Itärata on saatava mukaan EU:n CEF-asetukseen
Itäradan osakaskunnat vetoavat Suomen hallitukseen: Suomen tulee vaikuttaa määrätietoisesti siihen, että Itärata lisätään EU:n rahoituskauden 2028-2034 Verkkojen Eurooppa -välineen CEFasetukseen EU-tukisaannon maksimoimiseksi.
Itärata on investointi kasvuun, työhön ja Suomen kilpailukykyyn
Itäisen Suomen kilpailukykyä ei voida vahvistaa pelkästään määräaikaisilla aluekehitystoimilla. Tarvitaan myös investointeja, jotka parantavat pysyvästi saavutettavuutta, yritysten toimintaympäristöä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Itäisessä Suomessa on käynnissä tai suunnitteilla kymmenien miljardien eurojen arvosta teollisia investointeja muun muassa datakeskuksiin, kiertotalouteen, biohiili-, akku- ja P2X-teollisuuteen. Itäradan tuomat suorat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle tuovat asiakasvirtaa myös itäisen Suomen matkailuun ja palveluihin. Yritykset tarvitsevat suurten investointipäätösten tueksi ja pitkäjänteisen liiketoiminnan kehittämiseksi valtion strategisia päätöksiä, jotka eivät muutu hallitusten vaihtuessa.
Parempi saavutettavuus vahvistaa yritysten kasvun ja investointien edellytyksiä, työvoiman saatavuutta sekä kaupunkien ja kuntien elinvoimaa. Samalla Itärata parantaa kuljetusriippuvaisen teollisuuden yhteyksiä ja tarjoaa ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet työntekoon, opiskeluun ja asiointiin. Yhdessä Savon ja Karjalan ratojen kanssa se parantaa koko itäisen Suomen yhteyksiä Helsinkiin ja kansainväliselle lentoasemalle. Itäradan vaikutusalueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä seitsemän maakunnan alueella. Itärata on osa Euroopan TEN-T-ydinverkkoa ja Skandinavia-Välimeri-käytävää. Se yhdistää koko itäisen Suomen pääkaupunkiseutuun ja kansainvälisiin yhteyksiin sekä luo mahdollisen yhteyden Rail Baltican suuntaan. Suomen huoltovarmuus ja kriisinkestävyys edellyttävät riittäviä ja vaihtoehtoisia liikenneväyliä myös tavaraliikenteelle.
Suomen on hyödynnettävä EU-rahoituksen mahdollisuus täysimääräisesti
EU:n komissio esittää liikenneinvestointien Verkkojen Eurooppa -rahoituksen (CEF) kaksinkertaistamista ja sotilaallisen liikkuvuuden infrahankkeiden rahoituksen
kymmenkertaistamista vuonna 2028 alkavalla rahoituskaudella. Samaan aikaan Itärata uhkaa ainoana Suomen suurena raidehankkeena jäädä rajat ylittävien, CEF-tukikelpoisten yhteyksien ulkopuolelle.
Suomen kannalta EU-liikennehankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat nyt poikkeuksellisen merkittäviä ja ne pitäisi käyttää täysimääräisesti. EU:n seuraava rahoituskausi osuu ratkaisevaan vaiheeseen Itäradan suunnittelussa. Itärata on nyt yleissuunnitteluvaiheessa, ja hankkeen suunnittelu etenee kohti rakentamisvalmiutta noin vuonna 2031. CEF-asetuksen luonnoksessa on esitetty rahoitusta 50 prosenttia sekä suunnitteluun että toteutukseen. Itäradan sisällyttäminen CEF-asetukseen rajat ylittävänä yhteytenä vahvistaisi samalla koko Suomen asemaa osana Euroopan liikenneverkkoa ja kansainvälisiä kuljetusketjuja.
Itäradan osakaskunnat vetoavat Suomen hallitukseen kahden tavoitteen puolesta:
1. Suomen on vaikutettava EU:ssa aktiivisesti siihen, että Itärata täydennetään EU-rahoituskauden 2028-2034 Verkkojen Eurooppa -välineen CEF-asetukseen rajat ylittävänä yhteytenä Tukholma-Turku-Helsinki-Porvoo-Kouvola osana Skandinavia-Välimeri-käytävää.
2. Seuraavaan hallitusohjelmaan tulee kirjata koko itäisen Suomen saavutettavuuden vahvistaminen, Savon ja Karjalan ratojen kehittäminen ja Itäradan suunnittelun jatkaminen hankeyhtiömallilla toteutusvalmiuteen saakka.
Kyse ei ole vain Itä-Suomen liikennehankkeesta. Kyse on siitä, miten Suomi parantaa EU-rahoituksen saantoa, vahvistaa kasvun edellytyksiä, kansainvälisiä yhteyksiä ja huoltovarmuutta tulevina vuosikymmeninä. Nyt tehtävät EU- ja kansallisen tason päätökset ratkaisevat, pystyykö Suomi hyödyntämään tämän mahdollisuuden.
Itäradan osakaskunnat
Askola
Iisalmi
Imatra
Joensuu
Kajaani
Kitee
Kouvola
Kuopio
Lapinlahti
Lappeenranta
Lieksa
Mikkeli
Myrskylä
Mäntyharju
Nurmes
Parikkala
Pieksämäki
Porvoo
Rautjärvi
Siilinjärvi
Suonenjoki
Taipalsaari