Tiiät sie mitä tää meinaa? – Lappeenrannan kaupunginkirjasto vahvistaa nuorten omaa harkintaa muuttuvassa mediaympäristössä

Kaikkea verkossa leviävää väärää ja harhaanjohtavaa tietoa ei voida tarkistaa tai oikaista ihmisten puolesta. Entä jos huomio suunnattaisiinkin vahvemmin ihmisten omaan kykyyn arvioida kohtaamaansa tietoa? Tätä lähestymistapaa kokeillaan Lappeenrannan kaupunginkirjaston ja Saimaan ammattiopisto Sampon yhteisessä medialukutaitohankkeessa. Jo ensimmäinen työpajakierros herätti kansainvälistä kiinnostusta, kun ranskalainen tv-ryhmä saapui Etelä-Karjalaan seuraamaan hankkeen toimintaa sekä kirjaston ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyötä.

Tiiät sie mitä tää meinaa? -hankkeessa ammattiin opiskelevat tarkastelevat käytännön esimerkkien avulla somesisältöjä, vaikuttamisen keinoja, algoritmeja ja tekoälyä. Samalla harjoitellaan tiedon luotettavuuden arviointia ja pohditaan digitaalisen ympäristön vaikutusta omaan ajatteluun, toimintaan ja hyvinvointiin. Työpajamalli kytkee kriittisen medialukutaidon opiskelijoiden arkeen, opintoihin ja tulevaan työelämään.

Ensimmäinen työpajakierros käynnistyi lokakuun 2026 alussa. Sisältöjä ja menetelmiä kehitetään opiskelijoilta ja työpajoista saatujen kokemusten perusteella. Lukuvuoden 2026–2027 aikana toteutetaan kolme työpajakierrosta, ja työn pohjalta tuotetaan avoin verkkokäsikirja toimintamallin myöhempää hyödyntämistä varten.

Hankkeen koordinaattori Paavo Eloranta Lappeenrannan kaupunginkirjastolta vertaa ajatusta varovaisesti vastustuskyvyn vahvistamiseen.

− Ajattelen kriittisestä medialukutaidosta hieman samaan tapaan kuin vastustuskyvystä: sitä pitää vahvistaa jatkuvasti, koska myös harhaanjohtavaa sisältöä tulee vastaan jatkuvasti. Tarkoitus ei ole kertoa ihmiselle, mitä ajatella, vaan vahvistaa kunkin kykyä arvioida itse näkemäänsä.

Elorannan näkökulmaan vaikuttaa myös hänen aiempi työuransa mielenterveys-, kriisi- ja riippuvuustyössä. Kirjastotyössä samat ihmisen toimintakykyyn liittyvät kysymykset näyttäytyvät toisesta suunnasta: mistä käsityksemme asioista syntyvät, mihin tietoon luotamme ja mikä vaikuttaa päätöksiimme.

Aihe on myös laajemmin valtakunnallisesti ajankohtainen. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2026 julkaisemassa medialukutaitopolitiikassa mediakasvatus kytketään kriittisen medialukutaidon ja hyvinvoinnin lisäksi yhteiskunnalliseen osallistumiseen, demokratiaan, luottamukseen ja kokonaisturvallisuuteen.

Ammattilaiset avaavat opiskelijoille, miten näkemämme sisältö syntyy

Kriittistä medialukutaitoa ei hankkeessa harjoitella vain tarkastelemalla valmiita mediasisältöjä. Opiskelijoille avataan myös sitä, mitä kameran ja valmiin kuvan välissä tapahtuu.

Yhteen työpajoista osallistuu helsinkiläinen Directors Guild, mainoselokuvien tuotantoyhtiö, joka työskentelee kotimaisten ja kansainvälisten ohjaajien kanssa.

Hanketta varten Directors Guild tuo opiskelijoiden tarkasteltavaksi osiinsa purettua mainosmateriaalia. Käytännön esimerkit näyttävät, mikä sisällössä on kuvattu kameralla, mitä voidaan rakentaa editoinnissa tai visuaalisilla efekteillä ja miten tuotannossa voidaan hyödyntää tekoälyä. Samalla opiskelijat näkevät, miten tuotannolliset ratkaisut vaikuttavat siihen, mitä katsoja näkee ja miten hän tulkitsee näkemäänsä.

Directors Guild on lähtenyt hankkeeseen mukaan yhteiskuntavastuullisena yhteistyönä tukemaan nuorten medialukutaitoa.

− Valmista kuvaa on helppo pitää totena, vaikka sen takana voi olla valtava määrä tietoisia valintoja. Haluamme näyttää opiskelijoille, mitä kulissien takana tapahtuu. Kun ymmärtää paremmin, miten sisältö on rakennettu ja miksi tietyt ratkaisut on tehty, sitä osaa myös tarkastella tarkoituksenmukaisen kriittisesti, Eloranta sanoo.

Myös sosiaalinen media muuttuu työpajoissa oppimateriaaliksi. Sisällöntuottaja Pauli Matalamäki on tehnyt hankkeelle lyhyitä videoita keskustelunherättäjiksi. Niiden kautta opiskelijat tarkastelevat sisältömaailmaa, jonka keskellä he päivittäin liikkuvat. Valmiiden vastausten sijaan videot herättävät kysymyksiä: miksi pysähdyit juuri tämän sisällön kohdalle, miksi luotit siihen ja mikä vaikutti siihen, miten tulkitsit näkemäsi?

Ranskalainen tv-ryhmä kiinnostui hankkeesta

Etelä-Karjalassa tehtävä työ on herättänyt kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella. Ranskalainen tv-ryhmä seurasi 5.–6. lokakuuta hankkeen toimintaa sekä kirjaston ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyötä.

Kuvausryhmää varten ei rakennettu erillistä näytöstilannetta, vaan kamera seurasi hankkeen käytännön toimintaa. Imatralla 5. lokakuuta kuvattiin työpajoja ja yhteistyötä opettajan kanssa. Lappeenrannassa 6. lokakuuta kuvattiin oppilaitosympäristöä, kampukselle tuotua pop-up -kirjastoa sekä Lappeenrannan pääkirjastoa.

Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti suomalainen yhteistyömalli. Se, miten kirjasto ja ammatillinen oppilaitos vahvistavat yhdessä nuorten kriittistä medialukutaitoa ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja.

Elorannan mukaan kansainvälinen kiinnostus on innostavaa ennen kaikkea siksi, että huomio kohdistuu paikalliseen yhteistyöhön ja ihmisen omaan arviointikykyyn.

Lisätietoja:

Paavo Eloranta, erikoiskirjastonhoitaja
Puh. 040 587 3172, paavo.eloranta@lappeenranta.fi