Poikkeuksellinen datakeskusinvestointi Lappeenrantaan – Nebius toimijaksi Pajarilaan rakennettavaan tekoälyprojektiin

Tekoälypilvipalveluihin keskittyvä hollantilainen Nebius ilmoitti juuri päätöksestään rakentaa Lappeenrantaan yhden Euroopan suurimmista tekoälylaskentaan suunnitelluista datakeskuksista. Kyseessä on usean miljardin euron arvoinen hanke, jonka rakennustyöt alkavat välittömästi.

Nebius ja suomalainen datakeskusten hankekehitysyhtiö Polarnode toteuttavat Lappeenrantaan datakeskusympäristön, jolla on tehoa noin 310 megawatin verran. Datakeskus rakennetaan Kuutostien eteläpuolelle Pajarilassa sijaitsevalle 41 hehtaarin kokoiselle teollisuusalueelle, jonka tontit Lappeenrannan kaupunki on vuokrannut hankkeen käyttöön.

Varsinaisena datakeskustoimijana toimii Nebius. Hanketta on kehitetty yhdessä kaupungin kanssa, ja taustalla on kaupungin ja Polarnoden vuonna 2025 solmima yhteistoimintasopimus.

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan kyse on Suomen ja koko Euroopankin mittapuulla erittäin merkittävästä yksittäisestä teollisen mittakaavan investoinnista.

– Datakeskus tuo merkittäviä elinvoima- ja työllisyysvaikutuksia koko Etelä-Karjalaan, ja suurinvestointi lisää Lappeenrannan ja lähialueen houkuttelevuutta niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. 

– Lappeenranta nousee datakeskuksen myötä suomalaisen tekoälyekosysteemin aallonharjalle. Lisäksi tämän kokoluokan investointi tulee ennen kaikkea palauttamaan uskoa ja uskottavuutta koko itäisen Suomen alueelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sanna Koskenranta ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joonas Grönlund korostavat, että investointi vahvistaa Lappeenrannan asemaa houkuttelevana ja kehittyvänä toimintaympäristönä.

– Lappeenrannalla on maakunnan ja koko Kaakkois-Suomen veturina merkittävä rooli näyttää, että alueella on potentiaalia ja tänne kannattaa sijoittaa ja sijoittua. Tämä investointi toivottavasti rohkaisee ja avaa tietä muillekin toimijoille, Koskenranta sanoo.

– Kaupunki on etupainotteisesti kaavoittanut sallivia yrityskaavoja, mikä mahdollistaa suurtenkin hankkeiden nopean etenemisen. Viranhaltijat ja päättäjät ovat löytäneet yhteisen sävelen, ja siksi Lappeenrantaan on helppo investoida, Grönlund kertoo.

Lappeenrannan puitteet kunnossa

Nebiuksen perustaja ja toimitusjohtaja Arkady Volozh iloitsee, että yhtiö pääsee laajentamaan toimintaansa Suomessa, jossa se on rakentanut jo useiden vuosien ajan.

–  Lappeenranta on merkittävä lisä globaaliin tekoälyinfrastruktuuriimme ja vie meitä olennaisesti kohti kapasiteettitavoitteitamme.

Polarnoden hallituksen puheenjohtaja Mikko Toivanen hehkuttaa, että hanke on kokoluokaltaan poikkeuksellinen ja upea uutinen koko Kaakkois-Suomelle.

–  On hienoa, että Lappeenrannan ja sen lähialueiden ensimmäinen datakeskushanke etenee rakennusvaiheeseen, ja keskusta operoimaan saatiin Euroopan merkittävin tekoälyinfrastruktuuriyhtiö.

–  Investoinnin synnyttämät merkittävät teknologia- ja työllisyysvaikutukset ulottuvat paitsi itse datakeskukseen, myös tekoälytoimialan ja sitä hyödyntävien yritysten kehitykseen, Lappeenrannan akateemiseen yhteisöön ja koko ympäröivään infrastruktuuriin. Suurinvestointi on tietysti merkittävä myös kansallisella tasolla.

Toivasen mukaan Lappeenrannan projekti on loistava esimerkki koko Suomen vahvuuksista datakeskusten toimintaympäristönä.

– Lappeenrannassa lähialueen korkeakoulut kehittävät huippuosaajia datakeskuksen ja liitännäisten toimialojen tarpeisiin, tarjolla on selkeä ja vahva verkkoyhteysratkaisu, pääsy kaukolämpöverkkoon ja rakentamisen mahdollistava valmis kaava. Lisäksi yhteistyömme Lappeenrannan kaupungin kanssa on ollut erittäin sujuvaa, Toivanen kertoo.

Rakennustyöt alkavat heti – hankkeella merkittäviä työllisyysvaikutuksia

Datakeskuksen rakennustyöt käynnistyvät välittömästi, ja rakentaminen kestää useita vuosia ja etenee vaiheittain. Vaiheittainen eteneminen mahdollistaa datakeskustoiminnan käynnistämisen jo ennen koko kokonaisuuden valmistumista. Ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuoden 2027 aikana.

Datakeskus tulee vaikuttamaan erittäin myönteisesti Lappeenrannan seudun talouteen ja työllisyyteen rakennusaikana, ja myös pysyvät ja pitkäaikaiset elinvoimavaikutukset ovat merkittäviä.

Investointi kattaa rakennustyöt, teknologian, infrastruktuurin ja energiaratkaisut. Tämän lisäksi hanke tuo alueelle huomionarvoisia taloudellisia vaikutuksia: se lisää kysyntää paikallisille palveluille, vahvistaa yritystoimintaa ja kasvattaa verotuloja. 

Rakennusvaiheen arvioidaan luovan jopa 700 rakennusalan työpaikkaa, pääosin Lappeenrannan alueelle. Datakeskuksen ollessa toiminnassa se työllistää arviolta yli 100 vakituista työntekijää sekä luo satoja välillisiä työpaikkoja käyttöön ja ylläpitoon liittyvissä tehtävissä.

Rakennusvaihe tarjoaa laajasti mahdollisuuksia paikallisille yrityksille esimerkiksi urakoinnissa, logistiikassa, materiaalitoimituksissa sekä erilaisissa tukipalveluissa. Hankkeessa pyritään hyödyntämään paikallista osaamista mahdollisimman paljon.

Tonttikokonaisuuden vuosivuokra on yhteensä 358 424 euroa. Vuosivuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. 

Yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa

Nebius selvittää parhaillaan yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa Nebius Academy -ohjelman kautta. Yhtiön tavoitteena on kehittää alueen osaamista, kouluttaa uusia AI-asiantuntijoita ja tukea pitkän aikavälin innovaatioita.

LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksan mukaan datakeskus tarjoaa LUTille ja LAB-ammattikorkeakoululle tärkeän tutkimus- ja kehitysympäristön vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittamiseksi.

– Korkeakoulut tuovat datakeskuksen käyttöön osaajia sekä ratkaisuja energiatehokkuuteen, hukkalämmön hyödyntämiseen ja sähkö- ja lämpöverkkojen integrointiin, kun taas datakeskus tarjoaa aidon teollisen mittakaavan testialustan, opinnäyte- ja harjoittelu- ja työpaikkoja sekä mahdollisuuksia kehittää uusia käytännön ratkaisuja.

Kestävyys edellä

Lappeenrannan datakeskushankkeessa on huomioitu myös ympäristötekijät, ja kestävyys on keskeinen osa datakeskuksen suunnittelua. Mallia otetaan Mäntsälästä, jossa Nebiuksen datakeskus kuuluu maailman energiatehokkaimpien joukkoon. Palvelimet jäähdytetään suljetulla nestekiertojärjestelmällä, joka ei vaadi vedenottoa paikallisista vesivaroista ja minimoi vedenkulutuksen. Sähkö tuotetaan pääosin vähähiilisillä energialähteillä, joiden osuus oli noin 94 prosenttia vuonna 2025.

Datakeskuksen sivutuotteena syntyy hukkalämpöä, jota voidaan käyttää esimerkiksi kaukolämmön ja teollisten prosessien tarpeisiin. Pajarilan datakeskuksen tuottamalla hukkalämmöllä voisi kattaa Lappeenrannan kaukolämpöverkon kesäajan lämmön tarpeen.

– Pyrimme löytämään mahdollisimman edulliset ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut hukkalämmön käytön suhteen. Asia on vielä selvityksessä ja yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin, Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen toteaa.

Tonttialueella sijaitseva liito-oravien kulkuyhteyttä palveleva laaja metsäalue tulee kaupungin asettamien ehtojen mukaan säilyttää. Kaupunki edellyttää myös, ettei kesäaikana tapahtuva jäähdyttimien käyttö saa aiheuttaa meluhaittaa ympäristöön.

Taustalla huolellinen valmistelu

Datakeskushanke on vaatinut huolellista valmistelua. Kaupunki on tehnyt tarvittavia taustaselvityksiä asiakokonaisuudesta itsenäisesti sekä yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa.

Erityisesti turvallisuusasioihin on kiinnitetty huomiota aina maanpuolustuksellisesta näkökulmasta lähtien kaupungin turvallisuuden ja valmiuden erityisasiantuntija, sotatieteiden tohtori, eversti evp. Janne Mäkitalon johdolla.

Kaupunki on myös käynyt keskusteluja eri ministeriöiden kanssa. Keskeiset ministeriöt ovat tietoisia hankkeen etenemisestä.

Sallisen mielestä investointionnistumisen taustalla ovat lisäksi rakentava yhteistyö Polarnoden kanssa sekä lappeenrantalainen, kaupungin strategiaa ilmentävä tekemisen meininki.

– Kiitän valmisteluun osallistuneita kaupungin viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä, joiden ansiosta saimme tarvittavat päätökset yhteistoimintasopimuksesta, tonttien vuokrauksesta ja rakennusluvista lähtien maaliin jouhevasti.

Lappeenrannan kaupunki tulee viestimään datakeskushankkeesta tarkemmin lisää. Aiheeseen voi tutustua osoitteessa lappeenranta.fi/datakeskus, jonne kootaan tausta- ja ajankohtaistietoa hankkeeseen liittyen. Sivulta löytyy myös Usein kysytyt kysymykset -osio, ja mahdollisuus esittää omia kysymyksiä hankkeeseen liittyen.

Lisätietoja:

Tuomo Sallinen, Lappeenrannan kaupunginjohtaja
Puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi

Mikko Toivanen, hallituksen puheenjohtaja, Polarnode Oy
Puh. 0500 595 471, mikko.toivanen@polarnode.fi 

Nebius
media@nebius.com