Tuore hiilitaseselvitys osoittaa maankäyttösektorille merkittävää hiilinielua Lappeenrannan kaupungin alueella

Lappeenrannan kaupungin tilaamassa tuoreessa maankäyttösektorin hiilitaseselvityksessä maankäyttösektori on vuonna 2025 ollut sekä Lappeenrannassa, että Etelä-Karjalassa merkittävä hiilinielu.  

Suunnittelu- ja konsultointiyritys AFRY:n toteuttamassa selvityksessä Lappeenrannan maankäyttösektori toimi nettonieluna vuonna 2025 hiilitaseella -182 ktCO2e/v. Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen mukaan tulos ei ole yllättävä.

− Lappeenrannan kaupungilla on suuri pinta-ala, minkä vuoksi tulos on looginen ja ymmärrettävä. Koska tulos poikkeaa LUKE:n valtakunnallisista laskennoista, tulee siihen suhtautua varovaisesti. Pidän tulosta itse kuitenkin odotettuna.

Tuoreimpiin SYKE:n tuottamiin Lappeenrannan kasvihuonekaasupäästöihin suhteutettuna, nielu kattaisi 63 % kaupungin päästöistä. Arvion hyödyntämisessä on kuitenkin syytä noudattaa varovaisuutta lähtöaineistojen epävarmuuksien vuoksi. Tulos poikkeaa LUKE:n tuloksista vuodelle 2024, joissa metsät olivat päästölähde. Laskentatulosten eroihin on useita eri syitä, kertoo Smart Forestry -liiketoimintayksikön johtaja Jussi Rasinmäki AFRY:ltä.

− On huomattava, että laskentavuosien 2024 ja 2025 välillä on eroja esimerkiksi hakkuukertymässä. Tällä hetkellä ei ole mahdollista yksilöidä yhtä yksittäistä syytä eroille, vaan ne näyttävät muodostuvan useiden aineisto-, menetelmä- ja oletuserojen yhteisvaikutuksesta. Isoin yksittäinen tekijä erojen takana lienee kuitenkin ero hakkuutähteen käsittelyssä maaperän hiilen kierron osana.

Hiilinielumäärä pitää Lappeenrannan kiinni ilmastotavoitteessaan

Selvityksen perusteella Lappeenrannan hiilitasetta määrittää maankäyttöluokista eniten metsämaa, joka kattaa noin 74 % kaupungin maapinta-alasta. Alueella on hyvät mahdollisuudet vahvistaa hiilinieluja metsänhoidollisin toimenpitein läpi metsän kiertoajan.

Toimenpidesuosituksissa mainitaan esimerkiksi metsän ripeä uudistaminen, oikea-aikainen taimikonhoito sekä harvennusvoimakkuuden optimointi. Lisäksi selvityksessä korostuu myös turvemaiden huomioimisen tärkeys kaikissa maankäyttöluokissa. Monet hiilensidontaa vahvistavat toimenpiteet tukevat myös luonnon monimuotoisuutta, vesistökuormituksen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Nettonieluista kansallisten HINKU-laskentasääntöjen mukaan Lappeenrannan kaupunki voi hyödyntää ilmastotavoitteessaan 20 % vertailuvuoden 2007 päästöistä. EU:n ilmastoneutraalien ja älykkäiden kaupunkien mission hiilineutraaliustavoitteeseen koko nettonielu lasketaan mukaan. Nielun riittävän suuri määrä tarkoittaa sitä, että Lappeenrannan kaupunki on edelleen kiinni ilmastotavoitteessaan olla ilmastoneutraali vuoteen 2030 mennessä, sanoo Räsänen.

− Tämä edellyttää kuitenkin edelleen päästövähennyksiä erityisesti kaupungin suurimmissa päästölähteissä, joita ovat tieliikenne, maatalous ja energiankulutus.

Laskenta tilattiin AFRY:ltä Lappeenrannan sekä Etelä-Karjalan ilmastotyön tueksi. Hankintaan osallistui HALT Ilmastonmuutoksen hillitseminen hiilikädenjälkimenetelmän avulla -hanke sekä Turvemaiden ilmastoviisas käyttö -hanke. HALT on Euroopan unionin rahoittama. Turvemaiden ilmastoviisas käyttö -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta.

Lisätiedot:

Lappeenrannan kaupunki
Ilkka Räsänen, ympäristöjohtaja
Puh. 040 081 5284, ilkka.rasanen@lappeenranta.fi

AFRY
Jussi Rasinmäki, Smart Forestry -liiketoimintayksikön johtaja
Puh. 040 038 2364, jussi.rasinmaki@afry.com