Yhdenvertaisuuslain syrjinnän kielto koskee kaikenikäisten syrjintää eli kuka tahansa voi tulla syrjityksi ikänsä vuoksi. Ikäsyrjintä ilmenee usein ilman hyväksyttävää perustetta

asetettuina ikärajoina: esimerkiksi voi käydä niin, ettei nuoria päästetä kirjastoon tai huoltoasemalle, taikka 30 vuotta täyttäneet opiskelijat eivät saa samoja alennuksia kuin alle 30-vuotiaat. Kuitenkin tulee pitää mielessä, että ikään perustuva erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin, kohtelulla on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhteisia.

Näin ollen edellä mainitut esimerkit eivät ole kiellettyä syrjintää, jos ikärajat on asetettu hyväksyttävistä ja oikeasuhtaisista syistä. Esimerkiksi alkoholilain asettamat ikärajat ovat luonnollisestikin sallittuja.

Melko usein ikään liittyvä erilainen kohtelu tulee esiin työelämässä. Tietyt rakenteelliset seikat ohjaavat työnantajia palkkaamaan nuorempia työntekijöitä: esimerkiksi työnantajalla on velvollisuus maksaa osa työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista.

Kokenut työntekijä vaatii usein myös suurempaa palkkaa, ja hänet nähdään herkemmin kustannuseränä kuin kannattavana tuloksentekijänä. Ikä on myös tyypillinen moniperusteisen syrjinnän yhteydessä ilmenevä syrjintäperuste. Tällä tarkoitetaan sitä, että henkilöä syrjitään paitsi hänen ikänsä myös hänen sukupuolensa, etnisen alkuperänsä tai muun vastaavan seikan perusteella.