Karjalainen juttu sai alkunsa Tuomo Rämön omaan karjalaistaustaan liittyvistä havainnoista ja kokemuksista

Lappeenrannan kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa 6.9. Tuomo Rämön käsikirjoittama ja ohjaama draamakomedia Karjalainen juttu. Kyseessä on Rämön viides näytelmä Lappeenrannan kaupunginteatterissa.
– Suhteeni Lappeenrannan kaupunginteatteriin on aina ollut hyvin lämmin ja kotoisa, täällä on kiva tehdä teatteria. Olen nähnyt täällä paljon hyvää teatteria ja päässyt työskentelemään talon osaavan henkilökunnan kanssa. Täällä on tekemisessä hyvä tasapaino taiteellisen kunnianhimon ja yleisöymmärryksen välillä, Rämö kuvailee.
Yhteinen matka alkoi ammatillisesti vuonna 2015, kun Rämön ohjaama, Teatteri Jurkan kanssa yhteistuotantona toteutettu Oikeusjuttu sai ensi-iltansa. Kaupunginteatteri on kuitenkin Rämölle tuttu jo lapsuudesta, jolloin hän asui Lappeenrannassa ja vieraili usein teatterissa.
– Perheeni muutti Lappeenrantaan ollessani toisella luokalla. Olin jo tuolloin kiinnostunut tarinoista, ja vanhempani tukivat orastavaa teatteriharrastustani ostamalla minulle ensi-iltakortteja, joilla pääsin näkemään kaupunginteatterin esityksiä.
Myöhemmin Rämö toimi teatteriharrastuksensa kautta avustajana parissa Lappeenrannan kaupunginteatterin esityksessä ja suoritti talossa myös siviilipalveluksensa. Kokemukset olivat nuorelle teatterifanille antoisia, koska niiden kautta hän pääsi näkemään teatterin kulisseissa tapahtuvan työn koko skaalan.
Lappeenrannalla on myös esityspaikkana merkitystä Karjalaisen jutun kannalta. Näytelmän kantaesittäminen kaupungissa, jossa monilla on omakohtaista kokemusta rajan yli matkustamisesta, tuo teokseen lisää kerroksia ja ainutlaatuisuutta.
Karjalainen juttu kertoo kuvitteellisesta Kuohasten suvusta, jonka jäsenet päättävät vielä kerran lähteä kotiseutumatkalle Karjalaan. Näytelmässä nähdään myös takauma aikaisemmasta 90-luvulla tehdystä matkasta. Näytelmä käsittelee draaman ja komedian keinoin suvun jäsenten erilaisia suhteita juuriinsa.
Kotiseutumatka valikoitui näytelmän keskiöön useasta eri syystä. Ensiksikin aihe on teatterin näkökulmasta herkullinen, koska kotiseutumatkoihin liittyy aina odotuksia, sekä ilon ja pettymysten hetkiä. Toisekseen aihetta ei ole käsitelty paljolti ainakaan teatterin keinoin, toisin kuin evakkoon lähtemistä. Rämö toivoo näytelmän tarjoavan tuoretta näkökulmaa aiheeseen.
– Karjainen juttu ei ole mikään lopullinen väite siitä, millaisia evakkouden vaikutukset ja karjalaisuus ylipäätään ovat, vaan tuo esille teeman moninaisuutta. Näytelmässä esiintyvät kuvitteellisen Kuohasten suvun jäsenet ovat kokoelma erilaisia näkökulmia ja suhteita karjalaisuuteen, joihin olen lähipiirissäni törmännyt.
Kolmas syy on Rämön oma yhteys karjalaisuuteen ja sitä kautta myös kotiseutumatkoihin. Hänen omassa suvussaan on evakkoja, ja Rämö on nuoruudessaan tehnyt isänsä kanssa kotiseutumatkoja rajan taakse.
– Puolisoni ja hänen sukunsa eivät ole evakoita. Huomasin, että minun ja puolisoni välillä on useita pieniä eroavaisuuksia, ja aloin pohtia syitä niiden taustalla. Koin esimerkiksi kaipuuta johonkin, mitä en itse edes täysin ymmärtänyt kadottaneeni. Se kaipaus oli vain ikään kuin siirtynyt minulle. Puolisoni suvussa Karjalan palautus ei ole ollut tyypillinen kahvipöydän keskusteluaihe, ja myös minun ja lapseni välillä on eroja siinä, miten karjalaisuus meissä näkyy ja vaikuttaa. Keittiömme hyllyyn on myös päätynyt karjalainen keittokirja keskieurooppalaisten keittokirjojen rinnalle. Karjalaisilla asioilla ja esineillä on siis minulle jotain syvempää merkitystä, kuin mitä järjellä ehkä ymmärränkään, Rämö pohtii.
Karjalainen juttu ensi-illassa lauantaina 6.9. klo 16. Lippuja voit ostaa Asiakaspalvelukeskus Winkistä sekä verkosta lippu.fi.