Alkuperällä tarkoitetaan ihmisen etnistä tai kansallista alkuperää. Alkuperällä viitataan tällöin myös ihonväriin ja muihin alkuperään liittyviin piirteisiin. Kuka tahansa voi tulla syrjityksi alkuperänsä vuoksi. Erityisessä syrjinnän vaarassa ovat romanit, saamelaiset ja afrikkalaistaustaiset henkilöt sekä muut etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt.

Suomen vuonna 1970 ratifioiman Yhdistyneiden kansakuntien kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rotusyrjinnällä tai rasismilla tarkoitetaan ”kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.”

Rasismi ilmenee usein ennakkoluuloina ja asenteellisuutena. Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuoden 2020 vuosikertomuksen mukaan peräti 63 prosenttia afrikkalaistaustaisista vastaajista ilmoitti kokeneensa rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana.

Alkuperään ja kansalaisuuteen liittyvä syrjintä vaikuttaa etnisten ja kansallisten vähemmistöjen elämään kaikilla yhteiskunnan alueilla. Lisäksi varsinkin maahanmuuttajataustaiset naiset kokevat moniperusteista syrjintää: heidän mahdollisuuksiaan osallistua päätöksentekoon ja työelämään pidetään erityisen heikkoina.

Kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää voi olla esimerkiksi joidenkin palvelujen rajaaminen vain suomalaisille tai jonkin oikeuden rajoittaminen vain tiettyjen maiden kansalaisten osalta. Jälleen on tosin syytä muistaa, että esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen perustuva erilainen kohtelu voi olla sallittuakin, jos menettelylle on hyväksyttävät syyt.