. 

Luonnonsuojelualueet

Lappeenrannan kaupungin strategian tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta perustamalla mm. uusia luonnonsuojelualueita niin kaupungin maalle kuin kannustaa yksityisiä maanomistajia suojelualueiden perustamisessa.

Lappeenrannan luonto

Lappeenrannan luontoa luonnehtii suuri vesistöjen määrä ja Salpausselkä. Vesistöjen runsaudesta johtuen Lappeenrannassa on paljon vesi- ja rantaluontotyyppejä. Arvokkaita ekologisia kokonaisuuksia ovat Saimaa saaristoineen, Salpausselän rinteiden lähteet ja purot, lintuvedet sekä Suomesta Venäjälle laskevat virtavedet.

Lappeenrannan alueella metsät ovat pääosin nuoria ja käsiteltyjä talousmetsiä. Kuitenkin taajametsät, jotka ovat varttuneempia ja sekapuustoisia, ovat paikallisesti arvokasta metsäluontoa. Myös Saimaan saariston ja rantojen metsät ja Salpausselän rinteen korvet ovat arvokkaita.

Lappeenrannan laajimmat suoalueet sijaitsevat Salpausselän eteläpuolella kuten arvokas Konnunsuo. Konnunsuolta lounaaseen kulkee pirstaleisesti suokohteita, jotka muodostavat harsun ekologisen suoverkoston.

Kallioluonnon osalta Saimaan kalliorannat, Kuurmanpohjan-Suokumaan-Vesikkolan seutu sekä keskustaajaman tuntumassa sijaitseva Ihalaisen kalkkilouhos ovat merkittäviä kohteita. Ihalaisen kalkkipölyn laskeuma on nostanut ympäristön maaperän pH-arvoa ja luonut otolliset kasvuolosuhteet lukuisille kalkkipitoiseen maaperään sidoksissa oleville kämmekkälajeille.

Lappeenrannassa on jäljellä erittäin vähän perinteisen maatalouden luomia perinnebiotooppeja. Arvokkaita korvaavia elinympäristöjä ovat mm. lentokenttä ja Linnoitus. Lappeenrannan yli kulkee lintujen päämuuttoreitti. Kunnan alueella on useita merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Kotoperäinen lajimme saimaannorppa on palaamassa hiljalleen entisille elinalueilleen eteläiselle Saimaalle. 

Luontopiha-kylttejä jaossa ympäristötoimessa

Asukkaita ja mökkiläisiä kannustetaan lisäämään luonnon monimuotoisuutta eli luonnonkirjoa pihoissa ja puutarhoissa. Luonnonkirjoa voi lisätä monin eri keinoin. Leikkaamaton nurmikko tarjoaa monipuolisemman kasvikattauksen ja elinolosuhteita mm. pölyttäjille. Hyviä luonnonmonimuotoisuutta lisääviä elementtejä ovat esimerkiksi linnunpöntöt, vesilammikot, sadepuutarhat, kivikot, luonnonkukkaniityt, viherkatot, vanhat puut, pajupensaat, lehtikompostit ja lahopuuaidat. Luontopihan voi perustaa myös parvekkeelle tai terasseille esimerkiksi perhosbaarein, hyönteishotellein ja ruukkuistutuksin. Luontopihassa ei käytetä kasvintorjunta-aineita ja vältetään turhien keinovalojen käyttöä.

Lappeenrannan seudun ympäristötoimi jakaa 200 kpl upeita luontopihakylttejä luontopihoja koristamaan! Kyltin saa allekirjoittamalla vapaaehtoisen sitoumuksen luonnon hyväksi. Sitoumuslomake ja luontopihakyltit ovat noudettavissa maailman ympäristöpäivänä 5.6.2023 alkaen ympäristötoimesta os. Pohjolankatu 14, 53100 Lappeenranta. Tiedustelut ympäristötarkastaja Taina Lahtelalta, taina.lahtela@lappeenranta.fi p.040 5298 480.