Lappeenrannassa on löytynyt lintuinfluenssaan kuolleita vesilintuja

Lappeenrannasta on löytynyt kuolleita vesilintuja syksyn 2025 aikana. Ruokavirastossa tehdyissä tutkimuksissa linnuissa on todettu lintuinfluenssa.

Kuolleita lintuja on löytynyt Lappeenrannan Kotijärveltä ja Karhusjärveltä tähän mennessä viisi joutsenta ja yksi hanhi. Lintuinfluenssaa on Suomessa todettu syksyllä myös muun muassa Virolahdella.

Lintuinfluenssa on lintujen A-influenssaviruksen linnuille aiheuttama tauti. Valtaosa influenssa A-virusten alatyypeistä on taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja eivätkä aiheuta linnuille merkittäviä oireita. Kahteen alatyyppiin (H5 ja H7) kuuluu kuitenkin myös sellaisia viruksia (esimerkiksi H5N8 ja H5N1), jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita ja suuria menetyksiä siipikarjataloudelle. Lappeenrannasta kuolleina löydetyiltä joutsenilta todettu lintuinfluenssavirus kuuluu H5N1 alatyyppiin.

Lintuinfluenssa tarttuu helposti linnusta toiseen lintuun. Ihmisiin lintuinfluenssa ei kuitenkaan tartu helposti, kertoo valvontaeläinlääkäri Mika Makkonen Lappeenrannan kaupungilta.

− Tartunta vaatii kontaktin sairaaseen tai kuolleeseen lintuun tai niiden eritteisiin. Ihmisillä nämä virukset aiheuttavat yleensä lievän hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, kuitenkin myös vakavampi infektio on mahdollinen.

Toimi näin, jos löydät huonokuntoisen tai kuolleen linnun

Jos löytää huonokuntoisen tai kuolleen luonnonvaraisen linnun, niihin ei tulisi koskea paljain käsin. Sairaita luonnonvaraisia vesilintuja ei tule myöskään viedä tilaan, jossa on muita lintuja tai hoitaa niitä paikassa, jossa pidetään lintuja kotieläimenä.

Tee ilmoitus valvontaeläinlääkäreille tai kunnaneläinlääkärille, mikäli havaitset samalla alueella useamman kuin yhden joutsenen kuolleena, yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun kuolleena, yli kymmenen muun linnun kuolleena tai petolinnun kuolleena. Lappeenrannassa asiasta voi ilmoittaa valvontaeläinlääkäreille numeroihin 040 1946 654 ja 040 5929 637 tai kunnaneläinlääkärille numeroon 0600 17070.

Yksittäiset kuolleet linnut voi hävittää hautaamalla tai sekajätteen mukana koskematta lintuun. Hävitettäessä tulee käyttää maskia ja kertakäyttöhanskoja.

Jos hautaaminen on mahdollista, kaivetaan vähintään 40 cm syvä hauta, johon lintu laitetaan lapiolla. Vaihtoehtoisesti yksittäisen kuolleen linnun voi laittaa kahteen hyvin suljettuun muovipussiin ja hävittää sekajätteisiin. Hautaamisen tai pussiin laiton jälkeen kertakäyttökäsineet poistetaan
vetämällä ne nurinpäin pois käsistä koskematta käsineiden ulkopintaan. Kädet kannattaa tämän jälkeen vielä pestä hyvin vedellä ja saippualla sekä lisäksi on hyvä käyttää alkoholipohjaista käsidesiä. Hautaamiseen käytetty lapio pestään ja desinfioidaan.

Metsässä tai muualla syrjässä luontoon kuolleen linnun voi jättää paikoilleen.

Siipikarjan ja muiden lintujen pitopaikat tärkeää suojata

Siipikarjan pitäjät voivat ehkäistä lintuinfluenssan leviämistä omiin lintuihinsa pitämällä lintujaan sisätiloissa ja huolehtimalla hygieniasta ja tautisulusta, sanoo Makkonen.

− Rehun ja juomaveden saanti on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Vaikka siipikarjan ulkonapitokielto ei ole tällä hetkellä voimassa, olisi siipikarja hyvä pitää sisätiloissa tai katetussa ulkotarhassa tartunnan estämiseksi.

Makkonen muistuttaa, että ulkotarhojen katto tulisi olla myös sellainen, ettei tarhaan joudu villilintujen ulostetta. Lisäksi rehu on varastoitava suojattuna ja juomaveden puhtaudesta tulee huolehtia.

Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin suorassa kontaktissa tai eritteiden välityksellä. Virus voi levitä myös esimerkiksi ihmisten tai viruksella saastuneiden välineiden mukana.

− Siipikarjan tai lemmikkilintujen pitäjien ei tule käsitellä tai itse hävittää sairaita tai kuolleita villilintuja tämän välttämiseksi.

Jos siipikarjassa tai muissa linnuissa havaitaan lintuinfluenssaan viittaavia oireita, kuten apaattisuutta, syömättömyyttä, sierainvuotoa tai yskää, normaalista poikkeavaa kuolleisuutta tai muutoksia tuotannossa, on asiasta ilmoitettava heti kunnan- tai läänineläinlääkärille. Veden ja rehun kulutuksen tai munantuotannon väheneminen voivat olla merkkejä lintuinfluenssatartunnasta.

Lisätietoa lintuinfluenssasta ja siltä suojautumisesta:

Ruokavirasto: Lintuinfluenssa - Ruokavirasto, Ohjeita luonnonvaraisten lintujen hoitajille - Ruokavirasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa

Työterveyslaitos: https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/pandemiat-ja-epidemiat/lintuinfluenssalta-suojautuminen

Lisätiedot:

Mika Makkonen, valvontaeläinlääkäri
Puh. 040 1946 654, mika.makkonen@lappeenranta.fi

Taru Pyötsiä, valvontaeläinlääkäri
Puh. 040 5929 637, taru.pyotsia@lappeenranta.fi